Venäjän vaikeat testit
Julkaistu 5.12.2006
”Seuraavat kolme vuotta on kriittinen aika testata Venäjän talouden kykyä vastata haasteisiin. Venäjän kansan enemmistön on vain lakattava olemasta pelkkiä passiivisia tarkkailijoita ja yhdistyttävä luovaksi joukkueeksi, joka selvittää Venäjän talouden ja yhteiskunnan vaikeat testit”, haastaa Venäjän talouspolitiikan merkittävin nuori vaikuttaja Arkady Dvorkovich.
Pääkirjoitus: Väistämätön ilmastonmuutos
Talouselämä-lehti julkaisi alkusyksystä artikkelin, jossa Suomi otsikoitiin yhdeksi ilmastonmuutoksen voittajista. Lehden mukaan lämpeneminen mahdollistaa
Pankinjohtaja Sinikka Salo: "Talouskasvu vaatii rohkeutta päästää vanhasta irti"
Pärjätäkseen kilpailussa ja säilyttääkseen eurooppalaisen elämänmuodon Euroopan on uskallettava päästää terveesti vanhasta irti. Avainasemassa on Lissabonin strategian mukaisten rakenneuudistusten toteuttaminen jäsenmaissa. ”Globalisaatio ei ole nollasummapeliä, kuten Suomessa pelätään, vaan koituu lopulta kaikkien hyödyksi”, luotaa pankinjohtaja Sinikka Salo Suomen Pankista.
Venäjä metsästää kadonnutta ideaansa
Katri Pynnöniemi ja Vadim Kononenko
Neuvostoliitto romahti 15 vuotta sitten. Sen jälkeen venäläiset ovat ensimmäisen kerran historiassaan eläneet vapaina ilman ylhäältä saneltua pakkoideologiaa. Tahto löytää yhteinen, kansallinen idea hajautuneelle kansalle on silti yhä elossa. Mutta kuka uuden Venäjän idean luo – ja mistä aineksista?
Pohjoismaiset kansankodit hyötyvät globalisaatiosta
Pohjoismainen malli on saanut viime aikoina ennennäkemätöntä suitsutusta eurooppalaisilta päättäjiltä. Suomi ja muut Pohjoismaat ovatkin loistaneet kansainvälisissä vertailuissa listojen kärjessä, oli sitten kyse kilpailukyvystä, hyvinvoinnista tai globalisaatiossa pärjäämisestä. Silti Suomessa on jo 1980-luvulta lähtien puhuttu hyvinvointivaltion kriisistä.
Pulp Fiction - tarinoita sellutehtaasta
Suomalaisen Metsä-Botnian sellutehdashanke Uruguayn ja Argentiinan välisellä rajalla synnytti kansainvälisen konfliktin, jonka seurauksena Argentiinaan perustettiin ympäristöministeriö. Metsäyhtiön tarinan sankariksi nousikin yllättäen eteläamerikkalainen ympäristöliike.
UP-raati: "Konfliktit korostuvat lukion historian oppikirjoissa"
Millaista maailmankuvaa Suomen nuorisolle tarjotaan historiankirjoissa? UP:n kokoama raati selvitti, miten satunnainen otos lukion historianoppikirjoja onnistuu ruotiessaan kansainvälisen politiikan ydinkysymyksiä.
Niall Ferguson: "Imperiumit edistivät suvaitsevaisuutta"
”Merkityksellistä ei ole, mitkä pahat miehet antavat pahoja käskyjä, vaan miksi tavalliset ihmiset tottelevat niitä.” Brittiläinen historioitsija Niall Ferguson yrittää ymmärtää 1900-luvun kauhuja ja tarjoaa imperiumeja pakotieksi etniseltä vihalta.
Mielipide: Israelin kansalaisyhteiskunta on ratkaisevassa asemassa Lähi-idän kriisissä
Israelin pääministerin Ehud Ohlmertin nk. vetäytymissuunnitelma palestiinalaisalueilta näytteli vielä
Mielipide: Viisi väittämää Turkin EU-jäsenyydestä
Näinä päivinä törmää monenlaisiin mielipiteisiin Turkin EU-jäsenyydestä. Merkittävien yhteiskunnallisten päätösten ympärillä
Kirjatutka: Puutteellinen parlamentti
Onko YK elintärkeä osa kansainvälistä yhteisöä vai turhantärkeiden huippudiplomaattien kahvila? USA:n politiikan väline vai
Kirjatutka: Yhden miehen sota
Komissaari Olli Rehn on kyllästynyt puheisiin EU:n ”laajentumisväsymyksestä”. Hän haluaa pelastaa laajentumisen suurten jäsenmaiden johtajien lyhytnäköiseltä
Kirjatutka: Kansalaisyhteiskunnan juurilla
Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 vapautti kansalaisyhteiskunnan paitsi Itä-Euroopassa, myös lännessä. Kylmän
Kirjatutka: Transatlanttisten suhteiden remonttisuunnitelma
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”kohtalon kolmio” muodostui pitkään Berliinistä, Moskovasta sekä Tukholmasta. Tämän perinteisen
Kirjatutka: Suomen historian vaihtoehtoja
Vaihtoehtoinen historia on nauttinut viime vuosina kansainvälisestä suosiosta, ja siitä on ilmestynyt useita kokoomateoksia. Nyt nuorempi tutkijapolvi on tarttunut teemaan Suomessakin ja tuottanut kaksi toimitettua kirjaa, joissa on tosin mukana myös varttuneempia kirjoittajia. Teema ei ole meilläkään uusi, sillä jo 1970-luvulla Kari Palonen kirjoitti kirjasen mahdollisen historiasta ja lähestymistapa heijastuu metodologisella tasolla muun muassa Osmo Jussilan ja Heikki Ylikankaan ...
Kirjatutka: Siirtolaisuus ei ratkea YK:ssa
YK ei ole koskaan järjestänyt kansainvälistä konferenssia yhdestä aikamme suurista kysymyksistä, muuttoliikkeestä. Siirtolaisuuden hallinnan kysymyksiä ei kuitenkaan ratkaista suurella YK-tyylisellä organisaatiolla. Työkaluksi sopii tiukasti rajatulla asialistalla toimiva kansainvälinen järjestö. Näin toteaa tutkimuksessaan muuttoliikekysymyksiin erikoistunut Ulkomaalaisviraston tutkija, tohtori Arno Tanner.
Kirjatutka: Globalisaation lapset heitteillä
Kun yhtiöt siirtävät tuotantonsa maihin, joissa työntekijän suoja on heikko ja sosiaaliturva olematon, lapset kärsivät. Ympäri maailmaa pienet lapset viettävät yksin lukkojen takana tai toisten lasten ”hoidossa” ne pitkät tunnit, jotka vanhemmat ovat työssä. Myytit hoivaavista sukulaisverkoista kuuluvat menneeseen maailmaan. Heitteille jääneiden lasten terveys ja kasvu kärsii. Hoitajalasten koulunkäynti keskeytyy. Tulevaisuuden eväät jäävät laihoiksi.
Maailmanloppu, jonka jo tunnemme
Maapallo lämpiää ja ilmasto muuttuu. Tästä tutkijat ovat laajalti yhtä mieltä. Kehityksen suuntaa on käytännössä mahdoton kääntää, sillä ilmastonmuutosta ylläpitävät niin talouskasvun tavoittelu kuin väestön lisääntyminenkin, esittää brittitutkija Tim Dyson.
