Onko Ranska demokratia?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euromaista esimerkiksi Ranska, Italia ja Viro ovat vain osittain demokraattisia, väittää Economist Intelligence Unitin kokoama demokratiaindeksi. Miksi?

Täydellisessä demokratiassa kansalais- ja poliittisia vapauksia kunnioitetaan ja poliittinen kulttuuri tukee demokratian toteutumista. Hallinto on tehokas, tiedotusvälineet ja oikeuslaitos ovat riippumattomia, ja oikeuden päätökset pannaan toimeen. Lisäksi lakia säätävän ja toimeenpanevan koneiston sekä oikeusjärjestelmän keskinäinen valvonta toimii.

Näin määrittelee demokratian Economist Intelligence Unit (EIU). Se julkaisee vuosittain demokratiaindeksiä, joka pistää 167 maailman maata järjestykseen sen mukaan, kuinka demokraattisia ne ovat.

Ulkopolitiikka-lehti kertoi kuluvan vuoden ensimmäisessä numerossaan, että EIU:n vuoden 2010 tilaston mukaan esimerkiksi Kreikka, Ranska, Italia ja Viro eivät ole täydellisiä demokratioita vaan kuuluvat osittain demokraattisiin järjestelmiin. Portugali putosi osittain demokraattisten maiden luokkaan EIU:n vuoden 2011 tilaston mukaan.

Länsi-Euroopan maiden demokratian ahdinko johtuu ennen kaikkea velka- ja talouskriisistä, EIU kirjoittaa demokratiaindeksiä käsittelevässä raportissaan.

Maiden suvereniteetti ja poliittinen vastuullisuus ovat heikentyneet talouskriisin ja sen hillitsemiseksi tarkoitettujen toimien vuoksi. EIU:n mukaan ”joissakin maissa politiikasta eivät enää päätä kansalliset lainsäätäjät ja vaaleilla valitut poliitikot vaan velkojat, Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio ja IMFJoissakin maissa politiikasta eivät enää päätä kansalliset lainsäätäjät ja vaaleilla valitut poliitikot vaan velkojat, Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio ja IMF.”.

Esimerkiksi Kreikassa ja Italiassa ”demokraattisesti valitut johtajat on korvattu teknokraateilla”, EIU kirjoittaa. Lisäksi EIU suomii sitä, että tiedotusvälineiden vapaus on vähentynyt etenkinItaliassa ja Ranskassa.

Nimettömät asiantuntijat

EIU:n demokratiaindeksi perustuu 60 kysymykseen, joihin on pyydetty asiantuntijoiden vastauksia. Kysymykset koskevat vaaleja, kansalaisvapauksia, hallinnon toimivuutta, poliittista osallistumista ja poliittista kulttuuria.

Asiantuntijoilta on kysytty esimerkiksi, järjestetäänkö maassa vapaat vaalit, voivatko kansalaiset äänestää turvallisesti ja päättävätkö vaaleilla valitut edustajat hallituksen politiikasta. Vastaus voi olla kyllä, ei tai osittain. Myönteisestä vastauksesta saa yhden pisteen, osittaisesta vastauksesta puoli pistettä. Kielteisestä vastauksesta jää pisteittä.

EIU ei kerro, keitä sen haastattelemat asiantuntijat ovat.

Asiantuntija-arvioiden lisäksi EIU arvioi poliittista kulttuuria julkisten mielipidekyselyiden avulla. Kansalaisten aktiivisuutta mitataan myös äänestysprosentein.

Lopulta eri osioista saadut pisteet lasketaan yhteen ja muunnetaan asteikolle yhdestä kymmeneen. Täydellisiksi demokratioiksi lasketaan yli 8 pisteen maat, epätäydellisiksi demokratioiksi 6–7,9 pistettä saaneet maat. Hybridihallintoja ovat 4–5,9 pistettä saaneet maat ja autoritaarisia alle 4 pisteen maat.

Esimerkiksi Ranskan luisuminen epätäydellisten demokratioiden sarjaan kertoo siis enemmän puutteista maan julkisessa keskustelussa ja kansalaisten osallistumisessa kuin Ranskan hallitusmuodossa sinänsä.

Tarkista maiden sijoitukset demokratiaindeksillä täällä (pdf vaatii rekisteröitymisen).

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suomen poliittinen kulttuuri heikkeni

EIU:n mukaan maailman kymmenestä demokraattisimmasta maasta neljä on EU-maita: Tanska sijoittuu kolmanneksi ja Ruotsi neljänneksi. Kärkikymmenikön ainoat euromaat ovat Suomi ja Hollanti sijoilla 9 ja 10.

EU-maista Espanjan, Portugalin, Italian, Kreikan, Viron, Kyproksen, Unkarin, Romanian ja Suomen sijoitus demokratiaindeksillä on heikentynyt vuodesta 2010. Myös Irlannin pistemäärä on laskenut, mutta maa on säilyttänyt sijoituksensa.

EU:n naapurissa Economist Intelligence Unit on pudottanut Venäjän joulukuun vilpillisten duumanvaalien perusteella hybridijärjestelmästä autoritaaristen hallintojen joukkoon.

Suomen sijoitusta demokratiaindeksillä on heikentänyt se, että maa sai edellisvuotta huonommat pisteet poliittista kulttuuria mittaavilla indikaattoreilla. Ne kuvaavat esimerkiksi kansalaisten äänestysvilkkautta ja mielenosoitusvalmiutta sekä puolueisiin kuulumisen yleisyyttä.

EIU:n mukaan terveessä demokraattisessa kulttuurissa kansalaiset käyvät julkista keskustelua vapaaehtoisesti ja aktiivisesti, osallistuvat puolueiden toimintaan ja valitsevat edustajansa. Lisäksi vaaleissa hävinneet puolueet ja niiden kannattajat hyväksyvät äänestäjien tahdon ja vallansiirron voittajille.

Sen sijaan ”passiivisuuden ja apaattisuuden kulttuuri sekä mukautuvaiset ja nöyrät kansalaiset eivät kuulu demokratiaan”, EIU kirjoittaa. Tarkkoja asiantuntijavastauksia EIU ei julkaise.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää