Julkaistu 8.12.2009
Afrikan tulevaisuus näytti vuosikymmenen alkupuolella paremmalta kuin koskaan. Globaali nousukausi tarttui myös Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Maanosan valtavat mineraalivarat kävivät kaupaksi maailmanmarkkinoilla, ja monet maat lisäsivät poliittisia vapauksia kylmän sodan päätyttyä.
Afrikan köyhyys ei ole hellittänyt näistä muutoksista huolimatta. Afrikan tulisi pitää puoliaan paljon nykyistä paremmin, jos se aikoo pärjätä kilpailussa omista luonnonvaroistaan.
Lue lisää tuoreimmasta Ulkopolitiikka-lehdestä.
Maanosan on tehostettava maatalouttaan ja hyödyttävä nykyistä enemmän raakaaineistaan. Teollistuminen on edelleen kaukainen unelma valtaosalle maista.
On rakennettava infrastruktuuri, vähennettävä liiketoiminnan esteitä ja lisättävä alueellista yhteistyötä, Afrikan kehityspankin pääjohtaja Donald Kaberuka listaa maanosansa tärkeimmät kasvuedellytykset
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Afrikan yli pyyhkäissyt demokratia-aalto on aiheuttanut huomattavia muutoksia alueen poliittisissa järjestelmissä. Yhteiskunnallista kehitystä kuvaavat indeksit kuitenkin osoittavat, että kehitys on viime vuosina hidastunut. Joissain tapauksissa on menty myös takapakkia. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.
Matkakirjailija Paul Theroux palasi Afrikkaan pitkän poissaolon jälkeen. Hän halusi nähdä, miten maanosa oli muuttunut. Syntyi 2003 ilmestynyt kirja Dark Star Safari. Se on erinomainen kuvaus monivaiheisesta matkasta, joka alkoi Kairosta ja päättyi Kapkaupunkiin.
Pitkän uran ulkoasianhallinnossa tehnyt Kirsti Lintonen arvostelee Suomea liian EU-keskeisestä näkökulmasta. ”EU:hun liittymisen jälkeen Brysselistä on tullut kansainvälisen politiikkamme päätepiste.” Erityisen huolestuttavaa on Suomen roolin kutistuminen YK:n rauhanturvatoiminnassa. Lue lisää UP-lehdestä 4/2009.
Turkki allekirjoitti tänä vuonna viimein Kioton sopimuksen, jonka useimmat teollisuusmaat ratifioivat jo
Afrikan maa käy kaupaksi Valtioiden kiinnostus rajojensa ulkopuolisiin viljelymaihin on lisääntynyt trendinomaisesti kuluneena vuonna. Syitä ovat väestönkasvu, ilmastonmuutos ja biopolttoaineiden kysyntä. Kohteena ovat erityisesti köyhät Afrikan maat, joissa maa on maailman halvinta.
Kiina kiertää vihreällä radalla Punavärin nimeen vannoneesta Kiinasta on hyvää vauhtia tulossa vihreä, uskoo New York Timesin kolumnisti Thomas Friedman. Kiina aikoo ratkaista massiiviset saasteongelmat uusiutuvan energian ja muun ympäristötekniikan avulla.
Burkan käyttö herättää useissa maissa keskustelua eurooppalaisesta identiteetistä. Ranskasta voi tulla ennakkotapaus, jos maa päätyy kieltämään naisten kasvojen peittämisen julkisella paikalla. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.
Britannian tapaoikeus ei puutu siihen, minkälaista päähinettä aikuiset ihmiset pitävät. Opettajan kasvojen pitää kuitenkin näkyä, tai voi tulla potkut. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.
Yhdysvaltain ja Iranin tulehtuneet suhteet vaikeuttavat Iranin ydinohjelmasta käytäviä neuvotteluja. Maiden tulisi työntää koko ydinkiista hetkeksi syrjään ja keskittyä luomaan toimiva neuvottelusuhde. Yhteiset uhat kuten terrorismi ja Afganistanin taliban-kapina tarjoavat perusteita yhteistyölle. Mallia tarjoaa Nixonin liennytyspolitiikka Kiinaa kohtaan 1970-luvulla.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat ottaneet Obaman kaudella askeleen kohti visiota ydinaseettomasta maailmasta. Ydinvoiman siviilikäytön ennustetaan sen sijaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Samalla kasvaa ydinmateriaalin väärinkäytön riski. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.
Ydinaseiden leviämisen uhka kasvaa merkittävästi, jos ilmastomuutokseen vastataan ydinvoimaloiden
Naton odotettu strategiatyö on päässyt vihdoin vauhtiin.Työhön kohdistuu sekä suuria odotuksia , että suuria huolia. Keskeisimpiä taustatekijöitä, jotka vaikuttavat ratkaisuihin ovat Afganistan, Obama ja Ranska.
Sunnuntain presidentinvaalit eivät tuo suurta muutosta Ukrainan politiikkaan, vaikka presidentti todennäköisesti vaihtuu.
Ilmastonmuutos on lisännyt kansainvälisen yhteisön kiinnostusta Arktisen alueen luonnonvaroja kohtaan. Rantavaltioiden esittämien vaatimusten taustalla on ensisijaisesti oikeudellinen prosessi, eikä suinkaan valtataistelu, kuten monet politiikan tutkijat ja tiedotusvälineet ovat tulkinneet.
Ilmastonmuutos muokkaa ratkaisevalla tavalla Grönlannin tulevaisuutta. Luonnonympäristön muutos uhkaa nykyisiä elinkeinoja ja eliölajeja, mutta saattaa avata uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Myös Grönlannin kansainvälinen painoarvo kasvaa.
