Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Vielä Euroopan tulevaisuudesta

Hanna Tuominen

Halutessa Euroopasta on helppoa löytää jakavia tekijöitä, kuten päätoimittaja Ulkopolitiikka-lehden numerossa 4/2011 huomioi. Tulevaisuuden visioiden kehittelyssä olisi kuitenkin tärkeää ottaa huomioon myös eurooppalaisia yhdistäviä tekijöitä. Talouskriisin viitekehyksessä kehitellyt tulevaisuudet eivät kerro koko totuutta Euroopasta. Euroopan unionin erilaisissa tulevaisuuskuvissa pitäisi huomioida myös arvoulottuvuus, joka vaikuttaa perustavalla tavalla integraation tulevaisuuteen.

Ulkopolitiikka-lehden numerossa 4/2011 kehitellyt skenaariot keskittyivät arvioimaan Euroopan unionin tulevaisuutta pääosin taloudellisen ja institutionaalisen ulottuvuuden kautta. Vaikka Euroopan integraatiota selitettäisiin taloudellisten motiivien kautta, ne eivät yksin riitä kuvaamaan historiallista kehityskulkua.

Taloudellisten tekijöiden taustalla vaikuttavat tietyt arvot, joiden tavoittelu on itsessään tärkeää. Talous voi olla myös keino, jolla näitä arvoja viedään eteenpäin. Arvot antavat viime kädessä motiivin toiminnalle, myös taloudelliselle.

Nykyisessä tilanteessa talouden korostaminen on ymmärrettävää, mutta vallalla oleva keskustelu antaa yksipuolisen kuvan integraation luonteesta ja syrjii vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää EU:n kehitystä. EU on ennen kaikkea arvoyhteisö, joka pyrkii tukemaan tiettyjen arvojen yleismaailmallista toteutumista. Euroopan tulevaisuuden suuntaa ei siksi pitäisi arvioida yksin taloudellisin mittarein, vaan laajemman arvoperspektiivin kautta.

Arvot yhdistävänä tekijänä

Euroopan unionin keskeiset arvot - vapaus, ihmisoikeudet, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate - löytyvät virallisesti Lissabonin sopimuksesta. Näiden arvojen katsotaan olevan yhtenäisiä jäsenvaltioiden ohella koko ihmiskunnalle. Arvojen universaali luonne antaa myös legitimiteettiä EU:n toimille.

Perusarvoista voidaan edelleen johtaa neljä periaatetta, jotka ohjaavat EU:n toimintaa maailmanpolitiikassa. Näitä ovat rauhan säilyttäminen, sosiaalinen solidaarisuus, kestävä kehitys ja hyvä hallinta. Yhteisten arvojensa kautta EU osoittaa olevansa enemmän kuin osiensa summa, ”moninaisuudessaan yhtenäinen”.

Perusarvot määrittävät myös sen, minkälaiseen tulevaisuuteen pyritään ja miten eri tulevaisuuskuvia arvotetaan. Arvonäkökulmasta tietyt skenaariot ovat kovin epätodennäköisiä, jopa kestämättömiä. Arvoille on ominaista ohjata toimintaa eräänlaisena jatkumona, jossa pidemmän aikavälin päämäärät ovat lyhyitä tärkeämpiä. Tästä näkökulmasta onkin kovin epätodennäköistä, että EU hajoaisi euron tai talouden kriisissä. Pelissä on paljon enemmän.

Kriisiaikoina keskustelu arvoista usein kiihtyy, ja siinä mielessä kriisejä ei tulisikaan nähdä pelkästään negatiivisina historian vaiheina. Euroopan unioni on edistynyt usein kriisien kautta kohti yhä syvenevämpää integraatiota. Kriisit asettavat toimijat reflektoimaan valintoja ja arvoja tavalla, joka normaalitilassa on harvinaista. Kriiseissä palataan perusteisiin, joita arvot edustavat.

Tulevaisuuskuvat, joissa unioni ajautuu hajaannukseen, ovat epätodennäköisiä. Nykyisessä maailmantilanteessa EU jäsenvaltiot todennäköisimmin huomaavat, että selviytymiseen vaaditaan edelleen yhä syvempää yhteistyötä. Taloudellinen ja poliittinen integraatio ovat erottamattomia ja etenevät rinnakkain. Erimielisyyksistä ja ongelmista huolimatta eurooppalainen yhteistyö tarjoaa eurooppalaisille valtioille parhaan mahdollisen viitekehyksen tulevaisuudelle.

Yhtenäisyyttä on vaalittava

Euroopan unionin houkuttelevuus perustuu pääosin sen hyvälle taloudelliselle menestykselle. Euroopan taloudellisen menestyksen hiipuessa pitäisikin pohtia, mitä muuta houkuttelevaa unioni voi tarjota maailmalle

Taloudellisen menestyksen ohella eurooppalaiset arvot ja periaatteet ovat houkutelleet uusia jäseniä unioniin sekä vaikuttaneet sen julkikuvaan maailmalla. Tämä pätee myös nykyisessä tilanteessa, kriisistä huolimatta. Vaikka Euroopan unionin arvoja on usein syytetty siitä, että ne jäävät pelkän retoriikan tasolle, arvot muodostavat normatiivisen horisontin koko unionin toiminnalle. Julkilausutut arvot ovat omiaan ohjaamaan käytännön politiikkaa oikeille raiteille, tarvittaessa kritiikin kautta.

