Terroristiverkosto al-Qaida on menettänyt henkisen johtajansa ja ideologisen uskottavuutensa. Uusi johtajapolvi voi nousta Arabian niemimaalta.
Vuosi 2011 on ollut al-Qaidalle katastrofi. Vuoden alussa arabikevät yllätti terroristiverkoston, joka oli kolmen vuosikymmenen ajan pitänyt väkivaltaa ainoana tapana kaataa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan diktatuurit.
Kun arabinuorten väkivallattomat mielenosoitukset kaatoivat Tunisian ZineAbidine Ben Alin ja Egyptin Hosni Mubarakin diktatuurit, al-Qaidan kertomalta tarinalta näytti menneen uskottavuus.
Toukokuun alussa amerikkalaisjoukot surmasivat al-Qaidan johtajan, syyskuun 2001 terrori-iskujen isänä pidetyn Osama bin Ladenin Pakistanin Abottabadissa. Vaikka bin Laden olikin enemmän al-Qaidan henkinen kuin operatiivinen johtaja, al-Qaida näytti menettäneen myös suunnannäyttäjänsä.
Vaikutelma suuntansa menettäneestä al-Qaidasta vahvistui jo ennen bin Ladenin kuolemaa, sillä terroristiverkoston johtajien lausuntoa Egyptin vallankumouksesta saatiin odottaa helmikuuhun. Kun verkoston keskusjohtoon kuuluvan Ayman al-Zawahirin äänitallenne Egyptin vallankumouksen jälkeen viimein julkaistiin, siinä ei viitattu suoraan mellakoihin eikä Mubarakin vallasta syöksemiseen.
Al-Zawahiri on monien al-Qaidan vanhimpien johtajien tavoin egyptiläinen ja liittyi al-Qaidaan, kun Egyptin islamilainen jihad -järjestö aikoinaan sulautui siihen. Ennen arabikevään tapahtumia Al-Zawahiri kommentoi vielä ahkerasti Egyptin sisäpolitiikkaa.
Nyt kommentoinnin hitaus ja sisältö vakuuttivat monet siitä, että al-Qaida ja sen edustama ääri-islamilainen ideologia eivät kykene reagoimaan arabimaiden tapahtumiin mitenkään. Osama bin Ladenin kuoleman jälkeen puheet al-Qaidan merkityksettömyydestä arabikevään jälkeisessä Lähi-idässä kiihtyivät.
Al-Qaidan operatiivisten johtajien surmat erityisesti Afganistanin sodassa heikensivät verkoston kykyä suuriin iskuihin pitkin 2000-lukua. Lisäksi järjestön operatiivisen kapasiteetin – taistelijoiden määrän, aseistuksen ja koulutuksen laadun, rahoituksen ja tukikohtien määrän – arvioidaan laskeneen koko 2000-luvun.
Bin Ladenilla ei kuitenkaan ollut al-Qaidassa operatiivista roolia. Korkean profiilinsa ansiosta hän oli terroristiverkostolle korvaamaton henkinen johtaja ja tärkeä jihadistiliikkeen uusien taistelijoiden rekrytoinnin kannalta, mutta vastuu al-Qaidan varsinaisesta toiminnasta oli jo ennen hänen kuolemaansa siirtynyt tytärjärjestöille Jemeniin, Irakiin, Pohjois-Afrikkaan ja Somaliaan.
Jo ennen bin Ladenin kuolemaa oli selvää myös, että al-Qaidan nuoremman sukupolven johtajat pyrkivät hyödyntämään arabikevättä astuakseen esiin. Vaikka bin Ladenin seuraajaksi noussee al-Zawahiri, arabikevään aikaansaama imagotappio saattaa nostaa esiin myös nuorempia jihadisteja.
Yksi vahvimmista ehdokkaista al-Qaidan uudeksi kasvoksi on libyalainen Abu Yahya al-Libi, jota esimerkiksi terroristiasiantuntija Jarret Brachman on luonnehtinut seuraavaksi bin Ladeniksi. Toinen on Arabian niemimaan al-Qaidassa (AQAP) toimiva amerikkalaissyntyinen Anwar al-Awlaki.
Nuoret johtajat ovat erityisen mielenkiintoisia siksi, että he ovat asettuneet alusta asti arabikevään mielenosoittajien puolelle. Al-Awlaki jopa totesi AQAP:n englanninkielisen Inspire-verkkolehdessä viimeisimmässä julkaisussa, että arabimaiden vallankumoukset voivat hyödyttää jihadisteja, vaikka kumoukset eivät johtaisikaan islamilaiseen hallintoon.
Al-Awlaki on organisoinut useita yrityksiä räjäyttää matkustaja- ja rahtikoneita 2000-luvun lopulla. Hänen tiedetään myös olleen yhteydessä Nidal Malik Hasaniin, joka ampui 13 ihmistä Yhdysvaltain Fort Hoodin sotilastukikohdassa Teksasissa syksyllä 2009.
Al-Awlakin nousevasta asemasta ja AQAP:n kasvavasta operatiivisesta kyvystä kertoo myös se, että Yhdysvallat yritti tappaa al-Awlakin miehittämättömän lennokin iskulla Etelä-Jemenissä vain muutama päivä bin Ladenin kuoleman jälkeen.
Juha Saarinen
Kirjoittaja työskentelee projektiavustajana Crisis Management Initiative-järjestössä