Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Populismin oravanpyörä uhkaa taloutta

Sebastian Edwards: Latin America and The False Promise of Populism. University of Chicago Press 2010, 296 s.

Mikael Wigell


Latinalainen Amerikka tunnetaan ikuisena tulevaisuuden lupauksena, joka on kerta toisensa jälkeen pettänyt talouden nousua koskevat odotukset. Miksi maanosalla, jolla on niin valtavat luonnonrikkaudet, menee niin huonosti? Kysymys on työllistänyt Latinalaisen Amerikan tutkijoita vuosikymmeniä.

Sebastian Edwards esitti jo 20 vuotta sitten yhdessä kollegansa Rudiger Dornbuschin kanssa näkemyksen, jonka mukaan Latinalaisen Amerikan maille tyypillinen ”talouspopulismi” johtaa väistämättä tuhoon. Alue on jäänyt kehityksessä jälkeen vastuuttoman jakopolitiikan ja ylettömän talouden sääntelyn vuoksi. Näkemys sai paljon huomiota ja auttoi tasoittamaan tietä 1990-luvun uudistuksille, niin sanotulle Washingtonin konsensukselle, jonka aikana talouden sääntelyä purettiin ja valtionyhtiöitä yksityistettiin.

Kirjassaan Left Behind Edwards käsittelee teemaa uudelleen. Häntä huolestuttaa talouspopulismin uusi nousu Latinalaisessa Amerikassa. Venezuelan Hugo Chávezin, Bolivian Evo Moralesin ja muiden populististen presidenttien harjoittama talouspolitiikka on taas johtamassa katastrofiin. Edwardsin mukaan Latinalaisen Amerikan maat tarvitsevat pikemminkin lisää markkinauudistuksia. Hän käyttää suuren osan kirjasta osoittaakseen, kuinka 1990-luvun uudistukset jäivät pahasti puolitiehen, vaikka mediassa asiasta on vallinnut päinvastainen käsitys.

Uudistuksista huolimatta Latinalaisen Amerikan taloudet ovat yhä maailman protektionistisimpia ja säännellyimpiä. Edwardsin mielestä markkinauudistuksia ei näin ollen voi syyttää Latinalaisen Amerikan 1990-luvun loppupuolen ja 2000-luvun alun talousahdingosta; talousmenestyksen kehnous johtui nimenomaan markkinauudistustoimien vajavaisuudesta. Jotkut toimet taas eivät olleet Washingtonin konsensuksen mukaisia vaan ristiriidassa uuden markkinasuuntauksen kanssa. Sellainen oli esimerkiksi Argentiinan peson dollarikytkentä, joka vaikutti olennaisesti maan talouden romahtamiseen vuonna 2001.

Edwards on aikaisemmissa töissään tutkinut laajasti valuuttakytköksiä ja osoittanut, että pitkällä aikavälillä dollarikytköksiä on useimmiten seurannut valuuttakriisi.

Edwards kuitenkin muistuttaa, että Washingtonin konsensuksen kaltaiset talouspolitiikan uudistukset eivät riitä vakaan talouskasvun luomiseksi. Kirjan keskeinen sanoma onkin, että modernin talouden kannalta keskeiset instituutiot – omistusoikeuksien vakaus, hallinnon läpinäkyvyys, puolueeton oikeuslaitos ja vahva demokratia – ovat Latinalaisessa Amerikassa heikkoja.

Edwards pelkää, että joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, Chile näistä vahvimpana esimerkkinä, alueen maat ovat joutuneet populistiseen oravanpyörään: heikot instituutiot jättävät tilaa talouspopulismille, joka on omiaan heikentämään modernin talouskehityksen kannalta välttämättömiä instituutioita entisestään.

Edwards ei siis kaikesta huolimatta ole mikään yksioikoinen markkinakiihkoilija. Hän kuuluu pikemminkin siihen taloustieteilijöiden joukkoon, joka korostaa myös poliittisten instituutioiden merkitystä 
talouskasvulle.

Edwards esittelee keskeisimpiä historiallisia syitä instituutioiden heikkoudelle Latinalaisessa Amerikassa: siirtomaa- ajalta periytyvää poliittisen järjestelmän korruptoituneisuutta, sosiaalisia konflikteja ja eriarvosuutta. Lisäksi hän tarkastelee tämän heikkouden seurauksia taloudelle ja sosiaalisille olosuhteille. Näin kirja palvelee myös yleisellä tasolla mainiona katsauksena institutionaaliseen talousnäkemykseen Latinalaisen Amerikan kontekstissa.

Mikael Wigell
Kirjoittaja on tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.
 
Ulkopolitiikka 2/2011

Sauli Niinistö: Velanmaksun aika

Juha Mäkinen

Välineet ja mekanismit

Juha Mäkinen

Euroopan hinta

Teija Tiilikainen

Yhdysvallat pyyhkii arabikadun pölyjä

Ari Kerkkänen

Brysselissä häärii liikaa kokkeja

Kristi Raik

Kirjatutka: Kädenvääntöä terroristien kanssa

Toby Archer

Mitä on "suomettuminen"?

Jukka Huopaniemi

Kruunupäiden juhlat

Juha Mäkinen

Vaihtoehtoinen rauhanpalkinto

Juha Mäkinen

Virtaa Niilistä

Joonas Pörsti

Velkaantumisen pitkä tie

Samu Kurri

Ylös velkasuosta

Samu Kurri

Remontti nosti kansankodin arvoa

Antti Kivimäki

Vaikeasti hallittava mosaiikki

Outi Korhonen

Pitkä tie demokratiaan

Taru Salmenkari

Afrikan diktatuurien aikalisä

Anna-Kaisa Hiltunen

Afrikan hirmuisimmat hallitsijat

Anna-Kaisa Hiltunen

Nuorta työikäistä väkeä

Anna-Kaisa Hiltunen

Al-Qaidan etsikkoaika

Juha Saarinen

Diplomaattien kapina

Louis Clerc

L’exception marocaine

Anna Virkama

Avoimuuden aikakausi

Sinikukka Saari, Arto Nokkala

Iso yhteiskunta, pieni valtio

Olli-Matti Nykänen

Epätietoinen kolmas sektori

Olli-Matti Nykänen

Suomen kriisinhallinnan uusi tarina

Touko Piiparinen

Operaatio Paxin jälkilypsy

Jaakko Blomberg

Yhden onni, toisen tappio

Olai Voionmaa

Kirjatutka: Pragmatisti presidenttinä

Markku Ruotsila

Kirjatutka: Muslimifeministi varoittaa ääri-islamista

Tiina Tarvainen

Kirjatutka: Muslimimaailman valtasukujen tyttäret

Janne Hopsu

Kirjatutka: Internetin luoma vapaus on illuusio

Juha Mononen

Kirjatutka: Populismin oravanpyörä uhkaa taloutta

Mikael Wigell

Kirjatutka: Alati jatkuva itä–länsi-ottelu

Pekka Vahvanen

Lyömäase liennytystä vastaan

Juha Mäkinen

Eurokriisi on seurausta poliittisesta projektista

Katarina Sehm-Patomäki

Serbia katsoo Eurooppaan

Rinna Kullaa, Tanja Tamminen

Counter-jihad ja Norjan tragedia

Toby Archer

Voisiko internetistä olla ihmisoikeudeksi?

Miia Halme-Tuomisaari

 

Tervetuloa entistä parempaan maailmaan

Anna-Kaisa Hiltunen

Kirjatutka: Leïla ja puoli valtakuntaa

Anna Virkama