Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Presidenttitentti

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uudessa maailmanjärjestyksessä ulkopolitiikan luonne painottuu talous- ja rahapolitiikkaan enemmän kuin koskaan. Se on tärkeä vallankäytön väline, sanoo kokoomuksen Sauli Niinistö.

Kuva: Kokoomus

Paraikaa on muotoutumassa uusi maailmanjärjestys, jossa Suomen tulee asemoida itsensä oikein. Niinistön mukaan EU on Suomelle hyvä alusta. Siitä ponnistaen Suomi kipusi ylös edellisestäkin lamasta.

”EU:ta ei ajatella meidän ulkopolitiikaksemme, mutta se on ulkopolitiikkaa, jos joku pyrkii unionista eroon.”

Suomen kannattaa pitää kiinni pohjoismaisesta menestysmallistaan ja arvopohjastaan, sillä niillä on päästy pitkälle. Lisäksi tulee olla aktiivinen Venäjän suuntaan.

”Asemoituminen uuteen maailmanjärjestykseen on Venäjälle vielä suurempi haaste kuin lännelle. Nykyistä laajempi yhteistyö voisi vahvistaa sekä EU:ta että Venäjää.”

1. Mikä on kantanne Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen?

Me olemme jo liittoutuneet EU:hun; Lissabonin sopimus on paperilla erittäin pitkälle viety sopimus. EU:ssa meidän kannattaa työskennellä yhteisen puolustuspolitiikan edistämiseksi. Jarruksi voi tosin tulla se, että EU:n Nato-maat eivät voi tehdä EU:n ei-Nato-maiden kanssa pidemmälle menevää yhteistyötä kuin ne tekevät keskenään. Silloin joutuisimme valitsemaan, haluammeko mennä pidemmälle vai emme. Jos joku pidemmälle haluaa, asiasta on järjestettävä kansanäänestys.

2. Millaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomen tulee tulevaisuudessa osallistua?

Periaatteet, joiden mukaan olemme tehneet käytännön ratkaisuja, ovat oikealinjaisia. Eniten meillä on annettavaa demokratian perusrakenteiden tukemisessa.

3. Mikä on presidentin tehtävä Suomen Venäjän-suhteiden hoidossa?

Presidentin rooli on äärimmäisen merkittävä, koska Venäjällä keskustellaan valtionpäämiehen eli presidentin kanssa.

4. Mikä on presidentin tehtävä Suomen suhteissa nouseviin talouksiin, kuten Kiinaan?

Valtionpäämies on Kiinan-suhteissa tärkein toimija. Suomen diplomaattinen pohja Kiinan kanssa on hyvä, ja meidän mielenlaatumme soveltuu itämaiseen tapaan hoitaa asioita. Ollaan vaatimattomia eikä paukutella henkseleitä.

5. Mikä on presidentin rooli, kun otetaan kantaa kansainvälisen politiikan moraalisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pakolaisuuteen?

Suomen presidentin tulee ajatella globaaleissa kysymyksissä pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta puhuttaessa määräävä sanoma ennen vuotta 2008 oli, että turhaa kuluttamista pitää välttää. Sitten tuli finanssikriisi, ja kaikkialta toitotettiin, että kuluttakaa elvytyksen nimissä. On hälyttävää, että asioita käännetään hetkessä globaalisti päälaelleen.

6. Millainen Suomen oman ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhteen tulee tulevaisuudessa olla?

Kun EU:ssa keskustellaan ulkosuhdekysymyksestä, josta yksittäiset jäsenmaat tekevät kolmansien maiden kanssa sopimuksia, EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja Suomen ulkopolitiikka ovat päällekkäisiä. Myös silloin, kun EU:n ulkosuhdepolitiikka ei johda jäsenmaiden ja kolmansien maiden sopimuksiin, Suomi tulee EU:n kautta lausuneeksi mielipiteensä jostakin ulkosuhteesta. Myös tällaisessa tilanteessa yhteistoiminta on relevanttia.

7. Mikä on Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä tulevaisuudessa?

Puolustusvoimien tulee ylläpitää sellainen toiminnan taso, johon voidaan luottaa. Uskon, että puolustusvoimissa kyetään harkitsemaan, mihin rajalliset voimavarat on syytä suunnata. Korostan sekä EU- että pohjoismaista yhteistyötä. Niillä olisi puolustustamme vahvistava vaikutus.

Esikuvia: "Esikuva-ajattelu on minusta yksiniittistä, sillä jokaisessa ihmisessä on hyviä ominaisuuksia." Risto Ryti, "joutui ottamaan sijaiskärsijän roolin", Desmond Tutu, "hänen inhimillisyytensä on syvästi vaikuttavaa".

Lue myös: Professori Hiski Haukkalan juttu Ulkopolitiikan paluu

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää