Julkaistu 5.6.2007
EU:n laajeneminen ei sysännyt liikkeelle suuria muuttoliikkeitä unionin sisällä. Pahenevaan työvoimapulaan on etsittävä lievitystä Euroopan ulkopuolelta, sillä väestö ikääntyy vauhdilla myös uusissa jäsenmaissa, sanoo Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä.
Pian ulkoministeriksi tulonsa jälkeen Ilkka Kanerva antoi haastattelun, jossa hän kiirehti lisää rahaa puolustusvoimille. Kanervan mukaan pikaisia päätöksiä tarvitaan, jotta pahimmat puutteet saadaan korjattua. Ulkoministerin näkemä jälkeenjääneisyys puolustusvoimien materiaalihankinnoissa ei mitenkään voi olla nykyhallituksen aikaansaama. Sen sijaan Kanervan edeltäjä on voinut vaikuttaa asiantilaan.
Koneen pääomistaja Antti Herlin kehottaa varautumaan maailmantaloudessa entistä jyrkempiin ylä- ja alamäkiin. Politiikassa hän pelkää polarisoitumista, joka voi johtaa protektionismiin ja kauppasotiin.
EU:n laajeneminen ei sysännyt liikkeelle suuria muuttoliikkeitä unionin sisällä. Pahenevaan työvoimapulaan on etsittävä lievitystä Euroopan ulkopuolelta, sillä väestö ikääntyy vauhdilla myös uusissa jäsenmaissa, muistuttaa Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä.
”Tärkeintä on huomioida maahanmuuttopolitiikan kokonaisuus, sillä yksi asia vaikuttaa aina toiseen”, linjaa uusi maahanmuuttoja eurooppaministeri Astrid Thors (r).
Suomen väestö ikääntyy ja eläköityy Euroopan ennätysvauhtia. SAK:n Matti Viialainen ja EK:n Riitta Wärn pohtivat tarjoaako ulkomainen työvoima ratkaisun ikääntymisen haasteeseen. Ihmisoikeusaktivisti Aysu Shakir puolestaan ruotii työllistymistä maahanmuuttajan näkökulmasta.
Tanskan joukkojen jälleenrakennustyöhön osallistunut tutkija Anja Dalgaard-Nielsen näkee puutteita hankkeiden toteutuksessa. Käytännön työn suunnittelu on retuperällä, ja projektit jäävät usein lyhytjänteisiksi. Hän sitouttaisi toimintaan myös enemmän paikallisia voimia.
Sotilaallisesti tarkasteltuna ongelmallisin kysymys Afganistanissa on länsimaiden kannalta ollut kansainvälisten joukkojen rooli huumeiden vastaisessa taistelussa. Unikkoviljelmien tuhoamisen on syystäkin pelätty kääntävän viljelijäväestön YK:n mandaatilla toimivaa, NATO-johtoista ISAF-rauhanturvaoperaatiota (International Security Assistance Force) vastaan.
Intian ja Kiinan mielipiteet tulee ottaa tosissaan, jos ilmastonmuutoksen kaltaiset globaalit ongelmat halutaan ratkaista. Tätä mieltä on rauhantutkija Ramesh Thakur, jonka mukaan Intialla on ratkaiseva rooli lähialueidensa konfliktien selvittämisessä.
Vasemmistolaisten presidenttien nousun jälkimainingeissa Yhdysvaltojen ja Latinalaisen Amerikan maiden välille on aukeamassa poliittinen railo, jota jotkut vertaavat jo kylmän sodan aikaiseen vastakkainasetteluun idän ja lännen välillä.
Pitkän ja maineikkaan uran sosiologina tehnyt Anthony Giddens on tottunut antamaan ohjeita myös poliitikoille. Hänet on jo julistettu Tony Blairin suosikiksi, ja nyt Giddens tarjoaa apuaan Britannian todennäköisimmälle uudelle pääministerille Gordon Brownille.
Anthony Giddens, joka kirjoitti ”työväenpuolueen raamatuksikin” kutsutun The Third Way -opuksen, tekee
Yhdysvallat on supervalta, jonka veroista ei ole imperiumien historiassa ennen nähty. Kylmän sodan loppumisen jälkeen maata ei ole uhannut mikään, ja ilman sen osallisuutta ei voida ratkaista yhtäkään suurta kansainvälistä ongelmaa, etenkään turvallisuuden alalla. Yhdysvallat on maailman keskeisin toimija globaalin turvallisuuden saralla.
Toisen maailmansodan raunioilla ajatus demokraattisesta yleiseurooppalaisesta instituutiosta, joka ratkoisi maanosan valtioiden rajat ylittäviä ongelmia neuvottelupöydässä, olisi vielä leimattu harhaisen mielen tuotokseksi.
Kiinan ja Yhdysvaltain nykysuhteiden perusta luotiin jo 35 vuotta sitten Richard Nixonin historiallisen vierailun yhteydessä. Valitettavaa on, ettei uusia avauksia ole sittemmin juurikaan tehty.
Historian apulaisprofessorina Brownin yliopistossa Yhdysvalloissa työskentelevä Naoko Shibusawa paneutuu kirjassaan America's Geisha Ally – Reimagining the Japanese Enemy Japania ja japanilaisia koskevaan julkisen mielipiteen muokkaukseen Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen.
Tunnetun venäläisen toimittajan Valeri Panjuškinin kirja Mihail Hodorkovski – hiljaisuuden vanki tihkuu liberaalien hämmennystä ja neuvottomuutta nyky-Venäjällä. Kirjoittajan mukaan hänen kirjansa tulisi lukea tarinana siitä, miten ihminen Venäjällä muuttuu vapaaksi – ja mitä siitä hänelle koituu.
Jo Afganistanin halki kulkiessaan Stewart kiinnitti huomiota maasta toiseen siirtyvien ihmisoikeus-,
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilveson syntynyt Ruotsissa ja käynyt koulunsa Yhdysvalloissa. Koulutukseltaan hän on psykologi, ammattitaustaltaan lähinnä journalisti. Ilveksen ja Viron tiet yhtyivät, kun
Professori Seikko Eskola, kulttuuriporvari ja Kanavan pitkäaikainen päätoimittaja piirtää