Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Presidenttitentti

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uudessa maailmanjärjestyksessä ulkopolitiikan luonne painottuu talous- ja rahapolitiikkaan enemmän kuin koskaan. Se on tärkeä vallankäytön väline, sanoo kokoomuksen Sauli Niinistö.

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami
Kuva: Kokoomus

Paraikaa on muotoutumassa uusi maailmanjärjestys, jossa Suomen tulee asemoida itsensä oikein. Niinistön mukaan EU on Suomelle hyvä alusta. Siitä ponnistaen Suomi kipusi ylös edellisestäkin lamasta.

”EU:ta ei ajatella meidän ulkopolitiikaksemme, mutta se on ulkopolitiikkaa, jos joku pyrkii unionista eroon.”

Suomen kannattaa pitää kiinni pohjoismaisesta menestysmallistaan ja arvopohjastaan, sillä niillä on päästy pitkälle. Lisäksi tulee olla aktiivinen Venäjän suuntaan.

”Asemoituminen uuteen maailmanjärjestykseen on Venäjälle vielä suurempi haaste kuin lännelle. Nykyistä laajempi yhteistyö voisi vahvistaa sekä EU:ta että Venäjää.”

1. Mikä on kantanne Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen?

Me olemme jo liittoutuneet EU:hun; Lissabonin sopimus on paperilla erittäin pitkälle viety sopimus. EU:ssa meidän kannattaa työskennellä yhteisen puolustuspolitiikan edistämiseksi. Jarruksi voi tosin tulla se, että EU:n Nato-maat eivät voi tehdä EU:n ei-Nato-maiden kanssa pidemmälle menevää yhteistyötä kuin ne tekevät keskenään. Silloin joutuisimme valitsemaan, haluammeko mennä pidemmälle vai emme. Jos joku pidemmälle haluaa, asiasta on järjestettävä kansanäänestys.

2. Millaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomen tulee tulevaisuudessa osallistua?

Periaatteet, joiden mukaan olemme tehneet käytännön ratkaisuja, ovat oikealinjaisia. Eniten meillä on annettavaa demokratian perusrakenteiden tukemisessa.

3. Mikä on presidentin tehtävä Suomen Venäjän-suhteiden hoidossa?

Presidentin rooli on äärimmäisen merkittävä, koska Venäjällä keskustellaan valtionpäämiehen eli presidentin kanssa.

4. Mikä on presidentin tehtävä Suomen suhteissa nouseviin talouksiin, kuten Kiinaan?

Valtionpäämies on Kiinan-suhteissa tärkein toimija. Suomen diplomaattinen pohja Kiinan kanssa on hyvä, ja meidän mielenlaatumme soveltuu itämaiseen tapaan hoitaa asioita. Ollaan vaatimattomia eikä paukutella henkseleitä.

5. Mikä on presidentin rooli, kun otetaan kantaa kansainvälisen politiikan moraalisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pakolaisuuteen?

Suomen presidentin tulee ajatella globaaleissa kysymyksissä pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta puhuttaessa määräävä sanoma ennen vuotta 2008 oli, että turhaa kuluttamista pitää välttää. Sitten tuli finanssikriisi, ja kaikkialta toitotettiin, että kuluttakaa elvytyksen nimissä. On hälyttävää, että asioita käännetään hetkessä globaalisti päälaelleen.

6. Millainen Suomen oman ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhteen tulee tulevaisuudessa olla?

Kun EU:ssa keskustellaan ulkosuhdekysymyksestä, josta yksittäiset jäsenmaat tekevät kolmansien maiden kanssa sopimuksia, EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja Suomen ulkopolitiikka ovat päällekkäisiä. Myös silloin, kun EU:n ulkosuhdepolitiikka ei johda jäsenmaiden ja kolmansien maiden sopimuksiin, Suomi tulee EU:n kautta lausuneeksi mielipiteensä jostakin ulkosuhteesta. Myös tällaisessa tilanteessa yhteistoiminta on relevanttia.

7. Mikä on Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä tulevaisuudessa?

Puolustusvoimien tulee ylläpitää sellainen toiminnan taso, johon voidaan luottaa. Uskon, että puolustusvoimissa kyetään harkitsemaan, mihin rajalliset voimavarat on syytä suunnata. Korostan sekä EU- että pohjoismaista yhteistyötä. Niillä olisi puolustustamme vahvistava vaikutus.

Esikuvia: "Esikuva-ajattelu on minusta yksiniittistä, sillä jokaisessa ihmisessä on hyviä ominaisuuksia." Risto Ryti, "joutui ottamaan sijaiskärsijän roolin", Desmond Tutu, "hänen inhimillisyytensä on syvästi vaikuttavaa".

Lue myös: Professori Hiski Haukkalan juttu Ulkopolitiikan paluu

 
Ulkopolitiikka 4/2011

Kuinka monta Eurooppaa?

Teija Tiilikainen

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euroopan neljä tulevaisuutta

Joonas Pörsti/UP

Ulkopolitiikan paluu

Hiski Haukkala

Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Impivaaralaisuudesta aktiiviseen ihmisoikeuspolitiikkaan

Frank Johansson

Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Väyrynen: Kohti ihmiskuntapolitiikkaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puna-armeijan seikkailut Afganistanissa

Olli Ruohomäki

Siirtolaismyyttien murskaaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Liittolainen helvetistä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Aidattu Amerikka

Juha Mäkinen/UP

Välimeren euromaat ajelehtivat

Raine Tiessalo

Putinismin kaikuja Ranskassa

Anaïs Marin

Berlusconin karu perintö

Jouni Kantola

Espanja sai tarpeekseen

Teemu Sinkkonen

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Syyrialla on edessään pitkä kamppailu

Ari Kerkkänen

Ruuhkaa Libanonin näyttämöllä

Mikko Patokallio

Kaksi erilaista Syyriaa

Kaisa Honkala

Kazakstanin pääkaupunki on kangastus

Salla Nazarenko

Japanin politiikka odottaa uudistajaa

Juha Saunavaara

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa

Lauri Seppälä

Uusi pohjoinen vetää väkeä etelästä

Kaarina Järventaus

Hyperglobalisaatio on tullut tiensä päähän

Mimosa Lankinen

Demonikratian rujot kasvot

Niina Sarkonen

Sosialismia ja päähuiveja

Kaisa Honkala

Eurooppa vei puolueettomuuden

Jaakko Blomberg

Menestyksellistä harvainvaltaa

Kari Kahiluoto

Kenialainen katse ihmisoikeuksiin

Ulla Anttila

Karhun kainalossa

Joonas Pörsti/UP

Ihmisoikeuksien inflaatio

Juha Mäkinen/UP

Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012

Joonas Pörsti/UP

Mistä Eilen puhuttiin?

UP-lehden toimitus