Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Presidenttitentti

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys olisi Suomen tulevaisuuden ulkopolitiikan kannalta merkittävä seikka, sanoo Suomen ruotsalaista kansanpuoluetta edustava Eva Biaudet.

Kuva: RKP

Suomen tulee Eva Biaudet’n mukaan työskennellä naisten ja lasten aseman parantamiseksi ja demokratian vahvistamiseksi maailmassa. Nämä kysymykset Biaudet nostaisi Suomen asialistalle mahdollisella YK:n turvaneuvostokaudella 2013–2014.

”Presidentin tulee olla mukana pitkän aikavälin asioissa, kuten YK-prosesseissa, ottamassa kantaa”, Biaudet sanoo. Lisäksi presidenttiä tarvitaan perinteisessä ulkopolitiikassa solmimaan hyviä suhteita ulkovaltoihin, varsinkin kaukaisiin maihin.

1. Mikä on kantanne Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen? 

Suomi tekee hyvää yhteistyötä Naton kanssa, enkä näe ulkoista tarvetta muuttaa tätä. Nykyinen muotoilu siitä, että Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen mutta voi tulla mahdolliseksi tulevaisuudessa, on hyvä. Nato vähentää yksinapaisuutta tekemällä monenvälistä turvallisuuspolitiikkaa.

2. Millaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomen tulee tulevaisuudessa osallistua?

Suomen tulee olla kriisinhallinnassa aktiivinen ja pohtia tapaus tapaukselta, mikä antimme ja kykymme on. Suomella voisi olla nykyistä enemmän annettavaa siviilikriisinhallinnassa. Ylipäänsä kriisinhallinnassa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, mitä operaatiot merkitsevät koko yhteiskuntien ja esimerkiksi naisten oikeuksien kannalta. YK:n mandaatti on hyvä tavoite mutta ei välttämätön; joskus sen edellyttäminen voi estää humanitäärisen väliintulon.

3. Mikä on presidentin tehtävä Suomen Venäjän-suhteiden hoidossa?

Presidentin tehtävä on ylläpitää hyviä suhteita Venäjän johtoon ja luoda mahdollisuuksia yritys- ja muunlaiselle yhteistyölle. Pitää muistaa myös sosiaalinen ulottuvuus, esimerkiksi lastensuojelua koskeva yhteistyö.

4. Mikä on presidentin tehtävä Suomen suhteissa nouseviin talouksiin, kuten Kiinaan?

Presidentin rooli korostuu varsinkin suhteessa tulevaisuuden nouseviin talouksiin. Esimerkiksi Indonesiassa paikalliset virkamiehet ovat kiinnostuneita siitä, kuinka Suomi on luonut syrjinnän vastaisia mekanismeja. Presidentin tulee myös tuoda kokemuksia ulkomailta Suomeen. Indonesiasta voimme oppia esimerkiksi sen, kuinka eri ryhmät elävät muslimimaassa rinnakkain ja fundamentalismia vastaan taistellaan.

5. Mikä on presidentin rooli, kun otetaan kantaa kansainvälisen politiikan moraalisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pakolaisuuteen?

Presidentti on ulkopoliittisen toiminnan lisäksi mielipidevaikuttaja, joka voi esimerkiksi vähentää pelkoja muukalaisuutta ja muutosta kohtaan. Jos asioista ei puhuta, pelot pesiytyvät. Kannanottaminen globaaleihin kysymyksiin on minulla selkärangassa!

6. Millainen Suomen oman ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhteen tulee tulevaisuudessa olla?

EU tukee meidän ja me tuemme EU:n politiikkaa, vaikka tietysti olisi hyvä, että EU voisi olla nykyistä vahvempi ja yhtenäisempi ulkopoliittinen toimija. On hyvä, että pääministeri johtaa EU-politiikkaa. Perustuslain muotoilu antaa ymmärtää, että presidentti on ulkopolitiikassa itsenäinen toimija, mutta hänen tulee etsiä hallituksen kanssa yhteisiä kantoja.

7. Mikä on Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä tulevaisuudessa?

Puolustusvoimien tehtävän tulee olla koko maan puolustaminen, eikä tätä pidä muuttaa tiukan talouden takia. Yleinen asevelvollisuus ja laaja reservi antavat hyvät mahdollisuudet rauhanturvaamiseen: näkemys rauhan rakentamisesta on laaja, kun rauhanturvaajat eivät ole ammattisotilaita.

Esikuvia: Elisabeth Rehn, Hillary Clinton ja Shirin Ebadi "ovat laittaneet itsensä likoon eivätkä ole luopuneet siitä, mihin uskovat, vaikka ovat saaneet valtaa".

Lue myös: Professori Hiski Haukkalan juttu Ulkopolitiikan paluu

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää