Loppuvatko valtioiden väliset sodat?
Julkaistu 8.12.2008
Sotien määrä on vähentynyt maailmassa olennaisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Nykyaikaisessa sodassa ylivertainen teollinen voima ei riitä, kuten Yhdysvaltojen johtamien
liittoumien vaikeudet Irakissa ja Afganistanissa ovat osoittaneet.
Millaisia sotia 2000-luvulla käydään?
Venäjä asetti rajat Ukrainan länsimielisyydelle
Voisiko Venäjä turvautua sotilaalliseen voimankäyttöön Krimin niemimaalla? Moskovan ja Kiovan välit ovat olleet hyvin jännitteiset vuoden 2004 oranssin vallankumouksen jälkeen, jolloin uudistusmielinen oppositiojohtaja Viktor Juštšenko nousi valtaan Ukrainassa. Presidenttinä Juštšenko on pyrkinyt viemään maata osaksi länttä, Euroopan unionia ja Natoa.
Pääkirjoitus: Mihin Obama pystyy?
Monet amerikkalaiset varoittivat pitkin syksyä meitäeurooppalaisia odottamasta liikoja, vaikka Barack Obama valittaisiinkin presidentiksi. Uusi presidentti ei voi aloittaa puhtaalta pöydältä, vaan joutuu ratkomaan ongelmia, jotka hän Bushin hallinnolta perii.
Eva Biaudet: "Ihmiskauppa on Euroopan häpeäpilkku"
Eurooppa on yksi maailmanlaajuisen ihmiskaupan keskuksista. Ihmiskaupan tunnistaminen on hankalaa, sillä ihmisiä on helpompi kuljettaa huomaamatta yli rajojen kuin esimerkiksi huumeita, sanoo Eva Biaudet, Etyjin erityisedustaja ihmiskauppaa vastaan.
Merirosvot kukkarollasi
Somalian edustalla liikkuvat merirosvot eivät ole uhka ainoastaan hyökkäysten kohteiksi joutuville yksittäisille laivoille, vaan myös koko idästä länteen suuntaavalle rahtiliikenteelle, huomauttaa arvostetun tutkimuslaitos Chatham Housen tutkija Roger Middleton raportissaan.
Iskeekö Keniaan Obama-krapula?
Yhdysvaltain presidentinvaaleja seurattiin tarkkaan ulkomailla, mutta tuskin missään yhtä innokkaasti kuin Keniassa. Kenialaistaustaisesta Barack Obamasta on tullut kansallissankari isänsä synnyinmaassa.
Jääkö valtioiden välinen sodankäynti historiaan?
Sotien määrä on vähentynyt maailmassa olennaisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen. Nykyaikaisessa sodassa ylivertainen teollinen voima ei riitä, kuten Yhdysvaltojen johtamien liittoumien vaikeudet Irakissa ja Afganistanissa ovat osoittaneet.
Obaman ulkopoliittinen työlista
Uuden presidentin huomiosta kilpailevat lukuisat ulkopoliittiset haasteet – työlistalla ovat ainakin Irak, Afganistan, tulehtuneet transatlanttiset suhteet ja ilmastonmuutos. Odotukset USA:ssa ja ympäri maailmaa ovat suuret, ehkä liiankin suuret. Barack Obama ei ole supermies, joka pystyy yksin pelastamaan maailman laman kourista tai rakentamaan rauhaa konfliktien repimässä Lähi-idässä.
Ulkopolitiikan Dream Team
Obaman tekemät tärkeimmät ulkopoliittiset nimitykset ovat osoitus uuden presidentin pragmaattisesta otteesta. Suuria yllätyksiä ei tullut.
Värisokea presidentti
Obaman valinta oli merkittävä tapaus ennen kaikkea Yhdysvaltain oman historian kannalta. Rotukysymykset ovat aina värittäneet vaaleja, ja vielä pari vuotta
Ukrainan juuret keskiajalla
Ukraina on ollut historiansa kuluessa yhtenäinen valtio vain lyhyitä jaksoja ennen Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991. Ukrainalaisella kansallistunteella on kuitenkin juuret syvällä maan viljavassa mullassa. Ukraina oli 900- ja 1000-luvuilla Euroopan voimakkaimman valtion, itäslaavien Kiovan Rus -valtakunnan keskus.
Energia virtasi Georgian sodan aikana
Venäjä jätti Georgian sodassa käyttämättä yhden tärkeimmistä painostuskeinoistaan: se ei sulkenut sähkö- ja kaasulinjoja vihollismaahan.
Kolumni: Kiinan globaali strategia seuraa vanhoja oppeja
Talouskriisi kasvattaa edelleen Kiinan strategista painoarvoa maailmassa, kun Yhdysvaltain laskut kuitataan todennäköisimmin Kiinan yuaneilla. Yhdysvalloissa onkin syntynyt kiivas tarve analysoida Kiinan strategista ajattelua ja toimintaa.
Alexander Stubb: "EU tarvitsee kaksi idänpolitiikkaa"
Ulkoministeri Alexander Stubb haluaisi jo unohtaa ajatuksen, jonka mukaan Suomella on erityisasema Venäjään nähden. Ulkopoliittista päätöksentekoa hän rukkaisi parlamentaarisempaan suuntaan, kun sen aika on.
Suomettuminen uusiokäytössä
Suomettumisen käsite näki päivänvalon 1960-luvun lopulla Saksan liittotasavallassa (saks. Finnlandisierung). Suomea pidettiin varoittavana esimerkkinä suurvallan puuttumisesta pienen maan sisäisiin asioihin. Ilmiö näkyi paitsi Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa, niin myös liike-elämässä ja mediassa itsesensuurin muodossa.
Maallistunut maailmanpolitiikka saa uskonnot kukoistamaan
Huntingtonin kiistanalaiset teesit sivilisaatioiden välisestä yhteentörmäyksestä elävät yhä, vaikka niiden todistusvoima jäikin heikoksi. Huntingtonin ansioksi voi kuitenkin laskea uskonnon nostamisen maailmanpolitiikasta käytävän keskustelun ytimeen, missä sen paikka on yhä – maallistumisesta huolimatta.
Kirjatutka: Kulttuurien kamppailu ennen ja jälkeen uskonnon
Alkuvuodesta julkaistu kalifornialaisen UCLA-yliopiston professorin Anthony Pagdenin teos Worlds at War: The 2,500-year Struggle between East and West (suom. Maailmat sodassa: 2500 vuotta kamppailuja idän ja lännen välillä) on eräänlainen Huntingtonin teesin esihistoria. Pagden sijoittaa idän ja lännen välisen konfliktin alkupisteen kauas historiaan viidennelle vuosisadalle eKr., antiikin kreikkalaisten ja persialaisten välisiin sotiin.
Japani tavoittelee nationalismilla yhtenäisyyttä
Japanin kansallismielisyyden nousu kuohuttaa tunteita maan kansalliskiihkosta aiemmin kärsineissä naapurimaissa. Japanilaispoliitikoiden mielestä isänmaallisuus on kuitenkin edellytys maan vakaudelle. Siksi naapurimaidenkin tulisi suvaita Japanin maltillista isänmaallisuutta.
Miten Japanista tuli lännen liittolainen
Antauduttuaan Yhdysvalloille elokuussa 1945 Japani miehitettiin ja sen koko sotakoneisto ajettiin alas. Amerikkalaisten aloitteesta sille laadittiin syksyllä 1946 perustuslaki, joka kielsi oikeuden sotimiseen ja sotavoimien ylläpitoon. Se oli vailla puolustusvoimia vuoteen 1950 asti, jolloin Korean sodan takia perustettiin armeijan tehtävää täyttävä kansallispoliisireservi.
Kirjatutka: Kankeasti uudistuva YK
Kansainvälisesti tunnetuin suomalainen historioitsija Jussi Hanhimäki epäilee uudessa teoksessaan The United Nations – A Very Short Introduction Yhdistyneiden kansakuntien kykyä uudistua.
Kirjatutka: Murhatun sovintoesitys
Benazir Bhutto viimeisteli Sovinto-kirjaansa niiden kahden kuukauden aikana, jotka hän ehti viettää Pakistanissa ennen kuolemaansa. Avustajansa mukaan Bhutto teki viimeiset korjaukset käsikirjoitukseen kuolinpäivänsä aamuna 27.12.2007. Kirjan avaa Bhutton hurja omakohtainen kuvaus siitä, mitä tapahtui kun hän palasi maanpaosta Pakistaniin lokakuussa 2007.
Bhuttojen suvun kirous
Benazir Bhutto oli ensimmäinen naispuolinen pääministeri islaminuskoisessa maassa. Hän oli Pakistanin pääministeri kahdesti (1988–90 ja 1993–96). Kumpikin kerta päättyi sekavissa olosuhteissa erottamiseen ja syytöksiin korruptiosta.
Kirjatutka: Järki ja mielikuvitus eetikkojen aseina
Kun taloustieteilijä Amartya Senille myönnettiin kymmenen vuotta sitten taloustieteen Nobel-palkinto, hän julkaisi esseen akateemisesta urastaan. Siinä Sen kertoi millaista mieletöntä väkivaltaa hän oli lapsena, Intian itsenäistymisen aikaan, joutunut seuraamaan.
Kirjatutka: Ihmisten turvallisuus valtioiden edelle
Inhimillisen turvallisuuden käsite nousi kansainväliseen keskusteluun vuonna 1994, jolloin YK:n kehitysohjelman (UNDP) vuosiraportti käsitteli aihetta laajasti. Kylmän sodan päättymisen jälkeen huomiota saivat kansainvälisen yhteisön epäonnistuneet yritykset estää humanitaarisia katastrofeja esimerkiksi Srebrenicassa ja Ruandassa. Siviileihin kohdistuneet julmuudet sodissa ovat herättäneet polttavan kysymyksen, miten voisimme estää epäinhimillisyyksien toistumisen.
