Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa
Presidenttitentti
Sosiaalidemokraattien Paavo Lipponen nostaa tulevaisuuden ulkopolitiikan suuriksi kysymyksiksi Venäjä-suhteet, Euroopan unionin tulevaisuuden ja globalisaation.
Suomen tulee seurata Venäjän suuntaa ja olla mukana, kun Itämeren ja arktisen alueen strateginen merkitys kasvaa. Toisaalta pitää olla aktiivinen EU:n suuntaan, sillä unionimaat uhkaavat jakautua kahteen kastiin sen mukaan, mikä on niiden suhde euroon.
Suomen asemointi globalisaatiossa ”vaatii kovia ponnistuksia”. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys antaisi meille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa globaaliin kehitykseen.
”Muutos on niin rajua, että kansalaiset tarvitsevat sekä tietoa, tulkintaa että suunnan näyttämistä”, Lipponen sanoo.
1. Mikä on kantanne Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen?
Nato on liittoutuma, jonka ydintehtävä on yhteinen puolustus jäsenmaita sitovine velvoitteineen. Hallituksen linjaus olla hakematta Naton jäsenyyttä tällä vaalikaudella on oikea.
Sen sijaan meidän tulee panostaa kumppanuusrooliimme etenkin, kun Nato laajentaa toimintakenttäänsä torjumaan niin sanottuja uusia uhkia, kuten terrorismia, tietoverkkohyökkäyksiä ja joukkotuhoaseiden leviämistä.
2. Millaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomen tulee tulevaisuudessa osallistua?
Suomen on syytä valmistautua vaativiinkin kriisinhallintatehtäviin, sillä uudet uhkat voivat lisätä konfliktien mahdollisuutta. On tärkeää osallistua niin YK:n, EU:n kuin Natonkin johtamiin operaatioihin. Suomi voisi lisätä osallistumistaan YK:n johtamiin operaatioihin. Siviilikriisinhallinnan kehittäminen vahvistaa sotilaallisen kriisinhallinnan vaikuttavuutta.
3. Mikä on presidentin tehtävä Suomen Venäjän-suhteiden hoidossa?
Ulkopolitiikan johtajana presidentti vastaa kahdenvälisistä suhteista yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tässä Venäjällä on tärkeä asema.
Presidentille suora ja luottamuksellinen suhde Venäjän presidenttiin on tärkeä. Taloudellisten suhteiden edistäminen Venäjään on keskeistä. Lisäksi presidentti osallistuu Suomen linjan muodostamiseen EU:n Venäjä-politiikassa.
4. Mikä on presidentin tehtävä Suomen suhteissa nouseviin talouksiin, kuten Kiinaan?
Kovassa globaalissa kilpailussa presidenttiä tarvitaan Suomen viennin ja talousyhteistyön kehittämisessä kaikkien suurten talousmahtien kanssa. Kiinan merkitys kasvaa, ja presidentti voi edistää vientiä ja tukea suomalaisia yrityksiä siellä ja muualla Aasiassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.
5. Mikä on presidentin rooli, kun otetaan kantaa kansainvälisen politiikan moraalisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pakolaisuuteen?
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen, joten kannanotot sitä koskeviin kysymyksiin kuuluvat presidentin velvollisuuksiin. Suomen jäsenyys YK:ssa ja EU:ssa edellyttää valppautta ja aktiivisuutta ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokysymyksissä sekä kehitysyhteistyön vahvistamista ja uudistamista.
6. Millainen Suomen oman ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhteen tulee tulevaisuudessa olla?
Suomella voi olla vain yksi ulkopolitiikka. Kun olemme mukana EU:n kannassa, se on myös Suomen ulkopolitiikkaa. Suomen tulee ajaa omia ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteitaan EU:n kautta aina kun mahdollista.
7. Mikä on Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä tulevaisuudessa?
Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustaminen. Lisäksi tulee avustaa muita viranomaisia ja osallistua kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Riittävän kansallisen puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää liikkuvia ja tulivoimaisia maavoimia, torjunta- ja maataistelukapasiteettia ilmavoimissa sekä nykyaikaisia merivoimia. Uusien uhkien, kuten verkkohyökkäysten, torjuntaan on panostettava.
Esikuvia: Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, "tuntemani presidentit ovat jokainen omalla tavallaan esikuvia".
Lue myös: Professori Hiski Haukkalan juttu Ulkopolitiikan paluu
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää