Turkki miehittää kolmasosaa Kyproksesta

Filippos Kritiotis

Kypros on ollut EU:n jäsen vuodesta 2004, mutta EU:n lainsäädäntö ei ole voimassa Turkin miehittämällä alueella. EU:n jäsenehdokkaana Turkki ei noudata EU:n jäsenyysneuvotteluiden sille asettamia velvoitteita, kirjoittaa Kyproksen Suomen-suurlähettiläs Filippos Kritiotis. Lue lisää UP-lehdestä 3/2011.

Ulkopolitiikka-lehden nu­merossa 1/2011 julkaistiin mielipidekirjoitus otsikolla Antakaa meille Lopez ja sopimus. Kirjoittaja Reeta Paakkinen viittaa tekstissään laulaja Jennifer Lo­pezin peruuntuneeseen konserttiin siinä osassa Kyproksen tasavaltaa, jota Turkki on miehittänyt vuodesta 1974.

Paakkisen mukaan Lopez perui konserttinsa amerikankreikkalaisten reaktion vuoksi. Paakkinen pahoittelee amerikankreikkalaisten käytöstä ja lis­taa sitten ”kohtuuttomia rajoituksia ja pettymyksiä”, ”kauppasaarron” ja muita hankaluuksia ”Pohjois-Kyproksella”.

Lopez, kuten muutkin kansainväliset tähdet, kieltäytyi esiintymästä ymmärret­tyään tilanteen luonteen. Hän ilmoitti, ettei tietoisesti tukisi ”mitään valtiota tai järjestelmää, joka polkee ihmisoikeuksia”.

Näin Turkki ja sen alainen paikallishallinto epäonnistuivat yrityksessään houkutella paikalle kansainvälisesti tunnettuja henkilöitä legitimoimaan mie­hitysvaltaa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 541/81 ja 550/83 ovat selkeitä: irtaantumaan pyrkivää aluetta ei tule tunnustaa tai avustaa millään kei­noin.

Paakkisen väittämät kohtuuttomat rajoitukset ja pettymykset johtuvat siitä, että Turkki on vallannut ja yhä miehittää reilua kolmannesta Kyproksesta. Paakki­nen ei tekstissään viittaa siihen etnisen puhdistuksen, kulttuurin tuhoamisen ja kolonisaation aiheuttamaan inhimilli­seen kärsimykseen, jota Kypros on vuo­den 1974 jälkeen kohdannut.

Alueet, jotka muodostivat lähes neljä viidennestä saaren taloudellisesta potentiaalista, eristettiin muusta maasta katkaisemalla sekä talous-, liikenne- että viestintäsuhteet. Suojellakseen suvereni­teettiaan Kypros sulki kaikki miehitetyn alueen satamat ja lentokentät.

Paakkinen jättää tekstissään huo­miotta Turkin Kyprokseen kohdista­man jakopolitiikan, jota harjoitettiin 1950-luvultalähtien, ja aluevaltauksen, jonka verukkeena oli kyproksenturkki­laisten suojelu. Turkki on käyttänyt heitä välineenään suojellakseen Kyproksella strategisia intressejään.

Kyproksen tasavallan kansalaisina kyproksenturkkilaisille myönnetään Kyproksen valtion viralliset asiakirjat, ja he pääsevät osallisiksi Euroopan unionin jäsenyyden eduista. Väitteet hyökkäyk­sistä ja rinnakkaiselon mahdottomuu­desta kyproksenkreikkalaisten kanssa eivät vastaa todellisuutta. Alueiden vä­linen raja on ylitetty yli 15 miljoonaa kertaa sen jälkeen, kun alueiden välisiä liikkumisrajoituksia höllennettiin vuon­na 2003. Väkivaltaisuuksia ei ole esiin­tynyt kertaakaan.

Käynnissä olevissa YK-neuvotteluissa Kyproksen hallitus on ilmaissut poliittis­ta tahtoa ja tehnyt monia myönnytyksiä sellaisen ratkaisun löytämiseksi, joka yh­distäisi saaren, sen talouden, instituutiot ja kansan YK:n päätöslauselmien ja EU:n periaatteiden mukaisesti.

YK on torjunut turkkilaisen Hürriyet-päivälehden väitteet siitä, että kyprok­senkreikkalaiset olisivat varastaneet asiakirjoja vaikeuttaakseen neuvotte­luita. Viimeaikaiset mielenosoitukset ja mielipidekyselyt osoittavat, että myös kyproksenturkkilaiset vastustavat Turkin valtaa ja haluavat tilanteeseen ratkaisun.

Turkki ei ole kuitenkaan joustanut linjastaan eikä ole toistaiseksi vastannut niihin askeliin, joita Kypros on asiassa ottanut.

Kypros on ollut EU:n jäsen vuo­desta 2004, mutta EU:n lainsäädäntö ei ole voimassa miehitetyllä alueella. EU:n jäsenehdokkaana Turkki ei edelleenkään tunnusta Kyprosta eikä noudata EU:n jäsenyysneuvotteluiden sille asettamia velvoitteita.

Kaikki miehityksen aiheuttamat rajoitukset poistetaan, kunhan Turkin joukot vetäytyvät ja Kyproksen suvereniteetti palautetaan.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää