Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kiina käymistilassa

Maailman keskituloiset

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Verkkokeskustelut kungfutselaisuuden merkityksistä tarjoavat kiinalaisille tavan kapinoida kommunistista puoluetta vastaan. Kapina voi konkretisoitua, jos talouskasvu kääntyy laskuun.

Kiinan keskiluokkaan kuuluu nyt noin 140 miljoonaa ihmistä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Kiinan-tutkija Jyrki Kallio.

Kallion keskiluokan määritelmän taustalla on toisaalta Kiinan yhteiskuntatieteellisen akatemian vuonna 2004 julkaisema tutkimus, jossa tarkasteltiin muun muassa ammattia, tulotasoa ja kulutustottumuksia keskiluokan määrittäjinä, sekä toisaalta Kallion samaan aikaan laatima arvio Kiinan väestön jakautumisesta tuloluokkiin.

Kallio on sittemmin päivittänyt arviotaan Kiinan väestön jakautumisesta tuloluokkiin sen perusteella, miten talous on kasvanut.

Kiinalaistutkimuksessa eri määritelmien leikkausjoukkona hahmottui väestöryhmä, joka oli suunnilleen yhtä suuri kuin Kallion arvion toiseksi vaurain tuloluokka. Kun oletetaan, että tämä tuloluokka on yhtenäinen keskiluokan määritelmien leikkausjoukon kanssa, puhutaan väestöryhmästä, joka on elintasoltaan ja -tottumuksiltaan vertailukelpoinen länsimaisen keskiluokan kanssa, Kallio sanoo.

Lisäksi Kiinassa elää yli tuplasti keskiluokan verran ihmisiä, jotka eivät vielä tämän määritelmän mukaan kuulu keskiluokkaan mutta joilla on jo varaa muuhunkin kuin perustoimeentulon turvaamiseen. Tätä niin kutsuttua kuluttajaväestöä on noin 350 miljoonaa.

Kallion mukaan voidaan laskea, että jos Kiinan talouskasvu pysyy noin kymmenessä prosentissa, maan kansainvälisesti vertailukelpoinen keskiluokka kasvaa vuoteen 2020 mennessä 300 miljoonaan ja kuluttajaväestö 500 miljoonaan (ks. kuva).

Kasvusta huolimatta 130 miljoonaa kiinalaista elää edelleen kansainvälisen köyhyysrahan alapuolella. Lisäksi Kallio arvioi, että 560 miljoonaa kiinalaista elää vielä vuonna 2020 suoranaisessa köyhyydessä tai niukan toimentulon varassa.

Talouskasvu on toistaiseksi taannut Kiinan keskiluokan tyytyväisyyden. Kallion mukaan jo muutaman prosenttiyksikön lasku kasvuluvuissa voi tosin kääntää optimismin pessimismiksi.

Se voisi näkyä esimerkiksi siten, että keskiluokkaiset lähtisivät mukaan maassa velloviin mielenosoituksiin.

Mikrotason demokratiatoiveita

Kiinassa järjestetään päivittäin kymmeniä erisuuruisia mielenosoituksia. Ne liittyvät talouskasvun kielteisiin seurauksiin ja rakennemuutokseen, jossa valtionyrityksistä viilataan entistä tuottavampia.

Maanviljelijät ovat osoittaneet tyytymättömyyttään valtion maanomistuspolitiikkaan, joka on vienyt monelta pienviljelijältä pellot teollisuuskäyttöön. Teollisuustyöntekijät ovat protestoineet lomautuksia, kasvavaa työttömyyttä ja huonoja työoloja vastaan.

Vaikka keskiluokka ei toistaiseksi ole osallistunut mielenosoituksiin aktiivisesti, huolet ympäristön saastumisesta ja elintarviketurvallisuudesta ovat saaneet senkin liikehtimään.

Mielenosoitusten rinnalle on noussut uusi puolueen ylivallan arvostelemisen muoto: verkkokeskustelut. Jo 500 miljoonalla kiinalaisella on pääsy internetiin. Heistä suuri osa kuuluu keskiluokkaan tai kuluttajaväestöön, mutta joukossa on ihmisiä muistakin kansankerroksista.

Kallion mukaan verkkokeskustelu on melko vapaata silloin, kun se ei suoranaisesti arvostele kommunistista puoluetta. Perinteinen tapa kiertää sensuuria on keskustella historiasta tai muista nyky-yhteiskuntaan näennäisesti liittymättömistä asioista.