Eurooppalainen arvomaailma on tullut haastetuksi sekä sisältä että ulkoa päin. Eurooppalaisten yhteiskuntien kasvava monikulttuurisuus voi olennaisesti vaikuttaa perusarvojen merkityksen yhä moninaisempaan tulkintaan. EU:n demokratiavaje herättää keskustelua demokratian todellisesta arvosta ja merkityksestä. Sosiaalinen solidaarisuus koko Euroopan mittakaavassa haastaa pohtimaan elintasoeroja kansallisen perspektiivin tuolla puolen. Samanaikaisesti globaalitasolla nousevat valtiot korostavat valtioiden suvereniteettia yhteisten arvojen ja periaatteiden sijaan. Eurooppalaisten yhtenäisyyden tarve korostuu, sillä yksittäiset jäsenmaat ovat liian pieniä haastamaan suuria toimijoita, kuten Kiinaa tai Venäjää. Mikäli Eurooppa haluaa äänensä kuuluville, sen viestin tulee olla yhtenevä kansainvälisillä foorumeilla.

Uskoa eurooppalaisiin arvoihin ja niiden merkitykseen ei tule menettää, mutta arvojen edistämisessä voidaan olla entistä fiksumpia. Euroopan ja maailman hyvä tulevaisuus perustuu kansainvälisen normiston vahvistamiseen ja monenvälisten käytäntöjen lisäämiseen eurooppalaisen mallin mukaisesti. Ratkaisevaa on vaalia Euroopan unionin yhtenäisyyttä.

Erilaisista tulevaisuuksista on keskusteltava

Erilaisten tulevaisuuksien hahmottelu on tärkeää työtä, jolle pitäisi antaa entistä suurempi painoarvo myös politiikan kentällä. Parhaimmillaan tulevaisuuskuvat auttavat hahmottamaan, minkälaisia päätöksiä nykyhetkellä pitäisi tehdä. Samanaikaisesti tulisi kuitenkin muistaa, että tulevaisuuden rakentelulla, varsinkin julkisessa keskustelussa, voi olla vaikutusta eri mahdollisuuksien todennäköisyyteen

Siksi olisikin suotavaa, että tulevaisuuskuvissa huomioitaisiin mahdollisimman moninaisia Euroopan integraation tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Yhteinen arvoperusta on liian merkittävä tekijä sivuutettavaksi.

Kirjoittaja on tutkijakoulutettava Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostossa.

 
Ulkopolitiikka 1/2012

Mikä on länsi?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Y-kromosomin ylivalta murtuu hitaasti

Juha Mäkinen/UP

Missä Suomi on onnistunut?

Joonas Pörsti/UP

Tansanian metsät häviävät Kiinaan

Joonas Pörsti/UP

Puhdasta vettä miljoonille etiopialaisille

Joonas Pörsti/UP

Vauraus ja vakauden kaipuu

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta

Vallastaan tarkka presidentti

Tuomo Yli-Huttula

Yhdysvallat menetti aloitteen avaruudessa

Markus Hotakainen

Jättiläisen harteilla

Joonas Pörsti/UP

Mitä tapahtui "Medvedevin Venäjälle"?

Katri Pynnöniemi

Kiina käymistilassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Köyhien arki on jatkuvaa riskien hallintaa

Pasi Nokelainen

Kiina hämmentää

Teija Tiilikainen

Ruotsi on toista maata

Hanna Ojanen

Puhtoiset veroparatiisit

Pasi Nokelainen

Luokkasotaa Ruotsissa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Mikä vuosi tänään on?

Juha Mäkinen/UP

Hyviä uutisia ilmastosta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Laillisuuden tuolla puolen

Juha Mäkinen/UP

Ne, joilla on rahaa

Lily Liu

Keskiluokka ryhtyi yrittäjiksi

Julia Wiræus

Kolme ateriaa päivässä

Joe Nkadaani

Kehitysyhteistyön uudet tähdet

Joonas Pörsti/UP

Suomen kehitysapu syynissä

Joonas Pörsti/UP

Irti talouskasvusta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uskonnollisen vasemmiston paluu

Markku Ruotsila

Euroopan unionista tuli häirikkö

Annamari Sipilä

Jumalan puolueen kannattajat

Saana-Maria Jokinen

Eurooppa loppuu Evrokselle

Reeta Paakkinen

Hyvän maineen voi ostaa

Timo Korkeamäki

Ihmisoikeuksien puolustamisesta asein

Alpo Rusi

Väliintulon hetki meni jo Syyriassa

Lauri Tähtinen

Mafiavaltiosta, hellän pilkallisesti

Vadim Kononenko

Moukarin ja alasimen välissä

Olli Ruohomäki

Diktatorinen rauhan mies

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Puolueeton Georgia vakauttaisi Etelä-Kaukasiaa

Ville Ropponen

Nationalismi kuriin

Kristiina Kouros

Puhetta Natosta

Pekka Visuri

Ulkopoliittiset syyt

Juha Mäkinen/UP

Vielä Euroopan tulevaisuudesta

Hanna Tuominen

Onko Ranska demokratia?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vaihtoehtoja talouskurille

Joonas Pörsti/UP

UP on Vuoden laatulehti 2012

Joonas Pörsti/UP