Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Presidenttitentti

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Suomen ulkopoliittisen tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä ovat Venäjän kehitys, Lähi-idän suunta ja YK:n vahvistaminen, sanoo kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Kuva: Kristillisdemokraatit

Suomen kannattaa Essayahin mukaan sitouttaa Venäjää kansainväliseen yhteistyöhön ja pyrkiä toimimaan yhdessä naapurin kanssa arktisella alueella. Toisaalta Suomen tulee katsoa Lähi-itään, sillä "alueen vakaus on Suomen, Euroopan ja koko maailman kannalta keskeinen".

Kolmanneksi Essayah korostaa YK:n merkitystä. YK:ta tulisi vahvistaa monenvälisen yhteistyön kivijalkana, ja oman osansa tästä Suomi voisi tehdä turvallisuusneuvoston jäsenenä vuosina 2013–2014.

1. Mikä on kantanne Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen?

Sotilasliittoon kuulumattoman Suomen tulee kyetä maan sotilaalliseen puolustukseen uskottavasti. Suomen kokoisen maan ei ole järkevää luopua toimivasta asevelvollisuuteen nojaavasta järjestelmästä, joka sekä ylläpitää osaavaa reserviä että tukee maanpuolustustahtoa.

2. Millaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomen tulee tulevaisuudessa osallistua?

Suomen puolustamisen tulee olla turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ykkösasia. Vasta sitten tulee punnita mahdollisuutemme osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen etu on pitää kiinni jo tekemistämme kansainvälisistä sitoumuksista, mutta painopistettä tulisi siirtää siviilikriisinhallintaan.

3. Mikä on presidentin tehtävä Suomen Venäjän-suhteiden hoidossa?

Presidentin tulee aktiivisesti ylläpitää Suomen hyviä suhteita Venäjään ja tehostaa arktisen alueen yhteistyötä Venäjän kanssa. Toimiva Venäjä-yhteistyö takaa kaupankäynnin sujuvuuden sekä tieteen ja teknologian kehittymisen. Turvallisuuden suhteen näköpiirissä ei ole muutosta. Meidän etumme tietenkin olisi se, että Venäjän poliittinen kulttuuri muuttuisi avoimemmaksi.

4. Mikä on presidentin tehtävä Suomen suhteissa nouseviin talouksiin, kuten Kiinaan?

Presidentin tulee ulkopolitiikan avulla ajaa ihmisoikeuksia, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiokehitystä. Esimerkiksi Kiinassa on paljon tehtävää. Kiina tulee olemaan entistä keskeisemmässä roolissa niin EU:n kuin sen yksittäisten jäsenmaidenkin kauppakumppanina, mutta ihmisoikeuksista ei pidä tinkiä esimerkiksi taloudellisten etujen vuoksi.

Suomen tulee määrätietoisesti kehittää suhteitaan myös muihin BRICS-maihin (Brasilia, Venäjä, Intia, Etelä-Afrikka), ja tässä presidentillä on keskeinen rooli.

Myös YK:n vahvistaminen on Suomen etu, toisin kuin esimerkiksi erilaisten G-ryhmittymien, joiden päätöksenteossa olemme jääneet usein ulkopuolelle ja joissa EU:n yhteinen ääni hukkuu monesti suurten jäsenmaiden äänten taakse.

5. Mikä on presidentin rooli, kun otetaan kantaa kansainvälisen politiikan moraalisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pakolaisuuteen?

Suomen ulkopolitiikan johtajana presidentin tulee ottaa kantaa suuriin kansainvälisen politiikan moraalikysymyksiin. Tulevaisuudessa kansainvälisten suhteiden keskiössä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta ja muutokseen sopeutuminen, luonnonvarojen ehtyminen ja kilpailu hupenevista resursseista sekä pakolaisuus. Kymmenet miljoonat ihmiset ympäri maailmaa joutuvat pakolaisiksi konfliktien, mutta myös vainojen vuoksi. Siksi ihmisoikeuksien, kuten uskonnonvapauden, edistäminen on ulkopolitiikassa ensisijaisen tärkeää.

6. Millainen Suomen oman ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhteen tulee tulevaisuudessa olla?

Suomen tulee tukea EU:n yhteisen ulkopolitiikan vahvistamista niiltä osin kuin se ei ole Suomen etujen vastaista. EU:n laajasta keinovalikoimasta ja uudesta ulkosuhdepalvelusta on meille tulevaisuudessa hyötyä, ottaen huomioon esimerkiksi Suomen edustustoverkon viimeaikaiset supistukset. Suomi voi vaikuttaa esimerkiksi EU:n eteläisen naapuruston tulevaisuuteen tehokkaammin EU:n kuin kahdenvälisten suhteiden kautta.

7. Mikä on Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä tulevaisuudessa?

Suomen turvallisuuden perusta on uskottava puolustuskyky. Tulevaisuuden turvallisuuspoliittisiin haasteisiin, kuten tietoverkkouhkiin, terrorismiin, rajat ylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin häiriöihin, tulee varautua kokonaisvaltaisesti, eikä haasteita ole tarkoituksenmukaista asettaa etukäteen tärkeysjärjestykseen. Puolustusvoimissa säästöä tulisi hakea sekä hankinta-, toiminta- että kansainvälisistä menoista.

Esikuvia: Martin Luther King Jr., "ei johtanut yhtään kansakuntaa mutta vaikutti moniin unelmallaan tasa-arvoisesta maailmasta", Nelson Mandela, "Afrikan merkittävimpiä poliittisia johtajia".

Lue myös: Professori Hiski Haukkalan juttu Ulkopolitiikan paluu

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää