Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Tanssia käärmeiden päällä

Victoria Clark: Yemen. Dancing on the Heads of Snakes. Yale University Press 2010, 311 s.

Janne Hopsu

Jemenin pitävät otsikoissa al-Qaida, öljy ja hupenevat vesivarat sekä arabimaailman kuohunta, joka on koskettanut myös presidentti Ali Abdullah Salehia. Keskeinen kysymys on, pysyykö vuonna 1990 vaivoin kokoon harsittu Jemen yhtenä valtiona.

Lännen on vaikea saada otetta Jemenistä, puolitoista kertaa Suomen kokoisesta vuoristo- ja hiekkaerämaavaltiosta Punaisenmeren ja Adeninlahden yhtymäkohdassa. Jemenin pitävät otsikoissa al-Qaida, öljy ja hupenevat vesivarat sekä arabimaailman kuohunta, joka on koskettanut myös presidentti Ali Abdullah Salehia. Keskeinen kysymys on, pysyykö vuonna 1990 vaivoin kokoon harsittu Jemen yhtenä valtiona.

Jemenissä syntyneen brittitoimittajan Victoria Clarkin kirja Yemen – Dancing on the Heads of Snakes valottaa nykypäivän Jemeniä sujuvasti historian ja henkilökuvien kautta. Kirjan nimi, joka on perua vuodesta 1978 presidenttinä viihtyneen Salehin sanoista, kuvaa maata hyvin: Oli Jemenin johdossa kuka tahansa, hän joutuu tasapainoilemaan maan sisäisten historiallisten, poliittisten, heimokulttuuristen ja taloudellisten erilaisuuksien ja intressien välissä ja ottamaan huomioon sen, kuinka ulkopuoliset puuttuvat maan asioihin. Käärmeenpäätanssi loppuu, kun päät lähtevät eri suuntiin niin, että tanssija putoaa.

Salehia puolustamatta on myönnettävä, että hänen on pitänyt lahjoa, miellyttää, jakaa virkoja, tarvittaessa pakottaa väkivalloin, paikata kolhiintuneita heimoylpeyksiä, pitää saudit riittävän etäällä, olla mukana Yhdysvaltojen johtamassa sodassa terrorismia vastaan ja samalla ylläpitää kuvaa kansallisesta suvereniteetista.

Jemenin yhtenäisyys on koetuksella myös siksi, että eteläinen Jemen haluaa irtaantua itsenäiseksi valtioksi. Clarkin mukaan Etelä- ja Pohjois-Jemenin yhdistyminen kylmän sodan päätyttyä 1990 oli ”pakkoavioliitto”. Pohjoinen oli itsenäistynyt 1918, ja alueesta tuli tasavalta 1962. Etelä oli brittien alaisuudessa, kunnes itsenäistyi 1967 Etelä-Jemeniksi ja julistautui sosialistiseksi valtioksi 1970.

Pohjoisesta kotoisin oleva Saleh, joka vuoteen 1990 asti johti Pohjois-Jemeniä, on pitänyt kiinni vallan arvokkaimmista pelimerkeistä eli valtionkassasta ja väkivaltakoneistosta. Etelän öljytulot ovat päätyneet Salehin ja hänen tukijoidensa taskuihin, viroista ja maasta puhumattakaan. Yhdistymisen jälkeen ei ole myöskään löydetty keinoja vanhojen heimosääntöjen ja valtiollisten lakien yhteensovittamiseksi.

Sitä paitsi Jemen on täynnä aseita. Hallitsijat ovat ostaneet niillä heimojen suosiota siirtomaakaudelta saakka, ja nyt aseita epäillään päätyvän myös Jemenin ulkopuolelle, esimerkiksi Somalian islamisteille.

Länttä huolestuttaa Jemenissä erityisesti al-Qaidan toiminta. Jemeniläisiä on ollut mukana terrori-iskuissa myös maan ulkopuolella, mutta Clarkin mukaan jemeniläiset eivät ole silmiinpistävän uskonnollisia tai ideologisia. Sen sijaan ”heimosotureita kiinnostavat eniten raha ja maa”. Al-Qaida kykenee toimimaan Jemenin vaikeakulkuisilla alueilla, koska keskusvallan ote on heikko ja heimot vähät välittävät kansallisesta identiteetistä ja hiekkaan vedetyistä valtiorajoista.

