Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Maailmanpolitiikan tyhmät kysymykset

Anna-Kaisa Hiltunen/UP


Maailmassa on viisi laillista ydinasevaltaa: Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska ja Kiina. Vaikka ne kuuluvat vuonna 1970 voimaan astuneeseen ydinsulkusopimukseen (Nuclear Non-proliferation Treaty, NPT), niillä on kansainvälisoikeudellinen lupa ydinaseisiinsa, koska ne ehtivät tehdä ydinräjäytyksiä ennen vuotta 1967.

Lisäksi ydinaseita on Pakistanilla, Intialla ja Israelilla. Maat eivät ole mukana ydinsulkusopimuksessa. Pohjois-Korea puolestaan vetäytyi sopimuksesta vuonna 2003 ja on tehnyt ydinkokeita.

Iranin ydinohjelmaa valvotaan tehostetusti. Miksi Iranilla ei saisi ollaydinasetta, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen dosentti Stefan Forss?

”Koska Iran on ydinsulkusopimuksen jäsen, sillä ei saa olla ydinasetta. Jos Iran hankkisi ydinaseen mutta yrittäisi pysyä sopimuksen jäsenenä, tilanne olisi aika omituinen.”

”Intia, Pakistan ja Israel eivät kuulu ydinsulkusopimukseen, ja siksi maita ei voi kansainvälisoikeudellisesti moittia, vaikka niillä ydinaseita onkin. Ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneet maat ovat puolestaan liittyneet mukaan ydinaseettomina, eli ne eivät saa hankkia ydinaseita.”

”Jos Iran vetäytyisi ydinsulkusopimuksesta, maa myöntäisi tavoittelevansa jotakin sellaista, mikä ei sopimuksen sisällä ole sallittua. Eri asia olisi, toimisiko Iranin mahdollinen ydinase. Ulkovallat kuitenkin todennäköisesti uskoisivat, että Iranilla olisi toimiva ydinase, ja vetäisivät tästä kovia turvallisuuspoliittisia johtopäätöksiä.”

 
Ulkopolitiikka 4/2011

Kuinka monta Eurooppaa?

Teija Tiilikainen

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euroopan neljä tulevaisuutta

Joonas Pörsti/UP

Ulkopolitiikan paluu

Hiski Haukkala

Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Impivaaralaisuudesta aktiiviseen ihmisoikeuspolitiikkaan

Frank Johansson

Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Väyrynen: Kohti ihmiskuntapolitiikkaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puna-armeijan seikkailut Afganistanissa

Olli Ruohomäki

Siirtolaismyyttien murskaaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Liittolainen helvetistä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Aidattu Amerikka

Juha Mäkinen/UP

Välimeren euromaat ajelehtivat

Raine Tiessalo

Putinismin kaikuja Ranskassa

Anaïs Marin

Berlusconin karu perintö

Jouni Kantola

Espanja sai tarpeekseen

Teemu Sinkkonen

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Syyrialla on edessään pitkä kamppailu

Ari Kerkkänen

Ruuhkaa Libanonin näyttämöllä

Mikko Patokallio

Kaksi erilaista Syyriaa

Kaisa Honkala

Kazakstanin pääkaupunki on kangastus

Salla Nazarenko

Japanin politiikka odottaa uudistajaa

Juha Saunavaara

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa

Lauri Seppälä

Uusi pohjoinen vetää väkeä etelästä

Kaarina Järventaus

Hyperglobalisaatio on tullut tiensä päähän

Mimosa Lankinen

Demonikratian rujot kasvot

Niina Sarkonen

Sosialismia ja päähuiveja

Kaisa Honkala

Eurooppa vei puolueettomuuden

Jaakko Blomberg

Menestyksellistä harvainvaltaa

Kari Kahiluoto

Kenialainen katse ihmisoikeuksiin

Ulla Anttila

Karhun kainalossa

Joonas Pörsti/UP

Ihmisoikeuksien inflaatio

Juha Mäkinen/UP

Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012

Joonas Pörsti/UP

Mistä Eilen puhuttiin?

UP-lehden toimitus