Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Etelä-Amerikka otti lokakuun lopussa merkittäviä askelia tehdäkseen tiliä menneisyydestään. Argentiinassa tuomittiin 26. päivänä lokakuuta kuusitoista entistä laivaston upseeria pitkiin vankeusrangaistuksiin vuosien 1976–1983 sotilasvallan ajan ihmisoikeusrikoksista. Muutama tunti tämän jälkeen Uruguayn parlamentti kumosi maan armahduslain. Vielä samana päivänä Brasilian parlamentti hyväksyi lakipaketin, joka sallii totuuskomission pystyttämisen vuosien 1964–1985 sotilasvallan aikaisten rikosten selvittämiseksi.

Etelä-Amerikka otti lokakuun lopussa merkittäviä askelia tehdäkseen tiliä menneisyydestään. Argentiinassa tuomit­tiin 26. päivänä lokakuuta kuusitoista entistä laivaston upseeria pitkiin van­keusrangaistuksiin vuosien 1976–1983 sotilasvallan ajan ihmisoikeusrikoksista. Heidän joukossaan oli ”valkoisena kuo­lemanenkelinä” tunnettu komentajakap­teeni Alfredo Astiz.

Muutama tunti tämän jälkeen Uru­guayn parlamentti kumosi maan armah­duslain. Laki on kieltänyt asettamasta ketään syytteeseen ihmisoikeusrikok­sista, jotka tehtiin sotilasdiktatuurin vuosina 1973–1985. Nyt odotettavissa on pitkä lista kanteita, osa sotilasvallan aikana palvelleita upseereita, osa vasem­mistosissejä vastaan.

Vielä samana päivänä Brasilian parlamentti hyväksyi lakipaketin, joka sallii totuuskomission pystyttämisen vuosien 1964–1985 sotilasvallan aikaisten rikos­ten selvittämiseksi. Totuuskomissiolla ei ole valtuuksia langettaa tuomioita, vaan se selvittää ihmisoikeusrikoksia samaan tapaan kuin Etelä-Afrikan apartheidin jälkeinen totuus- ja sovintokomissio.

Brasilian presidentti Dilma Rousseff, itsekin entinen poliittinen vanki ja sotilasvallan kidutusuhri, on vakuuttanut, ettei ole hakemassa kostoa. Totuuskomissio on valtuutettu ruotimaan sekä sotilasvallan että sen kaatamista yrittä­neiden vasemmistosissien toimia.

Brasilian asevoimat ovat vastustaneet totuuskomission pystyttämistä: pelkona on, että entiset sotilaat joutuvat tilille mahdollisista rikoksistaan, vuonna 1979 säädetystä armahduslaista huolimatta. Armahduslakia on perinteisesti tulkittu siten, ettei sotilasvallan aikaisista ihmis­oikeusrikoksista voida nostaa syytteitä.

Amerikan ihmisoikeuskomissio kui­tenkin päätti joulukuussa 2010, että Bra­silian on sallittava syytteeseen asettami­nen ihmisoikeusloukkauksista, jotka teh­tiin sotilasvallan aikana. Päätös saattaa pakottaa Brasilian arvioimaan uudelleen armahduslakipäätöksensä.

Siksi on todennäköistä, että niitä to­distajanlausuntoja, joita Brasilian totuus­komissio nyt alkaa kerätä, tullaan vielä käyttämään oikeusprosessien aloittami­seen. Niin on tehty myös naapurimaissa Argentiinassa, Chilessä ja Uruguayssa.

 
Ulkopolitiikka 4/2011

Kuinka monta Eurooppaa?

Teija Tiilikainen

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euroopan neljä tulevaisuutta

Joonas Pörsti/UP

Ulkopolitiikan paluu

Hiski Haukkala

Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Impivaaralaisuudesta aktiiviseen ihmisoikeuspolitiikkaan

Frank Johansson

Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Väyrynen: Kohti ihmiskuntapolitiikkaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puna-armeijan seikkailut Afganistanissa

Olli Ruohomäki

Siirtolaismyyttien murskaaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Liittolainen helvetistä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Aidattu Amerikka

Juha Mäkinen/UP

Välimeren euromaat ajelehtivat

Raine Tiessalo

Putinismin kaikuja Ranskassa

Anaïs Marin

Berlusconin karu perintö

Jouni Kantola

Espanja sai tarpeekseen

Teemu Sinkkonen

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Syyrialla on edessään pitkä kamppailu

Ari Kerkkänen

Ruuhkaa Libanonin näyttämöllä

Mikko Patokallio

Kaksi erilaista Syyriaa

Kaisa Honkala

Kazakstanin pääkaupunki on kangastus

Salla Nazarenko

Japanin politiikka odottaa uudistajaa

Juha Saunavaara

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa

Lauri Seppälä

Uusi pohjoinen vetää väkeä etelästä

Kaarina Järventaus

Hyperglobalisaatio on tullut tiensä päähän

Mimosa Lankinen

Demonikratian rujot kasvot

Niina Sarkonen

Sosialismia ja päähuiveja

Kaisa Honkala

Eurooppa vei puolueettomuuden

Jaakko Blomberg

Menestyksellistä harvainvaltaa

Kari Kahiluoto

Kenialainen katse ihmisoikeuksiin

Ulla Anttila

Karhun kainalossa

Joonas Pörsti/UP

Ihmisoikeuksien inflaatio

Juha Mäkinen/UP

Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012

Joonas Pörsti/UP

Mistä Eilen puhuttiin?

UP-lehden toimitus