Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Totuus sotilasvallan ajasta

Etelä-Amerikka otti lokakuun lopussa merkittäviä askelia tehdäkseen tiliä menneisyydestään. Argentiinassa tuomittiin 26. päivänä lokakuuta kuusitoista entistä laivaston upseeria pitkiin vankeusrangaistuksiin vuosien 1976–1983 sotilasvallan ajan ihmisoikeusrikoksista. Muutama tunti tämän jälkeen Uruguayn parlamentti kumosi maan armahduslain. Vielä samana päivänä Brasilian parlamentti hyväksyi lakipaketin, joka sallii totuuskomission pystyttämisen vuosien 1964–1985 sotilasvallan aikaisten rikosten selvittämiseksi.

Etelä-Amerikka otti lokakuun lopussa merkittäviä askelia tehdäkseen tiliä menneisyydestään. Argentiinassa tuomittiin 26. päivänä lokakuuta kuusitoista entistä laivaston upseeria pitkiin vankeusrangaistuksiin vuosien 1976–1983 sotilasvallan ajan ihmisoikeusrikoksista. Heidän joukossaan oli ”valkoisena kuolemanenkelinä” tunnettu komentajakapteeni Alfredo Astiz.

Muutama tunti tämän jälkeen Uruguayn parlamentti kumosi maan armahduslain. Laki on kieltänyt asettamasta ketään syytteeseen ihmisoikeusrikoksista, jotka tehtiin sotilasdiktatuurin vuosina 1973–1985. Nyt odotettavissa on pitkä lista kanteita, osa sotilasvallan aikana palvelleita upseereita, osa vasemmistosissejä vastaan.

Vielä samana päivänä Brasilian parlamentti hyväksyi lakipaketin, joka sallii totuuskomission pystyttämisen vuosien 1964–1985 sotilasvallan aikaisten rikosten selvittämiseksi. Totuuskomissiolla ei ole valtuuksia langettaa tuomioita, vaan se selvittää ihmisoikeusrikoksia samaan tapaan kuin Etelä-Afrikan apartheidin jälkeinen totuus- ja sovintokomissio.

Brasilian presidentti Dilma Rousseff, itsekin entinen poliittinen vanki ja sotilasvallan kidutusuhri, on vakuuttanut, ettei ole hakemassa kostoa. Totuuskomissio on valtuutettu ruotimaan sekä sotilasvallan että sen kaatamista yrittäneiden vasemmistosissien toimia.

Brasilian asevoimat ovat vastustaneet totuuskomission pystyttämistä: pelkona on, että entiset sotilaat joutuvat tilille mahdollisista rikoksistaan, vuonna 1979 säädetystä armahduslaista huolimatta. Armahduslakia on perinteisesti tulkittu siten, ettei sotilasvallan aikaisista ihmisoikeusrikoksista voida nostaa syytteitä.

Amerikan ihmisoikeuskomissio kuitenkin päätti joulukuussa 2010, että Brasilian on sallittava syytteeseen asettaminen ihmisoikeusloukkauksista, jotka tehtiin sotilasvallan aikana. Päätös saattaa pakottaa Brasilian arvioimaan uudelleen armahduslakipäätöksensä.

Siksi on todennäköistä, että niitä todistajanlausuntoja, joita Brasilian totuuskomissio nyt alkaa kerätä, tullaan vielä käyttämään oikeusprosessien aloittamiseen. Niin on tehty myös naapurimaissa Argentiinassa, Chilessä ja Uruguayssa.

Ulkopolitiikka 4/2011