Kirjatutka: Siirtokunnat uhkaavat Israelin demokratiaa
Satunnainen vierailija ei voi Länsirannalla olla huomaamatta kukkuloiden huipulla sijaitsevia piikkilanka-aitojen ja vartiotornien ympäröimiä punatiilikattoisia taloja. Ne kuuluvat juutalaisten asuttamiin siirtokuntiin, joita on rakennettu Länsirannalle vuodesta 1967. Siirtokuntalaisia oli vuonna 2007 noin 460 000.
Kirjatutka: Egypti aallonpohjassa
Egypti houkuttelee vuosittain miljoonia turisteja. Samaan aikaan miljoonat egyptiläiset haluavat jättää Egyptin. ”Haluan lähteä. Ei väliä minne. Mikä tahansa maa on tätä parempi”, eräs Abbas sanoo tuohtuneena John R. Bradleyn kirjassa Inside Egypt – The Land of the Pharaos on the Brink of a Revolution. Bradleyn mukaan sekä köyhillä että varakkailla egyptiläisillä on pakkomielle emigroitua.Egypti on menettänyt asemaansa arabimaailman kulttuurisena ja poliittisena keskukse...
Kirjatutka: Jäähyväiset idealismille
Amerikkalaisen Robert Kaganin keväällä julkaistu The Return of History and the End of Dreams ei ole saanut yhtä valtaisaa huomiota kuin hänen vuoden 2003 pamflettinsa Of Paradise and Power. Neokonservatiivien johtohahmon uudet teesit ovat synnyttäneet keskustelua kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta.
Kirjatutka: Bushin ulkopolitiikan vakuuttava puolustus
Eurooppalaiseen keskusteluun on iskostunut loppupäätelmä George W. Bushin kaudesta Yhdysvaltain pimeyden vuosina, joiden aikana maa hairahtui pahasti omista perinteistään ja arvoistaan. Mantraa Bushin ulkopolitiikan pahuudesta toistetaan joka suunnalta itsestäänselvyytenä.
Kirjatutka: Lopunaikojen politiikkaa
Yhdysvaltain kristillinen oikeisto vaikutti ratkaisevasti hartaana evankelisena tunnetun George W. Bushin valintaan vuosien 2000 ja 2004 presidentinvaaleissa. Liikkeen vaikutus on jäänyt lopulta melko vähäiseksi maan sisäpolitiikassa, mutta kansainvälisellä areenalla konservatiivikristityt ovat lietsoneet ohjelmallaan voimakkaita jännitteitä erityisesti suhteissa islamilaiseen maailmaan. Samalla Yhdysvallat on ottanut etäisyyttä monenkeskisiin instituutioihin ja vähentänyt rahoitust...
Kirjatutka: Nationalismin monet kasvot
1990-luvulta lähtien on julistettu, että suljetuista kansallisvaltioista on siirrytty rajattomaan globaaliin maailmaan. Kuitenkin julkisuudessa yhä puhutaan globalisaatiosta ”uutena haasteenamme”, jossa ”me” viittaa juuri kansalliseen kokonaisuuteen. Eikö nationalismin aika olekaan ohi?
Kirjatutka: Energiaa helvetistä ja taivaasta
Kun New York Timesin kolumnisti Thomas Friedman kirjoitti kolme vuotta sitten kirjan globalisaatiosta, häntä arvosteltiin talouskasvun ympäristövaikutusten unohtamisesta. Nyt kritiikiltä on leikattu siivet.
Kirjatutka: Energiapolitiikan kartta
The Global Politics of Energy on kokoelma yhdysvaltalaisvaikuttajien esseitä energian ja (ulko-)politiikan tiivistyneestä suhteesta. Kirjan taustalla oleva Aspen Strategy Group on poliitikkojen, tutkijoiden, journalistien ja liike-elämän johtajien keskustelufoorumi.
Painajaisia Libanonin sodasta
Israelilainen animaatiodokumentti Waltz with Bashir pysäyttää sekä kauheudessaan että kauneudessaan. Helmikuussa Suomeen teatterilevitykseen saapuva dokumentti kysyy, miten on mahdollista säilyä ihmisenä sodan keskellä – ja sen jälkeen.
Venäjällä valta jaetaan tuttaville
Venäläisen yhteiskunnan pyörät pyörivät henkilösuhteiden avulla. Tuttavien kautta voi saada vaikutusvaltaa ja rahaa, mutta samaan aikaan verkostokulttuuri estää Venäjän oikeusvaltion kehitystä.
Miten Islanti ja Afrikka selviävät talouskriisistä?
Islanti sai kylmää kyytiä Islannin talous on noussut koko maailman puheenaiheeksi viime kuukausien aikana – pienestä maasta on tullut varoittava esimerkki sääntelemättömien markkinoiden riskeistä. Maan kansainvälinen asema on muuttunut kertarysäyksellä.
Unohdettuja konflikteja
Intian maolaisen kommunistipuolueen naksaliitti-kapinalliset ovat taistelleet maan hallitusta vastaan Länsi-Intian Andhra Pradeshin osavaltion alueella vuodesta 1990. Taustalla ovat maaseudun ahdinko ja kapinointi Intian kastijärjestelmää vastaan. Koillis-Intiassa hallituksen joukot sotivat Assamin osavaltion vapautusrintamaa vastaan.
