Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Puhdasta vettä miljoonille etiopialaisille

Maailman keskituloiset

Joonas Pörsti/UP

Etiopian vesihanke alkoi tuottaa tulosta, kun kyläyhteisöt saatiin osallistumaan ja kantamaan vastuu omista kaivoistaan.

Puhdasta vettä miljoonille etiopialaisille
Kuva: Joonas Pörsti

Etiopia on Afrikan toiseksi väkirikkain maa Nigerian jälkeen yli 90 miljoonalla asukkaallaan. Valtaosa nopeasti kasvavasta väestöstä elää maanviljelyn varassa maaseudulla.

Etiopialaisista noin 60 prosenttia on puhtaan juomaveden piirissä. Maahan on nyt onnistuttu rakentamaan malli, jolla puhdasta vettä voidaan järjestää tulevaisuudessa lähes koko kansalle. Suomen rahoittama kehitysyhteistyö on ollut yksi tärkeä tekijä tässä läpimurrossa.

Ramboll Finlandin neuvonantaja Elis Karsten vieraili Etiopiassa ensimmäisen kerran vuonna 1989 tekemässä tarjouksen kaivojen rakentamisesta maaseudulle. Tarjous hyväksyttiin, mutta samana vuonna Etiopiassa alkoi Mengistu Haile Mariamin johtaman kommunistisen sotilasjuntan ja kapinallisten välinen sisällissota.

Ramboll pääsi aloittamaan vuonna 1994 uudistetun vesihankkeen Etiopiassa. Sen ansiosta maahan rakennettiin vuoteen 2002 mennessä yhteensä 900 kaivoa. Todellinen läpimurto rakentamisessa on tapahtunut kuitenkin 2000-luvulla.

Avainasemassa on ollut rahoituksen järjestäminen mikroluottolaitosten kautta suoraan maaseudun kyläyhteisöille, jotka koulutetaan rakennuttamaan omat kaivonsa.

”Jos hankkeessa saatiin aiemmin rakennettua 250 kaivoa vuodessa Amharan osavaltion 14 läänin alueella, nyt saadaan rakennettua 1250 kaivoa vuodessa”, Elis Karsten kuvaa. Karsten työskenteli Amharan alueen vesihankkeen hallintoneuvonantajana ja tiiminvetäjänä vuosina 2007–2011.

Yhteisövetoinen vesihanke on osoittautunut niin tehokkaaksi, että Etiopian hallitus on omaksunut sen strategiakseen vesisektorin kehittämisessä koko maassa. Päätös syntyi, kun hallituksen edustajat kävivät tutustumassa Amharaan rakennettuihin kaivoihin Suomen Addis Abeban suurlähetystön järjestämällä vierailulla.

”He katselivat ja kuuntelivat ensin päivän, jonka jälkeen valtiovarainministeriön edustaja sanoi, että tämä pitää saada kaikkialle heti”, Karsten muistelee.

Suomi tukee kaivojen rakentamista Etiopiassa vuosina 2011–2016 yhteensä 22 miljoonalla eurolla. Myös YK-järjestö Unicef on omaksunut mallin osassa maata, ja neljä Etiopian osavaltiota on varannut tarkoitukseen omaa rahaa lähivuosille.

Vesihankkeen tuloksellisuus on parantunut kaiken aikaa. Suomen tuella on saatu 15 vuoden kuluessa puhdasta vettä 1,5 miljoonalle ihmiselle. Seuraavien kolmen vuoden aikana tavoitteena on rakentaa kaivot 6 miljoonalle ihmiselle.

Avainasemassa on Karstenin mukaan parinsadan hengen kyläyhteisön osallistuminen ja vastuu omasta kaivostaan. Aiemmin rahoitus kanavoitiin kuntatason hallinnolle, joka rakensi kaivot yhdessä kyläläisten kanssa. Virkamiehiä oli liian vähän, ja tuotannossa hukattiin rakennusmateriaaleja, kuten hiekkaa, kaivonrenkaita ja putkea.

Kylien omat vesikomiteat ovat sen sijaan käyttäneet saamansa kaivorahat tarkasti, koska kysymys on oman kylän väen hyvinvoinnista. ”Koskaan ei osteta mitään liikaa. Siinä säästetään. Tarvikkeet ostetaan aina ajoissa, koska yhteisöt haluavat saada kaivon valmiiksi. Siksi myös rakennusaika on lyhentynyt puoleen”, Karsten tähdentää.

Puhtaan veden ansiosta lapsikuolleisuus on vähentynyt Etiopiassa. Kyläläiset kiittävät kaivojaan erilaisten vatsa- ja silmäsairauksien hellittämisestä.

Kuinka Suomen metsäalan kehitysyhteistyö on onnistunut Tansaniassa? Lue tästä. Katso myös, mitä kehitysministeri Heidi Hautala pitää Suomen kehitysavun parhaina onnistumisina.

 
Ulkopolitiikka 1/2012

Mikä on länsi?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Y-kromosomin ylivalta murtuu hitaasti

Juha Mäkinen/UP

Missä Suomi on onnistunut?

Joonas Pörsti/UP

Tansanian metsät häviävät Kiinaan

Joonas Pörsti/UP

Puhdasta vettä miljoonille etiopialaisille

Joonas Pörsti/UP

Vauraus ja vakauden kaipuu

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta

Vallastaan tarkka presidentti

Tuomo Yli-Huttula

Yhdysvallat menetti aloitteen avaruudessa

Markus Hotakainen

Jättiläisen harteilla

Joonas Pörsti/UP

Mitä tapahtui "Medvedevin Venäjälle"?

Katri Pynnöniemi

Kiina käymistilassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Köyhien arki on jatkuvaa riskien hallintaa

Pasi Nokelainen

Kiina hämmentää

Teija Tiilikainen

Ruotsi on toista maata

Hanna Ojanen

Puhtoiset veroparatiisit

Pasi Nokelainen

Luokkasotaa Ruotsissa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Mikä vuosi tänään on?

Juha Mäkinen/UP

Hyviä uutisia ilmastosta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Laillisuuden tuolla puolen

Juha Mäkinen/UP

Ne, joilla on rahaa

Lily Liu

Keskiluokka ryhtyi yrittäjiksi

Julia Wiræus

Kolme ateriaa päivässä

Joe Nkadaani

Kehitysyhteistyön uudet tähdet

Joonas Pörsti/UP

Suomen kehitysapu syynissä

Joonas Pörsti/UP

Irti talouskasvusta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uskonnollisen vasemmiston paluu

Markku Ruotsila

Euroopan unionista tuli häirikkö

Annamari Sipilä

Jumalan puolueen kannattajat

Saana-Maria Jokinen

Eurooppa loppuu Evrokselle

Reeta Paakkinen

Hyvän maineen voi ostaa

Timo Korkeamäki

Ihmisoikeuksien puolustamisesta asein

Alpo Rusi

Väliintulon hetki meni jo Syyriassa

Lauri Tähtinen

Mafiavaltiosta, hellän pilkallisesti

Vadim Kononenko

Moukarin ja alasimen välissä

Olli Ruohomäki

Diktatorinen rauhan mies

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puolueeton Georgia vakauttaisi Etelä-Kaukasiaa

Ville Ropponen

Nationalismi kuriin

Kristiina Kouros

Puhetta Natosta

Pekka Visuri

Ulkopoliittiset syyt

Juha Mäkinen/UP

Vielä Euroopan tulevaisuudesta

Hanna Tuominen

Onko Ranska demokratia?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vaihtoehtoja talouskurille

Joonas Pörsti/UP

UP on Vuoden laatulehti 2012

Joonas Pörsti/UP