Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Presidenttitentti

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mukaan Suomen presidentin tulee olla aloitteellinen, kun kansainvälinen yhteisö hahmottelee konkreettisia ratkaisuyrityksiä ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin ongelmiin.

Kuva: Vasemmistoliitto

Lisäksi Arhinmäki katsoo, että Suomen pitäisi panostaa YK-vetoiseen rauhanturvaamiseen ja ehkäistä konflikteja tukemalla kehittyvien maiden koulutusjärjestelmiä.

”Erityisesti lasten ja naisten koulutukseen panostaminen on kriisien ennaltaehkäisyä”, Arhinmäki sanoo.

1. Mikä on kantanne Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen?

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa pitää tulevaisuudessakin kehittää sotilaallisen liittoumattomuuden pohjalta. Liittoutumattomuus on palvellut hyvin Suomen turvallisuutta, eikä näkyvissä ole syitä, miksi näin ei olisi myös tulevaisuudessa.

Nato-jäsenyydelle ei ole tarvetta eikä perusteita. Nato on kylmän sodan jäänne, rikkaiden länsimaiden muodostama sotilasliitto, joka puolustaa näiden maiden valtapoliittisia ja taloudellisia etuja valikoiduissa konflikteissa.

2. Millaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomen tulee tulevaisuudessa osallistua?

Suomen pitäisi keskittyä rauhanturvaamiseen ja siviilikriisinhallintaan YK:n omissa operaatioissa. Siksi Suomen tulisi kasvattaa taas panostaan perinteisessä rauhanturvaamisessa. Ongelma on, että suomalaisia sotilaita on viime vuosina ollut yhä enemmän Naton ja yhä vähemmän YK:n lipun alla. Siksi hallituksen päätös lähettää rauhanturvaajia Libanoniin YK-operaatioon oli hyvä ja perusteltu.

3. Mikä on presidentin tehtävä Suomen Venäjän-suhteiden hoidossa?

Venäjän-suhteissa presidentin rooli korostuu, koska Venäjän poliittinen järjestelmä on hyvin presidenttivaltainen. Suomen suhteet Venäjään pitää tulevaisuudessakin hoitaa ennen muuta kahdenvälisesti eikä vain Brysselin kautta. Sitä vastoin Suomella voi olla rooli EU:n ja Venäjän välisenä sillanrakentajana.

4. Mikä on presidentin tehtävä Suomen suhteissa nouseviin talouksiin, kuten Kiinaan?

Ulkopolitiikan johtajana presidentin rooli korostuu suhteissa Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin. Presidenttiä tarvitaan nousevissa talouksissa porttien avaajana suomalaiselle talouselämälle, mutta hänen pitää uskaltaa myös käydä rohkeaa dialogia ihmisoikeuksista. Kiinan ja Vietnamin kanssa on hyvä keskustella demokratiasta, Intiassa ja Etelä-Afrikassa on puhuttava eriarvoistumisesta ja esimerkiksi Brasiliassa kiinnitettävä huomiota ympäristön tilaan.

5. Mikä on presidentin rooli, kun otetaan kantaa kansainvälisen politiikan moraalisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pakolaisuuteen?

Presidentin rooli näissä kysymyksissä ei saa jäädä vain kannanottoihin. Suomi voi olla kansainvälisessä yhteistyössä, erityisesti EU:ssa ja YK-järjestöissä, aloitteellinen esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja pakolaisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.

6. Millainen Suomen oman ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhteen tulee tulevaisuudessa olla?

Itsenäisenä valtiona Suomen oma ulkopolitiikka on ensisijainen. Erityisesti suhteita naapurimaihin pitää hoitaa Suomesta, ei Brysselistä käsin. Toisaalta EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa voidaan käyttää hyväksi, kun ajetaan eteenpäin globaalisti tärkeitä kysymyksiä, kuten rahoitusmarkkinoiden transaktioveroa tai sitovia ilmasto- ja ympäristösopimuksia.

7. Mikä on Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä tulevaisuudessa?

Laissa määritellyt puolustusvoimien velvollisuudet sotilaallisesta maanpuolustuksesta, virka-avun antamisesta muille viranomaisille ja kansainvälisestä kriisinhallinnasta ovat puolustusvoimien kivijalkoja tulevaisuudessakin. Asevelvollisuusarmeija on parempi kuin kalliiksi käyvä Nato-yhteensopiva palkka-armeija. Silti asevelvollisuutta voisi Suomessa lyhentää ja kehittää vapaaehtoisuuden suuntaan. Pitäisi panostaa uusien uhkien, kuten ympäristökatastrofien ja kyberhyökkäyksien, torjuntaan.

Esikuvia: Martin Luther King Jr. ja Nelson Mandela, "molemmat taistelivat rohkeasti ja itsensä peliin laittaen paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta".

Lue myös: Professori Hiski Haukkalan juttu Ulkopolitiikan paluu

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää