Pohjois-Afrikassa noin joka toinen on alle 25-vuotias. Nuorten eli 15–24-vuotiaiden osuus väestöstä on viidennes. Lähi-idässä tilanne on samankaltainen. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta alueen väestödynamiikasta, sillä alueen väestö myös kasvaa nopeasti.
Pohjois-Afrikassa noin joka toinen on alle 25-vuotias. Nuorten eli 15–24-vuotiaiden osuus väestöstä on viidennes. Lähi-idässä tilanne on samankaltainen. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta alueen väestödynamiikasta, sillä alueen väestö myös kasvaa nopeasti.
Alueen keskimääräinen väestönkasvu on noin kaksi prosenttia vuodessa. YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan kasvu on tosin hidastunut 1970-luvun alun huippuvuosista, jolloin väestö kasvoi jopa 3,2 prosenttia vuodessa.
Suomen väestö kasvaa vuodessa noin 0,3 prosenttia, koko maailman väestö reilun prosentin. Yhdysvaltain väestölaskentaviranomaisten mukaan alle 25-vuotiaiden osuus koko maailman väestöstä on noin 29 prosenttia, nuorten osuus 13. Suomessa osuudet ovat suunnilleen samat.
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän nuorten suuri määrä yhdistettynä voimakkaaseen väestönkasvuun tarkoittaa, että alueella on myös tulevaisuudessa valtavasti lapsia ja heistä varttuvia nuoria, joiden joukossa mahdollinen tyytymättömyys elinoloihin tiivistyy herkästi.
Niin sanottu nuorisopullistuma voi tosin olla myös taloudellinen mahdollisuus. Kun Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän nuoret tulevat työikään, lasten ja vanhusten määrä vähenee suhteessa työikäisten määrään. Työikäisten ei enää tarvitse kuluttaa yhtä suurta osaa palkoistaan lasten ja vanhusten tukemiseen, eli niin sanottu huoltosuhde paranee. Tämä mahdollistaa ripeän talouskasvun käynnistymisen – jos varallisuus, joka aiemmin käytettiin muiden tukemiseen, sijoitetaan tuottavasti.
Talouskasvu kuitenkin edellyttää myös, että nuorille on töitä. Niiden luominen on vaikeaa sekä alueen vanhoille hallinnoille että arabikevään jälkeisille vallanpitäjille: alueen maiden työttömyys huitelee pahimmillaan yli 30 prosentissa, eivätkä maat yllä inhimillisen kehityksen indeksillä kovin korkealle.
Inhimillisen kehityksen indeksi asettaa maailman 168 valtiota järjestykseen eliniänodotteen, koulunkäyntivuosien ja bruttokansantulon mukaan. Arabimaista parhaiten sijoittuu Arabiemiirikunnat, sijalle 32. Kehnoin on Sudan, joka jää sijalle 154.
Anna-Kaisa Hiltunen/UP