Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Presidenttitentti

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Perussuomalaisten Timo Soinin mukaan ulkopolitiikan perusruisleipä ei ole kadonnut mihinkään, vaikka turvallisuuskäsityksemme on laajentunut.

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä
Kuva: Perussuomalaiset

Tulevaisuuden ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nousevat entistä merkittävämmiksi kansallisvaltioiden rajat ylittävät ilmiöt, kuten ympäristötuhot, luonnonvarojen riittävyys, terrorismi ja maahanmuutto, Soini sanoo .

Mutta vaikka turvallisuuskäsityksemme on laajentunut, myös valtion perinteisestä itsemääräämisoikeudesta, ”ulkopolitiikan perusruisleivästä”, pitää keskustella. Lisäksi presidenttiä tarvitaan tulevaisuudessa puhumaan ”samalla silmän tasalla” sellaisten ulkovaltojen kanssa, joissa presidentillä on merkittävä asema.

1. Mikä on kantanne Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen?

Nykyinen asemointi on hyvä, eli että tarvetta ja hinkua Natoon ei ole, mutta räppänä on auki, jos sellainen mieli tulee. Kansan enemmistö ei halua Suomen liittoutuvan, eli se (liittoutumisen ajaminen) olisi veden heittämistä kylmälle kiukaalle. Naton rooli voi kuitenkin muuttua seuraavan kuuden vuoden aikana.

2. Millaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomen tulee tulevaisuudessa osallistua?

Mieluiten pitää osallistua YK-johtoisiin operaatioihin, ne ovat meidän luonnollinen yhteytemme. Afganistanista Suomi ei voi ottaa hatkoja kesken kaiken. Myös siviilikriisinhallinta on luonnollinen valinta, suomalaiset ovat hyviä siinä. Kun yhteiskuntia rakennetaan sotien jälkeen, siviilikriisinhallinta auttaa löytämään langanpäät, joista ihmiset saavat kiinni.

3. Mikä on presidentin tehtävä Suomen Venäjän-suhteiden hoidossa?

Presidentin rooli on tärkeä, koska Venäjä haluaa toimia kahdenvälisesti. Venäjän-suhteet tulee pitää hyvinä, mutta ei niiden hoitaminen mitään rakettitiedettä ole.

4. Mikä on presidentin tehtävä Suomen suhteissa nouseviin talouksiin, kuten Kiinaan?

Joku voi paheksua sitä, että presidentti olisi vienninedistäjä, mutta paheksuminen ei kannata. Kauppa luo riippuvuuksia, yhteistyötä ja rauhaa, ja hyvinvoinnistamme vähintään puolet tulee ulkomaankaupasta. Kansan valitsemalla presidentillä on vahva valtuutus toimia millä elämän alalla tahansa, ja ovet aukeavat presidentille aina, oli maa suuri tai pieni.

5. Mikä on presidentin rooli, kun otetaan kantaa kansainvälisen politiikan moraalisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pakolaisuuteen?

Presidentin pitää näyttää arvonsa ja olla juuri sellainen kuin on. Jos minusta tulee presidentti, olen varmasti konservatiivisempi kuin Tarja Halonen mutta en ala kätkeä mielipiteitäni siksi, että kaikki suomalaiset eivät ole kanssani samaa mieltä.

6. Millainen Suomen oman ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhteen tulee tulevaisuudessa olla?

EU on minulle välttämätön paha. Se pitäisi palauttaa talous- ja vapaakauppaliitoksi, sillä se, mitä nyt tehdään, on tuomittu epäonnistumaan. EU ei ole demokratia vaan byrokratia. En kannata vetäytymistä, mutta olen kriittinen. Me emme voi jättää ulko- ja kauppapolitiikkaamme EU:n varaan.

7. Mikä on Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä tulevaisuudessa?

Puolustusvoimien perustehtävä on koko Suomen puolustaminen ja kansakunnan elintoimintojen ja demokratian turvaaminen. Siihen tarvitaan sekä taloudelliset, sosiaaliset että henkiset resurssit. 200 miljoonan euron leikkaukset vaikuttavat väistämättä sotilaalliseen suorituskykyyn. Jos toiminnot ajetaan alas, niitä on hyvin vaikea ajaa enää ylös.

Esikuvia: Paavi Johannes Paavali II, Margaret Thatcher, Martin Luther King, "kaikki etulinjassa, yksikään ei perääntynyt".

Lue myös: Professori Hiski Haukkalan juttu Ulkopolitiikan paluu

 
Ulkopolitiikka 4/2011

Kuinka monta Eurooppaa?

Teija Tiilikainen

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euroopan neljä tulevaisuutta

Joonas Pörsti/UP

Ulkopolitiikan paluu

Hiski Haukkala

Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Impivaaralaisuudesta aktiiviseen ihmisoikeuspolitiikkaan

Frank Johansson

Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Väyrynen: Kohti ihmiskuntapolitiikkaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puna-armeijan seikkailut Afganistanissa

Olli Ruohomäki

Siirtolaismyyttien murskaaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Liittolainen helvetistä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Aidattu Amerikka

Juha Mäkinen/UP

Välimeren euromaat ajelehtivat

Raine Tiessalo

Putinismin kaikuja Ranskassa

Anaïs Marin

Berlusconin karu perintö

Jouni Kantola

Espanja sai tarpeekseen

Teemu Sinkkonen

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Syyrialla on edessään pitkä kamppailu

Ari Kerkkänen

Ruuhkaa Libanonin näyttämöllä

Mikko Patokallio

Kaksi erilaista Syyriaa

Kaisa Honkala

Kazakstanin pääkaupunki on kangastus

Salla Nazarenko

Japanin politiikka odottaa uudistajaa

Juha Saunavaara

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa

Lauri Seppälä

Uusi pohjoinen vetää väkeä etelästä

Kaarina Järventaus

Hyperglobalisaatio on tullut tiensä päähän

Mimosa Lankinen

Demonikratian rujot kasvot

Niina Sarkonen

Sosialismia ja päähuiveja

Kaisa Honkala

Eurooppa vei puolueettomuuden

Jaakko Blomberg

Menestyksellistä harvainvaltaa

Kari Kahiluoto

Kenialainen katse ihmisoikeuksiin

Ulla Anttila

Karhun kainalossa

Joonas Pörsti/UP

Ihmisoikeuksien inflaatio

Juha Mäkinen/UP

Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012

Joonas Pörsti/UP

Mistä Eilen puhuttiin?

UP-lehden toimitus