Planeetan rajat
Vähenevätkö päästöt, kun hiili-intensiteetti pienenee?
Kun Kiina ja moni muu maa ei pysty absoluuttisiin päästövähennyksiin, ne puhuvat ”suhteellisesta päästöjen vähentämisestä” eli hiili-intensiteetin tai kasvihuonekaasuintensiteetin pienentämisestä.
Kööpenhaminan ja Cancúnin ilmastohuippukokouksissa Kiina lupasi pienentää hiili-intensiteettiään40–45 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tällä tarkoitetaan sitä, että vuonna 2020 keskimääräisen bkt-yksikön tuotanto synnyttäisi 40–45 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin nyt.
Samaan aikaan Kiinan talous kuitenkin kasvaa niin voimakkaasti, että kokonaishiilikuorma kasvaa. Ympäristön kannalta olennaista on se, paljonko kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään, ei se, paljonko niitä pääsee suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Presidenttikautensa keskivaiheilla George W. Bush markkinoi Yhdysvaltain ”ilmastoponnistuksiksi” hiili-intensiteetin vähentämistä, mutta bluffi ei mennyt maailmalla läpi. Nyt Kiinan ”päästövähennykset” on kuitenkin otettu riemuiten vastaan. Miksi?
”Poliittisesti oli iso askel, että Kiina ylipäätään ilmoitti jotain. Kukaan ei oleta, että kehittyvät maat leikkaisivat absoluuttisia päästöjä”, Kati Kulovesi huomauttaa.
Kehitysmaiden ”päästövähennykset” ovat vähennyksiä suhteessa oletettuun päästöjen kasvu-uraan maan vaurastuessa.
”Kehitysmaiden hiili-intensiteetin vähennykset ovat monesti vaativampiakuin teollisuusmaiden absoluuttiset päästövähennykset. Kiinan 45 prosenttia on varsin vaativatavoite”, Oras Tynkkynen vahvistaa.
Toinen kysymys on, riittävätkö poliittiset voitot ehkäisemään ilmastokriisiä.
Janne Hukkinen lyö pöytään laskelman: Jos vuonna 2050 kaikilla maapallon asukkailla olisi nykyinen EU-kansalaisen elintaso mutta maapallon keskilämpötila olisi noussut vain kaksi astetta, kasvihuonekaasuintensiteetin pitäisi pudota yhteen sadasosaan.
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.
Lue myös: Ilmastopolitiikan B-suunnitelma
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvat ja kartta Tuomas Kortteinen/UP