Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Eurooppa vei puolueettomuuden

Teemu Palosaari: The Art of Adaptation. A Study on the Europeanization of Finland’s Foreign and Security Policy. TAPRI Studies in Peace and Conflict Research No. 96. Tampere University Press 2011.

Jaakko Blomberg

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka eurooppalaistui, kun Suomi sopeutui Euroopan unionin jäsenyyteen. Tätä eurooppalaistumista käsittelee Teemu Palosaaren yleisen valtio-opin väitöstutkimus, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa alkuvuonna.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoli­tiikka eurooppalaistui, kun Suomi sopeutui Euroopan unionin jäsenyyteen. Tätä eurooppalaistumista käsittelee Teemu Palosaaren yleisen valtio-opin väitöstutkimus The Art of Adaptation, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa alkuvuonna.

Palosaari pelkistää ulko- ja turval­lisuuspolitiikan sotilaalliseksi liittou­tumattomuudeksi ja osallistumiseksi kansainväliseen sotilaalliseen yhteistoi­mintaan eli rauhanturvaamiseen ja krii­sinhallintaan.

Tutkimusaineistona ovat hallituksen eduskunnalle tekemät ulko-, turvalli­suus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat esitykset, eduskunnan valiokuntien lau­sunnot sekä ministerien ja kansanedus­tajien täysistunnossa käyttämät puheen­vuorot. Tutkimus ulottuu vuodesta 1994 vuoteen 2007.

Palosaari käyttää metodinaan dis­kurssien analyysia. Metodi tuo ansiok­kaasti esiin mielenkiintoisia muutoksia Suomen politiikan määrittelyssä, mutta valottaa niukasti ulko- ja turvallisuuspo­litiikasta käydyn keskustelun taustoja ja teemojen historiallista kehitystä.

EU:n jäsenenä Suomi vähitellen luo­pui perinteisestä puolueettomuuspolitii­kasta ja omaksui ”sotilaalliseen liittoutu­mattomuuteen ja itsenäiseen puolustuk­seen” perustuvan asenteen. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi suhtautua puolueettomasti unionin tai sen jäsenvaltioiden ja jonkin kolmannen osapuolen konfliktiin.

Kun unioni alkoi kehittää yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, Suomi alkoi muokata asennettaan voi­dakseen osallistua toimintaan täysimää­räisesti. Suomalaisten suhtautuminen oli kuitenkin pitkään torjuva, ja vasta uni­onin uuden perussopimuksen ansiosta, vuodesta 2004 lähtien, asenne muuttui varauksetta osallistuvaksi.

Asennemuutosta helpotti se, ettei unionista tehty sotilasliittoa. Lisäksi soti­laallisen liittoutumattomuuden merkitys alkoi ohentua, kun uudet uhkat laajen­sivat turvallisuuden käsitteen sisältöä. Asenteiden muuttumista selittää Suomen kotiutuminen vahvistuvaan unioniin, mutta osansa on myös kokemuksilla Venäjän-suhteiden hoidosta. Niitä Palo­saari ei valota.

Tutkimusaineisto on valittu sillä perusteella, kuinka esityksissä, lausun­noissa ja puheenvuoroissa näkyy sopeu­tuminen EU-jäsenyyden vaatimuksiin. Kansainvälisen ympäristön muutokset vaikuttivat kuitenkin Suomen politii­kan muutokseen yhtä paljon suoraan kuin EU-jäsenyyden kautta. Varsinkin rauhanturvaamisessa ja kriisinhallin­nassa Suomi seurasi kehitystä Natossa, johon maallamme oli läheinen yhteys 1990-luvunpuolivälistä lähtien.

Puolueettomana rauhanturvaajanamainetta saanut Suomi joutui vaikeaan tilanteeseen, kun Länsi-Balkanin 1990-luvun sodat vaativat kansain­välisen yhteisön puuttumista, väliin voimaperäisestikin. Toimintaa alettiin kutsua kriisinhallinnaksi, ja sen erotti rauhanturvaamisesta mahdollisuus voi­mankäyttöön.

Suomessa voimankäyttöä vieroksut­tiin. Haluttiin pitäytyä rauhanturvaami­sessa, koska sitä pidettiin Suomen pitkän linjan mukaisena: puolueettomana ja sovittelevana. Suomi kuitenkin osallistui Naton operaatioihin Bosniassa ja kutsui toimintaa laajennetuksi rauhanturvaami­seksi. Tämä kehitys ei liittynyt unionin jäsenyyteen.

Palosaaren metodin ja teoreettisen viitekehyksen vuoksi puolueettomuu­den ja liittoutumattomuuden käsittely jää verraten pinnalliseksi. Suomen poli­tiikan perusteita, ennen muuta suhdet­ta Venäjään, ei paljoa valoteta. Tutki­musmetodin harkittu historiattomuus jäi kiusaamaan allekirjoittanutta, joka virkamiehenä oli mukana tutkimuksen käsittelemässä politiikassa 2000-luvun alkuun saakka.

 
Ulkopolitiikka 4/2011

Kuinka monta Eurooppaa?

Teija Tiilikainen

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euroopan neljä tulevaisuutta

Joonas Pörsti/UP

Ulkopolitiikan paluu

Hiski Haukkala

Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Impivaaralaisuudesta aktiiviseen ihmisoikeuspolitiikkaan

Frank Johansson

Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Paavo Väyrynen: Kohti ihmiskuntapolitiikkaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puna-armeijan seikkailut Afganistanissa

Olli Ruohomäki

Siirtolaismyyttien murskaaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Liittolainen helvetistä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Aidattu Amerikka

Juha Mäkinen/UP

Välimeren euromaat ajelehtivat

Raine Tiessalo

Putinismin kaikuja Ranskassa

Anaïs Marin

Berlusconin karu perintö

Jouni Kantola

Espanja sai tarpeekseen

Teemu Sinkkonen

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Syyrialla on edessään pitkä kamppailu

Ari Kerkkänen

Ruuhkaa Libanonin näyttämöllä

Mikko Patokallio

Kaksi erilaista Syyriaa

Kaisa Honkala

Kazakstanin pääkaupunki on kangastus

Salla Nazarenko

Japanin politiikka odottaa uudistajaa

Juha Saunavaara

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa

Lauri Seppälä

Uusi pohjoinen vetää väkeä etelästä

Kaarina Järventaus

Hyperglobalisaatio on tullut tiensä päähän

Mimosa Lankinen

Demonikratian rujot kasvot

Niina Sarkonen

Sosialismia ja päähuiveja

Kaisa Honkala

Eurooppa vei puolueettomuuden

Jaakko Blomberg

Menestyksellistä harvainvaltaa

Kari Kahiluoto

Kenialainen katse ihmisoikeuksiin

Ulla Anttila

Karhun kainalossa

Joonas Pörsti/UP

Ihmisoikeuksien inflaatio

Juha Mäkinen/UP

Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012

Joonas Pörsti/UP

Mistä Eilen puhuttiin?

UP-lehden toimitus