Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Moukarin ja alasimen välissä

Tariq Ali: Taistelu Pakistanista. Into 2011, 302 s.

Olli Ruohomäki

Lontoossa asuvan kirjailijan ja aktivistin Tariq Alin mukaan 190 miljoonaa pakistanilaista elää loukussa sotilasdiktatuurin moukarin ja poliittisen korruption alasimen välissä.

Lontoossa asuvan kirjailijan ja akti­vistin Tariq Alin mukaan 190 mil­joonaa pakistanilaista elää loukussa so­tilasdiktatuurin moukarin ja poliittisen korruption alasimen välissä. Uudistuksia lupaava sotilasjohto taantuu tyranniaan, ja sosiaaliturvaa kansalle lupaavat polii­tikot muuttuvat oligarkeiksi. Alin teok­sen keskeinen viesti on, että Pakistan huojuu näiden kahden välissä hamaan tulevaisuuteen.

Joka kolmas pakistanilainen elää köyhyydessä, ja Alin mukaan vain harvat rikkaat piittaavat heikko-osaisista. Hal­litus ei kykene tuottamaan kunnollisia peruspalveluja maaseudun köyhille, mut­ta sotilasmenoihin käytetään vuosittain yli viisi miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vuoden 2005 maanjäristys ja viime vuo­sien tulvat ovat paljastaneet Pakistanin todelliset kasvot: maata ovat kurjistaneet korruptoituneet virkamiehet, upseerit ja poliitikot, läpimädät hallitukset, suojelua nauttiva järjestäytynyt rikollisuus sekä heroiiniteollisuus ja asekauppa.

Taistelu Pakistanista on mielenkiin­toinen historiateos geopoliittisesti tär­keästä maasta. Se valottaa kriittisesti Pakistanin menneisyyttä ja nykyhetkeä. Kirja sisältää runsaasti yksityiskohtia ja sisäpiiritietoa maan poliittisesta eliitistä ja armeijasta.

Vuonna 1947 itsenäistyneen Pakis­tanin ensimmäinen kenraalikuvernööri Muhammad Ali Jinnah loi maan mutta ei kansakuntaa. Pakistanilainen nationalis­mi oli heikkoa, mutta bengalilaisten, pa­taanien, sindhien ja balukkien paikallisidentiteetit olivat vahvempia. Bengalilai­suus erkaantui muista, kun Itä-Pakistan itsenäistyi Bangladeshin valtioksi, mutta muut identiteetit säilyivät. Ainoa keino yhteisen pakistanilaisen identiteetin luo­miseksi oli löytää vihollinen. Sellaiseksi sopi hinduvaltio Intia.

Pakistanin ulkopolitiikan kulmakive­nä onkin alusta lähtien ollut vihollisuus Intian kanssa. Siksi Pakistanin ja Intian kiistaa Kashmirista ei Alin mukaan kyetä ratkaisemaan, ennen kuin pakistanilai­nen identiteetti voidaan määrittää joten­kin muuten kuin viholliskuvin.

Ali ei näe islamismia sellaisena yh­teisen pakistanilaisen identiteetin mää­rittäjänä kuin ulkopuolelta katsoen voisi luulla. Hänestä ajatus jihadistisen vallan­kaappauksen uhkasta on kaukainen: us­konnolliset ääriryhmät eivät voi kaapata valtaa, ellei armeija niin tahdo.

Pakistanin poliittista historiaa kuvaa siviilivallan ja sotilasjohdon vuorottelu. Siviilivallan aikana Bhutton ja Sharifin perheiden jäsenet ovat johtaneet maata vuorotellen. Klientilismi, omien suosimi­nen ja suunnaton korruptio ovat olleet hallitusten tunnusmerkkejä. Sotilasjohto on aika ajoin kaapannut vallan. Silloin sotilasjohtajat, korruptoituneet poliitti­set keinottelijat ja liikemiehet ovat liit­toutuneet keskenään. Näin on käynyt kenraalien Mohammed Ayub Khanin (1958–69), Muhammad Zia-ul-Haqin (1977–88) ja Pervez Musharrafin (1998– 2007) valtakausina.

