Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

ISAF-komentaja David Petraeuksen tapaaminen antaa viitteitä siitä, mihin kenraalin kova maine perustuu, kirjoittaa Charly Salonius-Pasternak.

Kävelen ulos Afganistanin kriisinhallintaoperaation ISAFin pääesikunnasta; ilma on vielä lämmin ja, ku­ten Kabulissa aina, myös samea. Olen vaikuttunut: tuntuu, kuin tapaaminen ISAF-komentajan, kenraali David Petraeuksen kanssa olisi kestänyt vain silmänräpäyksen, vaikka puolitoista tuntia on kulunut.

Pari kuukautta myöhemmin, kun Petraeus on jo palannut Yhdysvaltoihin ja hänestä on tullut keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja, löydän edelleen uusia ulottuvuuksia keskuste­luistani Petraeuksen kanssa. Petraeus kuvasi meille kuudelle Afganistania seuraavalle tutkijalle, missä ja miksi vastarinta­taistelijoiden vaikutusvalta oli vähentynyt ja missä hallituksen valta oli kasvanut viimeksi kuluneen reilun vuoden aikana.

Turvallisuus on edelleen kehnoin Afganistanin etelä- ja itäosissa, mutta turvallisuusongelmien luonne on muuttunut. Vastarinta-ja rikollisorganisaatiot eivät enää kykene monimutkaisiin hyök­käyksiin vaan keskittyvät salamurhiin, tienvarsipommeihin (jot­ka tappavat eniten siviilejä) ja näyttäviin iskuihin esimerkiksi sairaaloihin ja muihin siviilikohteisiin. Siksi vastarintaryhmien kyky horjuttaa Afganistanin hallitusta sotilaallisesti on entistä heikompi.

Petraeus kuvasi myös, miten valtavan kansainvälisen operaa­tion eri osat oli vasta viime vuoden aikana saatu kasatuiksi niin, että ne edistävät operaation strategisia tavoitteita. Päätavoite on yksinkertainen, paperilla: varmistaa, että Afganistania ei tu­levaisuudessa hallinnoi kansainvälisiä terroristeja tukeva taho.

Tavoitteen saavuttamiseksi afganistanilaisilla on oltava ky­ky hallita maataan. Tämä vaatii ensinnäkin toimivat, kansalais­ten turvallisuudesta huolehtivat turvallisuusviranomaiset. Siksi ISAFin keskeisin tehtävä on nykyisin turvallisuusviranomaisten tukeminen ja kouluttaminen.

Afganistanin-matkallani näin itse poliisikoulutettavien yl­peyden ja innon Pohjois-Afganistanissa. Heille opetetaan ensin lukemisen alkeet, mikä parantaa merkittävästi koko joukon ky­kyä suoriutua vaativista tehtävistä. Lisäksi lukutaito kohentaa muita tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia.

Petraeuksen mukaan oman maan hallinta vaatii myös oi­keusjärjestelmän, joka on yleisesti hyväksytty ja joka kykenee ratkaisemaan paikalliset erimielisyydet esimerkiksi maaoike­uksista ja veden jakamisesta kylien kesken.

Petraeuksen näkemys siitä, miten oikeusjärjestelmä luul­tavasti rakennetaan, kuulosti tutulta: olin kuullut samoja aja­tuksia keskustellessani paikallisten juristien, kansanedustajien, opiskelijoiden ja poliitikkojen kanssa. Afganistanin oikeus­oppineiden haaste nyt ja tulevaisuudessa on, miten yhdistää paikalliset, vuosisatoja vanhat sopimiskäytännöt ja moderni oikeuslaitos, joka nykyisin on sekä hidas että korruptoitunut.

Kolmas tavoitteen saavuttamisen edellytys on toimiva hallinto. Kansan syvissä riveissä on aina niitä, jotka ovat valmiita taiste­lemaan hallitusta vastaan, elleivät Afganistanin keskusjohto se­kä alueelliset ja paikalliset hallinnot kykene osoittamaan kansa­laisille tekevänsä työtä koko kansan elinolojen parantamiseksi. Afganistanin presidenttiä Hamid Karzaita ja hänen perhettään kohtaan esitetty kritiikki on vain pieni osa tätä kokonaisuutta, ja länsimaissa sille annetaan aivan liian suuri huomio.

Tapaamisen lopussa keskustelimme Petraeuksen kanssa operaation kolmesta strategisesta riskistä: huonosta hallinnos­ta, pääosin Pakistanissa olevista vastarinnan suoja-alueista ja siitä, pitävätkö Afganistanin hallinnon ja kansainvälisen yh­teisön toisilleen antamat lupaukset. Kansainvälinen yhteisö on luvannut Karzain hallinnolle jatkaa tukeaan sillä ehdolla, että Karzai työskentelee entistä tarmokkaammin tavallisten afgaa­nien elinolojen parantamiseksi.

Petraeuksen huomiot antoivat viitteitä siitä, mihin hänen kova maineensa perustuu ja miksi yksi hänen lempinimistään on Kuningas David. Petraeus liitti luontevasti yhteen globaalin politiikan ja yksittäisten kylien vii­me aikojen tapahtumat ja vakuutti kuulijan siitä, että hän hallitsee ja ymmärtää sekä yksityiskohdat että kokonaisuuden.

 
Ulkopolitiikka 4/2011

Kuinka monta Eurooppaa?

Teija Tiilikainen

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euroopan neljä tulevaisuutta

Joonas Pörsti/UP

Ulkopolitiikan paluu

Hiski Haukkala

Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Impivaaralaisuudesta aktiiviseen ihmisoikeuspolitiikkaan

Frank Johansson

Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Väyrynen: Kohti ihmiskuntapolitiikkaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puna-armeijan seikkailut Afganistanissa

Olli Ruohomäki

Siirtolaismyyttien murskaaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Liittolainen helvetistä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Aidattu Amerikka

Juha Mäkinen/UP

Välimeren euromaat ajelehtivat

Raine Tiessalo

Putinismin kaikuja Ranskassa

Anaïs Marin

Berlusconin karu perintö

Jouni Kantola

Espanja sai tarpeekseen

Teemu Sinkkonen

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Syyrialla on edessään pitkä kamppailu

Ari Kerkkänen

Ruuhkaa Libanonin näyttämöllä

Mikko Patokallio

Kaksi erilaista Syyriaa

Kaisa Honkala

Kazakstanin pääkaupunki on kangastus

Salla Nazarenko

Japanin politiikka odottaa uudistajaa

Juha Saunavaara

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa

Lauri Seppälä

Uusi pohjoinen vetää väkeä etelästä

Kaarina Järventaus

Hyperglobalisaatio on tullut tiensä päähän

Mimosa Lankinen

Demonikratian rujot kasvot

Niina Sarkonen

Sosialismia ja päähuiveja

Kaisa Honkala

Eurooppa vei puolueettomuuden

Jaakko Blomberg

Menestyksellistä harvainvaltaa

Kari Kahiluoto

Kenialainen katse ihmisoikeuksiin

Ulla Anttila

Karhun kainalossa

Joonas Pörsti/UP

Ihmisoikeuksien inflaatio

Juha Mäkinen/UP

Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012

Joonas Pörsti/UP

Mistä Eilen puhuttiin?

UP-lehden toimitus