Yksi kuumimmista keskustelunaiheista on Kiinan perinteisen kulttuurin olemus: kansa ei suostu purematta nielemään kommunistisen puolueen määritelmää kungfutselaisuudesta vaan väittelee verkossa siitä, mitä kungfutselaisuus ja muu kiinalainen perinne sisältävät ja merkitsevät.

”Kun talouskasvu uhkaa heiketä ja kommunistinen puolue pelkää kansan tyytymättömyyttä, puolue yrittää saada kansan uskomaan itseensä korostamalla kungfutselaisuuteen ja muihin perinteisiin kiinalaisiin oppisuuntiin kuuluvaa harmoniaa ja esivallan kunnioitusta. Moni nettikansalainen kuitenkin katsoo, että kungfutselaisuuteen kuuluvat myös moniarvoisuus ja liberalismi”, Kallio sanoo.

Entä kuinka todennäköistä on, että kiinalaisten filosofinen väittely ja arvojen muutos toisivat mukanaan demokratiapyrkimyksiä?

Kallion mukaan kiinalaiset näyttävät makrotasolla tarkastellen sisäistäneen puolueen näkemyksen, jonka mukaan talouskasvun edellyttämää vakautta ei pidä vaarantaa liialla politisoinnilla. Mikrotasolla maassa on myös demokratiatoiveita.

”Toiveet poliittisista vapauksista tulevat selkeästi esiin keskusteluissa tavallisten kansalaisten kanssa. Kiina on selvästi moniarvoistumassa, mihin vaikuttavat talouskasvun mukanaan tuoma koulutustason kasvu ja kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen.”

 
Ulkopolitiikka 1/2012

Mikä on länsi?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Y-kromosomin ylivalta murtuu hitaasti

Juha Mäkinen/UP

Missä Suomi on onnistunut?

Joonas Pörsti/UP

Tansanian metsät häviävät Kiinaan

Joonas Pörsti/UP

Puhdasta vettä miljoonille etiopialaisille

Joonas Pörsti/UP

Vauraus ja vakauden kaipuu

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta

Vallastaan tarkka presidentti

Tuomo Yli-Huttula

Yhdysvallat menetti aloitteen avaruudessa

Markus Hotakainen

Jättiläisen harteilla

Joonas Pörsti/UP

Mitä tapahtui "Medvedevin Venäjälle"?

Katri Pynnöniemi

Kiina käymistilassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Köyhien arki on jatkuvaa riskien hallintaa

Pasi Nokelainen

Kiina hämmentää

Teija Tiilikainen

Ruotsi on toista maata

Hanna Ojanen

Puhtoiset veroparatiisit

Pasi Nokelainen

Luokkasotaa Ruotsissa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Mikä vuosi tänään on?

Juha Mäkinen/UP

Hyviä uutisia ilmastosta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Laillisuuden tuolla puolen

Juha Mäkinen/UP

Ne, joilla on rahaa

Lily Liu

Keskiluokka ryhtyi yrittäjiksi

Julia Wiræus

Kolme ateriaa päivässä

Joe Nkadaani

Kehitysyhteistyön uudet tähdet

Joonas Pörsti/UP

Suomen kehitysapu syynissä

Joonas Pörsti/UP

Irti talouskasvusta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uskonnollisen vasemmiston paluu

Markku Ruotsila

Euroopan unionista tuli häirikkö

Annamari Sipilä

Jumalan puolueen kannattajat

Saana-Maria Jokinen

Eurooppa loppuu Evrokselle

Reeta Paakkinen

Hyvän maineen voi ostaa

Timo Korkeamäki

Ihmisoikeuksien puolustamisesta asein

Alpo Rusi

Väliintulon hetki meni jo Syyriassa

Lauri Tähtinen

Mafiavaltiosta, hellän pilkallisesti

Vadim Kononenko

Moukarin ja alasimen välissä

Olli Ruohomäki

Diktatorinen rauhan mies

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puolueeton Georgia vakauttaisi Etelä-Kaukasiaa

Ville Ropponen

Nationalismi kuriin

Kristiina Kouros

Puhetta Natosta

Pekka Visuri

Ulkopoliittiset syyt

Juha Mäkinen/UP

Vielä Euroopan tulevaisuudesta

Hanna Tuominen

Onko Ranska demokratia?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vaihtoehtoja talouskurille

Joonas Pörsti/UP

UP on Vuoden laatulehti 2012

Joonas Pörsti/UP