Julkaistu 5.6.2005
Taloustieteilijä, YK:n pääsihteeri Kofi Annanin erityisneuvonantaja Jeffrey Sachsin mukaan äärimmäinen köyhyys on mahdollista poistaa maailmasta 20 vuodessa.
Presidentti George W. Bushin Euroopan matkan jälkeen Suomessa on korostettu USA-suhteen lujittamisen tärkeyttä ennennäkemättömän pontevasti. Mutta mitä suomalaisvaikuttajat "hyvillä suhteilla" tarkoittavat? Ministeri Aatos Erkon mielestä Suomen tulisi vaikuttaa vahvemmin USA-suhteisiin EU:n kautta. Sen sijaan Natolle hän sanoo ei ja pitää Bushin Euroopan-matkaa hämäyksenä. Entä miten suhteita parantaisivat komissaari Olli Rehn, puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ja päällikkö Pauli Järvenpää puolustusministeriöstä?
Ajankohtaisessa ja kiistellyssä kirjassaan The End of Poverty taloustieteilijä Jeffrey Sachs esittää suunnitelman, kuinka äärimmäisen köyhyyden voi poistaa maailmasta 20 vuodessa. Tarvittava summa hankkeeseen kertyisi, jos rikkaammat maat pitäisivät kiinni lupauksistaan lahjoittaa 0,7 prosenttia BKT:staan. Jo vähempikin riittäisi, väittää Sachs.
Unna Lehtipuu ja Emilia Hinkkanen
Sachsin suunnitelma köyhyyden poistamisesta saa kansainvälisiltä huippuasiantuntijoilta sekä ruusuja että risuja: ruusuja köyhyyden ongelman oivaltavasta analysoinnista ja risuja liian ison palan haukkaamisesta. UP-lehden haastattelussa Sachsia ruotivat International Crisis Groupin johtaja Gareth Evans, taloustieteen ja Afrikan-tutkimuksen professori William Easterly ja kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen.
Pitäisikö EU:n kumota asevientokielto Kiinaan? Entä mitä seurauksia sen kumoamisesta tai ennalleen jättämisestä olisi? Kysymyksiin UP-lehti haastoi vastaamaan ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Steve Tsangin, joka on vanhempi tutkija ja Taiwan Studies -ohjelman johtaja St. Antony's Collegessa Oxfordin yliopistossa.
Saksan ja Japanin tavat käsitellä historiallista syyllisyyttään ovat hyvin erilaiset. Kun Auschwitz on saksalaisille kipeä muistutus natsijärjestelmän mielipuolisuudesta ja omasta syyllisyydestä, käyttävät japanilaiset Hiroshimaa oikeutuksena jättää omat julmuudet käsittelemättä.
Venäjälle toinen maailmansota oli "suuri isänmaallinen sota", josta se maksoi kovan hinnan. Siksi kysymykset sodanaikaisista julmuuksista ja Baltian maiden miehityksestä ovat yhä hyvin kiusallisia maan johdolle ja historioitsijoille. -- Sodan tulkintaan liittyy niin suuria tunteita Venäjällä, että anteeksipyytely saattaisi vakavasti syödä valtaapitävien suosiota, muistuttaa professori Timo Vihavainen.
Viktor Jushtshenkon nousu valtaan Ukrainassa, Valko-Venäjän johdon taipumattomuus Venäjän kaasusaarron alla ja Moldovan kallistuminen länteen ovat isoja haasteita Venäjälle. Kovasta yrityksestä huolimatta Venäjä on jatkuvasti menettänyt otettaan EU:n laajentumisesta syntyneessä Väli-Euroopassa. Isoveli-Venäjän porkkanoita ei enää arvosteta eikä keppejä pelätä, kirjoittaa tutkija Arkady Moshes.
EU on viime vuosina rivakasti kasvattanut ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintakykyään. Venäjä, USA ja Japani seuraavat silmä kovana, mitä muutoksia uuden suurvallan ilmestyminen globaalille pelikentälle tuo tullessaan. Suomelle tärkeää on nyt vahvistaa unionia ja pitää verkostot toimivina Helsingin ja Brysselin välillä.
Maaliskuussa kuollut George Kennan oli Yhdysvaltain ulkopolitiikan omatunt0. Kylmän sodan patoamispolitiikan isänä parhaiten tunnettu Kennan oli myös Pulitzer-palkinnon kahdesti voittanut historiantutkija, jonka kritiikki USA:n ulkopolitiikkaa kohtaan osui usein oikeaan. Irakin sotaa vastustanut Kennan todennäköisesti varoittaisi nytkin, että USA:n johto on viemässä vaaralliseen suuntaan.
"Ulkopoliittista keskustelua vältettiin Kekkosen aikana erittäin tarkkaan. Silloin uloslyödyksi tuleminen oli erittäin helppoa", kirjoittaa Jutta Zilliacus.
"Suomen on hyvä pitää kiinni pohjoisesta ulottuvuudesta ainakin kahdesta syystä. Ensiksi aloitteen alkuperäinen peruste ei ole kadonnut minnekään. Toiseksi Suomen EU-politiikan uskottavuus vaatii aloitteen jatkamista", muistuttaa tutkija Hiski Haukkala.