Terrorismin taustaa on etsittävä myös Saudi-Arabiasta, mistä ääri-islamilainen wahhabismi vyöryi 1970-luvulla vastustamaan Etelä-Jemenin marxismia. Mukana tuli rahaa, jolla ostaa köyhiä jemeniläisiä jihadisteiksi. Aseeseen tarttuminen uskon nimissä oli ja on monelle ainoa tai tuottavin elinkeino.

Al-Qaida on aiheuttanut päänsärkyä myös presidentti Salehille. Hän on taistellut terrorismia vastaan lännen painostuksesta ja materiaalisella tuella mutta myös yrittänyt ostaa terroristien suosiota, jotta terroristit eivät iskisi Jemenissä. Tulokset eivät ole vakuuttaneet.

Lukuisia käärmeenpäitä yhdistää Clarkin kirjassa se, että kaikki tuntuvat märehtivän kahtia. Päihdyttävän kasvin viljely nielee viidesosan Jemenin vedenkulutuksesta – samalla, kun kuuman ja kuivan maan pohjavesivarat hupenevat ja väestö kasvaa. Kriittisestä aiheesta olisi lukenut mielellään enemmän.

 
Ulkopolitiikka 3/2011

Askel eteenpäin, toinen taakse

Joonas Pörsti/UP

Suomi korostaa Palestiinan kysymyksessä neuvottelutarvetta

Juha Mäkinen/UP

Suomesta puuttuu keskustelukulttuuri

Erkki Pennanen

Epäluulon kierre

Mikael Mattlin

Talouskriisin alta paljastuu uusi maailmanjärjestys

Teija Tiilikainen

Vihreä valta väistyy

Juha Mäkinen/UP

Lähi-idän palapeli etsii kokoajaa

Janne Hopsu

Euroopan rasismi rehottaa

Heta Muurinen

Velka voi tiivistää EU-rivejä

Katarina Sehm-Patomäki

Yhden miehen demokratia

Juha Mäkinen/UP

Leo Riski: Saksa joutuu yhä syvemmälle Eurooppaan

Anna-Kaisa Hiltunen

Kapinaan!

Niina Sarkonen

Kuninkaalliset sotajoukot

Juha Mäkinen

Vallan ja kaupan meri

Lauri Seppälä

Kehitysyhteistyön nousevat tähdet

Joonas Pörsti/UP

Amerikka meni rikki

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Jättiläiset horjuvat

Joonas Pörsti

Intia varustautuu Kiinan pelossa

Janne Halttu

Vaalit vahvistivat Turkin konsensusta

Johanna Nykänen

Armeijalla ratkaisun avaimet Syyriassa

Sanna Olli

Millainen on professorien maailma?

Anna-Kaisa Hiltunen

Maailmannäyttämön ammattilaiset

Anna-Kaisa Hiltunen

Hyökkäävää energiapeliä

Pami Aalto

Kuninkaasta ei saa puhua

Sirpa Nyberg

Palestiina yhdistää voimiaan

Tuomas Mustikainen, Jorma Palovaara

Puola valaa Eurooppaan tulevaisuudenuskoa

Pilvikki Kause

Klaanit hallitsevat Venäjää

Joonas Pörsti

Verkostojen valtio

Vadim Kononenko

Turkki miehittää kolmasosaa Kyproksesta

Filippos Kritiotis

Tosipohjainen jännäri varjotaloudesta

Pasi Nokelainen

Ruhtinas rauhaa rakentamassa

Jyrki Ruohomäki

Rauhanvälityksen opas ruotsalaisittain

Raimo Väyrynen

Demokratiaa voidellaan valheilla

Hiski Haukkala

Tanssia käärmeiden päällä

Janne Hopsu

Tuppisuisuus on väistynyt

Juha Mäkinen

Maailman laidalle ja takaisin

Anna-Kaisa Hiltunen

Leo Riski

Anna-Kaisa Hiltunen

Neljä tulevaisuudenkuvaa

Joonas Pörsti

Daniel Hamilton

Joonas Pörsti

Maailmanpolitiikan kartanlukija

Anna-Kaisa Hiltunen

Vallan runollinen kriitikko

Anna-Kaisa Hiltunen

Eurooppalainen rakenneteoreetikko

Anna-Kaisa Hiltunen

Aktivistiprofessorit vs. uusliberalismi

Anna-Kaisa Hiltunen

Käytännönläheinen akateemikko

Anna-Kaisa Hiltunen