Kolmannen sektorin kritiikki Big Societya kohtaan kumpuaa paitsi leikkauksista myös konservatiivien käyttämän retoriikan ja käytännön tekojen ristiriidasta, katsoo Britannian kolmannen sektorin tutkimus- ja palvelukeskuksen Third Sector Research Centren johtaja, professori Peter Alcock.
Kolmannen sektorin kritiikki Big Societya kohtaan kumpuaa paitsi leikkauksista myös konservatiivien käyttämän retoriikan ja käytännön tekojen ristiriidasta, katsoo Britannian kolmannen sektorin tutkimus- ja palvelukeskuksen Third Sector Research Centren johtaja, professori Peter Alcock.
Hallitus puhuu kolmannen sektorin oma-aloitteisuudesta ja itsenäisyydestä ja sanoo haluavansa lisätä kolmannen sektorin vastuuta julkisten palvelujen tuottamisessa, mutta toimii Alcockin mielestä päinvastoin.
”Leikkaamalla kolmannen sektorin rahoitusta valtio vaarantaa useiden sellaisten järjestöjen toiminnan, joilta se toivoo suurempaa vastuuta julkisten palvelujen tuottamisessa”, Alcock suomii.
Alcockin mukaan Big Society on tervetullut tunnustus kolmannen sektorin työlle, mutta valtion rahallisen tuen ehdot ärsyttävät. Valtio yrittää ohjata kolmatta sektoria haluamaansa suuntaan: jos valtio tulevaisuudessa tukee vain niitä kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat valtion toivomia julkisia palveluja, kolmannen sektorin itsenäisyys ja vapaaehtoisuuteen pohjautuva kansalaistoiminta eivät toteudu.
”Big Society sisältää ainakin poliittisen retoriikan tasolla pyrkimyksen pienempään valtioon ja julkisten menojen leikkauksiin, mutta näiden ohella pyrkimyksenä on muuttaa valtion ja kansalaisten välistä roolijakoa, mihin sisältyy myös valtion ja kolmannen sektorin suhteiden järjestäminen uudelleen.”
Alcockin mukaan pyrkimys uudistaa valtion tehtäviä julkisten palvelujen tuottamisessa ei kuitenkaan ole niin uusi kuin Cameronin hallitus esittää. Samankaltaisia aloitteita mietittiin jo Labourin kaudella.
”En usko, että nykyisillä aloitteilla saadaan synnytettyä paljon uudenlaista toimintaa. Ne kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat kiinnostuneita julkisista palveluista, ovat jo olemassa.”
Alcockin mukaan tutkimukset viittaavat siihen, että jos valtio avaa julkisten palvelujen tuotannon ulkopuolisille, tilanteesta hyötyvät enemmän yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijat. Siksi Big Society onkin enemmän vastuun siirtämistä yksityiselle kuin kolmannelle sektorille.
Big Society -pankkia Alcock pitää tervetulleena lisänä mutta kooltaan liian pienenä. Nykyisellään pankki ei pysty kuromaan umpeen sitä aukkoa, jonka hallituksen leikkaukset ovat aiheuttaneet kolmannelle sektorille. Alcock huomauttaa myös, että pankista hyötyvät vain taloudellista voittoa tuottavat yritykset, kuten työnvälitykseen erikoistuneet yhteisölliset organisaatiot, joilla on selkeä yrityssuunnitelma.
”Vaarana on, että hallitus laittaa liian paljon toivoa suhteellisen pieniin yrityksiin.”
Alcock uskoo, ettei Cameron arvostelusta huolimatta luovu hankkeestaan. Ohjelman tavoitteiden realistisuus sen sijaan on toinen kysymys. ”Se, että kolmas sektori kykenisi ottamaan vastuuta julkisten palvelujen tuottamisesta ilman valtion huomattavaa panosta ja tukea, on epärealistista.”
Olli-Matti Nykänen