Nationalismi kuriin

Matti Jutila: Nationalism Circumscribed. Transnational Governance of Minority Rights in Post-Cold War Europe. Acta Politica 43.

Kristiina Kouros

Eurooppalaisen vähemmistöjensuojelun kehitystä on kylmän sodan jälkeen määrittänyt ajatus aggressiivisesta itäeurooppalaisesta ja hyväntahtoisesta länsieurooppalaisesta nationalismista, toteaa Matti Jutila väitöskirjassaan.

Eurooppalaisen vähemmistöjensuojelun kehitystä on kyl­män sodan jälkeen määrittänyt ajatus aggressiivisesta itäeurooppalaisesta ja hyväntahtoisesta länsieurooppalaisesta nationalismista, toteaa Matti Jutila väitöskirjassaan. Itäinen nationalismi on pitänyt ”kesyttää” mantereen turvallisuuden takaamiseksi, ja tästä on löytynyt syy kehittää vähemmistöjen­suojelunormeja. Ilman huolta turvallisuudesta vähemmistöjen oikeudet eivät Jutilan mukaan olisi mahtuneet eurooppalaisten instituutioiden agendalle vielä vuosikausiin.

Jutilan tutkimuksen tulos lienee poliittista realismia, enkä käy sitä vastaan väittämään. Teoksen ansiot eivät kuitenkaan tyhjene tämän väitteen käsittelyyn, vaan Jutila erittelee ansiok­kaasti eurooppalaista vähemmistöjensuojelujärjestelmää.

YK:n ihmisoikeusagendalla keskeisin vähemmistöjensuoje­lusäännös on vuonna 1966 hyväksytyn kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen artikla 27. Sen mukaan kansallisiin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilta ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.

Kylmän sodan jälkeen Euroopan neuvostossa ryhdyttiin kehittämään myös eurooppalaista vähemmistöjensuojelujärjes­telmää, jonka kulmakiviä ovat alueellisia tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (EN 1992) ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (EN 1995).

Jutila on ottanut tutkimuksensa viitekehykseksi nationalis­min, jolle vähemmistöjen oikeudet ovat haaste: ne kyseenalaista­vat valtiosuvereniteettia ja valtion sisäistä yhtenäisyyttä. Kirjoit­tajan mukaan ne ovat kuitenkin tarpeellisia sekä turvallisuus- et­tä oikeudenmukaisuusnäkökulmista. Ihmisoikeusnäkökulmasta vähemmistöjensuojelua tarvitaan myös vähemmistöjen omaehtoisen elämäntavan – ihmisarvon – suojelemiseksi.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää