Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Presidentti Ivo Josipović on vahvistanut demokraattisia arvoja.

Euroopan unioni saa todennä­köisesti puolentoista vuoden kuluttua uuden jäsenmaan Länsi-Balkanilta. Kroatian on tarkoitus allekirjoittaa EU-jäsenyyssopimus joulukuun jälkipuoliskolla ja liittyä unioniin heinäkuussa 2013.

Kroatia jätti jäsenhakemuksensa vuonna 2003, aloitti jäsenyysneuvot­telut 2005 ja sai ne päätökseen tämän vuoden kesäkuussa. Eurokriisin keskellä jäsenyyssopimuksen ratifioinnista ei odo­teta helppoa.

Kroatia on osa entistä Jugoslavi­aa, josta se irrottautui vuonna 1992. Useimmat kroatialaiset pitävät maataan keskieurooppalaisena huolimatta sen välimerellisestä sijainnista Adrianmeren rannalla.

Kroatia on osallistunut Keski-Eu­roopan suurvaltojen vaiheisiin osmanien Balkanin-valloituksista lähtien 1400-lu­vulla. Habsburgien valtakuntaa suojellut sotilasraja kulki Kroatian läpi. Ennen en­simmäistä maailmansotaa Kroatia kuului Itävalta-Unkariin ja sodan jälkeen Jugo­slaviaan.

Kroatian voi perustellusti sanoa kokeneen entisen Jugoslavian maista voimakkaimman poliittisen muodon­muutoksen kommunismin romahdettua. Puoluekenttä ja maan poliittinen kult­tuuri muovattiin 1990-luvun kuluessa uudelleen.

Kansallismielisyys jää taakse

Itsenäisyyden alkuvuosia määritteli kol­me poliittista periaatetta: ei kommunis­mille, ei Jugoslavialle ja kyllä Euroopalle.

Balkanin sotien aikana kolman­nes Kroatian alueesta oli miehitettynä. Maassa oli yli 400 000 pakolaista, ja Kroatiassa suoritettiin etnisiä puhdis­tuksia.

Sotia ja demokratisoitumista seurasi talouslama, joka raivasi tilaa kasvavalle korruptiolle. Luottamus demokraattisiin instituutioihin heikkeni, kun taas kato­linen kirkko palautti vaikutusvaltaansa yhteiskunnassa.

Toisin kuin monissa muissa entisis­sä kommunistivaltioissa, Kroatian po­litiikkaan muodostui nopeasti selkeän oikeistolainen ja vasemmistolainen vaih­toehto. Kristillisen ja kansallismielisen identiteetin puolesta liputtanut Kroatian demokraattinen liitto HDZ hallitsi maa­ta 1990-luvulla. Sosiaalidemokraattinen SDP nousi Kroatian toiseksi suurimmaksi puolueeksi. SDP antoi äänen myös so­danaikaisten mullistusten köyhdyttämil­le ja syrjäyttämille väestönosille.

Vuosina 2003–2009 pääministerinä toiminut Ivo Sanader uudisti oikeisto­konservatiivista HDZ-puoluetta EU-myön­teisemmäksi. Siihen saakka oikeisto oli tukeutunut politiikassaan etniseen identi­teettiin. Sanaderin jälkeen Kroatiassa on ollut vahva EU-myönteinen vaihtoehto sekä puoluekentän oikealla että vasem­malla laidalla. Sanader on nyt syytteessä laajamittaisesta korruptiosta.

Kroatian EU-jäsenyyttä jarruttivat paikallisten oikeusistuimien korruptio ja rajakiistat Slovenian kanssa. Kään­nekohta ajoittui vuoteen 2010, jolloin presidentiksi valittiin arvoperustaista politiikkaa ajava SDP:n Ivo Josipović. Hänen päätavoitteensa on vahvistaa de­mokratiaa, oikeusvaltiota ja yhteiskun­nallista solidaarisuutta.

Josipovićin mukaan Kroatian vah­vuuksia ovat menneisyys osana Jugo­slaviaa ja etniset vähemmistökulttuurit. Josipović on pyytänyt anteeksi kroaat­tien Balkanin sotien aikana tekemiä julmuuksia. Hän on noussut nykyisellä 83 prosentin kannatuksellaan Kroatian suosituimmaksi poliitikoksi. Maan de­mokraattisen kulttuurin vahvistumisesta kertoo se, että Josipovićin edustamat ar­vot on hyväksytty laajalti.

Poliittisia muutoksia on tukenut Kroatian pankkisektorin onnistunut sääntely EU:n talouskriisin aikana. Maan budjettivaje on suuri, mutta Kroatia on aloittamassa talouden rakenteelliset uu­distukset.

Kroatian lähihistoria osoittaa, että poliittinen kulttuuri voi muuttua, jos puolueet ja puoluekenttä uudistuvat, ta­lous on vakaalla pohjalla ja maalla on taitavia poliittisia johtajia.

Kroatia kärsii edelleen korruptiosta, mutta maa on osoittanut kykynsä uudis­tua lyhyessä ajassa merkittävästi valmis­tautuessaan EU-jäsenyyteen.

 
Ulkopolitiikka 4/2011

Kuinka monta Eurooppaa?

Teija Tiilikainen

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euroopan neljä tulevaisuutta

Joonas Pörsti/UP

Ulkopolitiikan paluu

Hiski Haukkala

Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Impivaaralaisuudesta aktiiviseen ihmisoikeuspolitiikkaan

Frank Johansson

Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Väyrynen: Kohti ihmiskuntapolitiikkaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puna-armeijan seikkailut Afganistanissa

Olli Ruohomäki

Siirtolaismyyttien murskaaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Liittolainen helvetistä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Aidattu Amerikka

Juha Mäkinen/UP

Välimeren euromaat ajelehtivat

Raine Tiessalo

Putinismin kaikuja Ranskassa

Anaïs Marin

Berlusconin karu perintö

Jouni Kantola

Espanja sai tarpeekseen

Teemu Sinkkonen

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Syyrialla on edessään pitkä kamppailu

Ari Kerkkänen

Ruuhkaa Libanonin näyttämöllä

Mikko Patokallio

Kaksi erilaista Syyriaa

Kaisa Honkala

Kazakstanin pääkaupunki on kangastus

Salla Nazarenko

Japanin politiikka odottaa uudistajaa

Juha Saunavaara

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa

Lauri Seppälä

Uusi pohjoinen vetää väkeä etelästä

Kaarina Järventaus

Hyperglobalisaatio on tullut tiensä päähän

Mimosa Lankinen

Demonikratian rujot kasvot

Niina Sarkonen

Sosialismia ja päähuiveja

Kaisa Honkala

Eurooppa vei puolueettomuuden

Jaakko Blomberg

Menestyksellistä harvainvaltaa

Kari Kahiluoto

Kenialainen katse ihmisoikeuksiin

Ulla Anttila

Karhun kainalossa

Joonas Pörsti/UP

Ihmisoikeuksien inflaatio

Juha Mäkinen/UP

Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012

Joonas Pörsti/UP

Mistä Eilen puhuttiin?

UP-lehden toimitus