Yhdysvallat on Alin mukaan mer­kittävässä asemassa Pakistanin kehityk­sen kannalta. Pakistanin valtiojohto on vuosikymmeniä koostunut satraapeista, jotka ovat vastanneet teoistaan Yhdys­valloille. Yhdysvaltain suurlähettiläs on Pakistanin toiseksi tärkein henkilö ar­meijan komentajan jälkeen.

Kirjan englanninkielinen versio on julkaistu 2008, joten kirjassa ei käsi­tellä kevään 2011 Osama bin Ladenin kuolemaan liittyviä tapahtumia. Tämä jättää aukon Alin analyysiin Pakistanin armeijan ja Yhdysvaltain suhteista. Ne ovat viime vuoden aikana näyttäneet heikkenevän asteittain. Pakistanin tu­levaisuuden iso kysymys on, pystyykö Yhdysvallat enää toimimaan välittäjänä Pakistanin sisäisissä ongelmissa, kuten Ali väittää aiemmin tapahtuneen.

 
Ulkopolitiikka 1/2012

Mikä on länsi?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Y-kromosomin ylivalta murtuu hitaasti

Juha Mäkinen/UP

Missä Suomi on onnistunut?

Joonas Pörsti/UP

Tansanian metsät häviävät Kiinaan

Joonas Pörsti/UP

Puhdasta vettä miljoonille etiopialaisille

Joonas Pörsti/UP

Vauraus ja vakauden kaipuu

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta

Vallastaan tarkka presidentti

Tuomo Yli-Huttula

Yhdysvallat menetti aloitteen avaruudessa

Markus Hotakainen

Jättiläisen harteilla

Joonas Pörsti/UP

Mitä tapahtui "Medvedevin Venäjälle"?

Katri Pynnöniemi

Kiina käymistilassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Köyhien arki on jatkuvaa riskien hallintaa

Pasi Nokelainen

Kiina hämmentää

Teija Tiilikainen

Ruotsi on toista maata

Hanna Ojanen

Puhtoiset veroparatiisit

Pasi Nokelainen

Luokkasotaa Ruotsissa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Mikä vuosi tänään on?

Juha Mäkinen/UP

Hyviä uutisia ilmastosta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Laillisuuden tuolla puolen

Juha Mäkinen/UP

Ne, joilla on rahaa

Lily Liu

Keskiluokka ryhtyi yrittäjiksi

Julia Wiræus

Kolme ateriaa päivässä

Joe Nkadaani

Kehitysyhteistyön uudet tähdet

Joonas Pörsti/UP

Suomen kehitysapu syynissä

Joonas Pörsti/UP

Irti talouskasvusta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uskonnollisen vasemmiston paluu

Markku Ruotsila

Euroopan unionista tuli häirikkö

Annamari Sipilä

Jumalan puolueen kannattajat

Saana-Maria Jokinen

Eurooppa loppuu Evrokselle

Reeta Paakkinen

Hyvän maineen voi ostaa

Timo Korkeamäki

Ihmisoikeuksien puolustamisesta asein

Alpo Rusi

Väliintulon hetki meni jo Syyriassa

Lauri Tähtinen

Mafiavaltiosta, hellän pilkallisesti

Vadim Kononenko

Moukarin ja alasimen välissä

Olli Ruohomäki

Diktatorinen rauhan mies

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puolueeton Georgia vakauttaisi Etelä-Kaukasiaa

Ville Ropponen

Nationalismi kuriin

Kristiina Kouros

Puhetta Natosta

Pekka Visuri

Ulkopoliittiset syyt

Juha Mäkinen/UP

Vielä Euroopan tulevaisuudesta

Hanna Tuominen

Onko Ranska demokratia?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vaihtoehtoja talouskurille

Joonas Pörsti/UP

UP on Vuoden laatulehti 2012

Joonas Pörsti/UP