Presidenttitentti
Perussuomalaisten Timo Soinin mukaan ulkopolitiikan perusruisleipä ei ole kadonnut mihinkään, vaikka turvallisuuskäsityksemme on laajentunut.
Tulevaisuuden ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nousevat entistä merkittävämmiksi kansallisvaltioiden rajat ylittävät ilmiöt, kuten ympäristötuhot, luonnonvarojen riittävyys, terrorismi ja maahanmuutto, Soini sanoo .
Mutta vaikka turvallisuuskäsityksemme on laajentunut, myös valtion perinteisestä itsemääräämisoikeudesta, ”ulkopolitiikan perusruisleivästä”, pitää keskustella. Lisäksi presidenttiä tarvitaan tulevaisuudessa puhumaan ”samalla silmän tasalla” sellaisten ulkovaltojen kanssa, joissa presidentillä on merkittävä asema.
1. Mikä on kantanne Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen?
Nykyinen asemointi on hyvä, eli että tarvetta ja hinkua Natoon ei ole, mutta räppänä on auki, jos sellainen mieli tulee. Kansan enemmistö ei halua Suomen liittoutuvan, eli se (liittoutumisen ajaminen) olisi veden heittämistä kylmälle kiukaalle. Naton rooli voi kuitenkin muuttua seuraavan kuuden vuoden aikana.
2. Millaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomen tulee tulevaisuudessa osallistua?
Mieluiten pitää osallistua YK-johtoisiin operaatioihin, ne ovat meidän luonnollinen yhteytemme. Afganistanista Suomi ei voi ottaa hatkoja kesken kaiken. Myös siviilikriisinhallinta on luonnollinen valinta, suomalaiset ovat hyviä siinä. Kun yhteiskuntia rakennetaan sotien jälkeen, siviilikriisinhallinta auttaa löytämään langanpäät, joista ihmiset saavat kiinni.
3. Mikä on presidentin tehtävä Suomen Venäjän-suhteiden hoidossa?
Presidentin rooli on tärkeä, koska Venäjä haluaa toimia kahdenvälisesti. Venäjän-suhteet tulee pitää hyvinä, mutta ei niiden hoitaminen mitään rakettitiedettä ole.
4. Mikä on presidentin tehtävä Suomen suhteissa nouseviin talouksiin, kuten Kiinaan?
Joku voi paheksua sitä, että presidentti olisi vienninedistäjä, mutta paheksuminen ei kannata. Kauppa luo riippuvuuksia, yhteistyötä ja rauhaa, ja hyvinvoinnistamme vähintään puolet tulee ulkomaankaupasta. Kansan valitsemalla presidentillä on vahva valtuutus toimia millä elämän alalla tahansa, ja ovet aukeavat presidentille aina, oli maa suuri tai pieni.
5. Mikä on presidentin rooli, kun otetaan kantaa kansainvälisen politiikan moraalisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pakolaisuuteen?
Presidentin pitää näyttää arvonsa ja olla juuri sellainen kuin on. Jos minusta tulee presidentti, olen varmasti konservatiivisempi kuin Tarja Halonen mutta en ala kätkeä mielipiteitäni siksi, että kaikki suomalaiset eivät ole kanssani samaa mieltä.
6. Millainen Suomen oman ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhteen tulee tulevaisuudessa olla?
EU on minulle välttämätön paha. Se pitäisi palauttaa talous- ja vapaakauppaliitoksi, sillä se, mitä nyt tehdään, on tuomittu epäonnistumaan. EU ei ole demokratia vaan byrokratia. En kannata vetäytymistä, mutta olen kriittinen. Me emme voi jättää ulko- ja kauppapolitiikkaamme EU:n varaan.
7. Mikä on Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä tulevaisuudessa?
Puolustusvoimien perustehtävä on koko Suomen puolustaminen ja kansakunnan elintoimintojen ja demokratian turvaaminen. Siihen tarvitaan sekä taloudelliset, sosiaaliset että henkiset resurssit. 200 miljoonan euron leikkaukset vaikuttavat väistämättä sotilaalliseen suorituskykyyn. Jos toiminnot ajetaan alas, niitä on hyvin vaikea ajaa enää ylös.
Esikuvia: Paavi Johannes Paavali II, Margaret Thatcher, Martin Luther King, "kaikki etulinjassa, yksikään ei perääntynyt".
Lue myös: Professori Hiski Haukkalan juttu Ulkopolitiikan paluu