EU:n tulisi hylätä Turkkia koskevat ennakkoluulonsa ja jatkaa jäsenyysneuvotteluja, presidentti Ahtisaari painottaa. Hänen mukaansa EU saisi Turkista vahvan välittäjän Lähi-idässä. Voimistuvan Turkin suunta tulevaisuudessa ei ole itsestäänselvyys. Maltillisen islamilaisen AK-puolueen valtaannousu on demokratisoinut Turkkia, mutta puolueessa on myös vanhoillisia voimia.
Kehitysapu korruptoi ja köyhdyttää Afrikkaa, väittää Maailmanpankin entinen neuvonantaja Dambisa Moyo. Kirjassaan Dead Aid hän ehdottaa avun lopettamista. Sektorista vastaavan ministerin Paavo Väyrysen mielestä Moyo lyö kirveensä kiveen.
Miten Yhdysvaltain tulisi toimia Lähi-idässä? Tähän kysymykseen on etsitty viime vuosikymmeninä vastauksialukuisissa esseissä ja kirjoissa. Dennis Ross ja David Makovsky esittävät omat suosituksensa kirjassa Myths, Illusions, and Peace. Finding a New Direction for America in the Middle East.
Afrikalla on sitkeä maine toivottomuuden maanosana tai ”ikiyön” mantereena, lainataksemme Ilkka Remeksen kirjan nimeä. Kongon demokraattista tasavaltaa on puolestaan kutsuttu Joseph Conradin kuuluisan kirjan mukaan pimeyden sydämeksi, joka imee koko maanosan mukanaan.
Venäjä-tutkija Ilmari Susiluodon uutukainen Uusi Karjalakirja luo katsauksen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovutettujen alueiden historiaan ja nykypäivään. Kirja on vuonna 1999 ilmestyneen Pienen Karjalakirjan jatko-osa, sen päivitetty versio.
Vladimir Putinin presidenttikaudella lanseerattu ”ohjattu demokratia” on parantanut venäläisten elämää, vahvistanut lakia ja järjestystä ja tukenut talouskasvua. Kansalaisoikeudet ja vapaus ovat ehkä huvenneet, mutta tilalle on tullut vakautta. Tällainen on kuva, jonka Venäjän nykyiset vallanpitäjät haluavat luoda.
Oxfordin yliopiston taloustieteen professorin Paul Collierin edellinen teos The Bottom Billion popularisoi kehitystaloustieteen ja loi käsitteen miljardista ihmisestä, jotka asuvat köyhyyden kierteeseen juuttuneissa maissa. Tästä jatkaa Collierin uusin kirja Wars, Guns, and Votes. Se keskittyy demokratian ja konfliktienmonimutkaiseen suhteeseen erityisesti Afrikassa.
Kansainvälinen politiikka ja huumekauppa ovat monella tavoin yhteydessä toisiinsa. Hamid Karzain hallinto Afganistanissa on hyvä esimerkki vaikeista kytköksistä. Karzaita syytetään heroiiniparoniliittolaistensa suojelusta, mutta toistaiseksi länsimailla ei ole parempaakaan vaihtoehtoa tuettavaksi.
Arvostetun Rand Corporation -tutkimuslaitoksen Afganistaniin perehtynyt asiantuntija Seth Jones tarjoaa mielenkiintoisesti kirjoitetun ja ajankohtaisen näkökulman Afganistanin poliittiseen historiaan ”terrorismin aikakaudella” vuodesta 2001 vuoteen 2009. Heinäkuussa julkaistun kirjan punaisena lankana on Jonesin näkemys Yhdysvaltain läsnäolosta ja taistelusta Afganistanissa suurimpana tragediana sitten Vietnamin sodan.
Kansalaisjärjestöistä ja kansalaisyhteiskunnasta ei ole pelastamaan arabimaita poliittiselta pysähtyneisyydeltä. Joukkoliikkeet voisivat saada aikaan uudistuksia, mutta joko tällaisia liikkeitä ei ole, tai ne ovat spontaaneja ja lyhytikäisiä – tai hallitusten ohjaamia, todetaan Carnegie Endowment -tutkimuslaitoksen tutkijoiden Marina Ottawayn ja Amr Hamzawyn toimittamassa kirjassa Getting to Pluralism.
Strategian laitoksen opettajan Jarno Limnéllin väitöskirja on poikkeuksellisen ajankohtainen. Länsimaissa on pohdittu uhkakuvien muutoksia markkinatalouden ja reaalisosialismin välisen raja-aidan kaaduttua ja kylmän sodan hälvennyttyä. Terrori-iskut vuonna 2001 muuttivat uhkakuvakeskustelua ratkaisevasti. Suomalaisissa uhkakuvissa Neuvostoliittoa vastaan käyty sota on jättänyt syvät jäljet, eivätkä uhkakuvat muutu hetkessä.
Neuvostovaltion hajoaminen toi mukanaan markkinatalouden, mutta myös heikkenevän järjestysvallan ja talousrikollisuuden. Viimeksi mainittu loi nopeasti tehokkaita organisaatioita Venäjällä ja muualla entisessä Neuvostoliitossa. Se hankki jalansijaa erityisesti Baltian maissa ja levisi pian muihin Itämeren rantavaltioihin. Pian käsillä oli vaikea, rajat ylittävä ongelma, johon oli puututtava yhteistoimin.
Sarjakuva ja animaatio taipuvat letkeästi poliittisen satiirin välineiksi. Timo Mäkelän piirtämä ja Jukka Parkkarin käsikirjoittama Manu, Mara, Tarja ja mä liittyy samaan joukkoon kuin Jouni K. Kemppaisen, Mikko Vienosen ja Tarmo Koiviston Pääkaupunki ja Filmiteollisuuden tuottama Itse valtiaat.
Hataraan ratkaisuun päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous oli matalista ennakko-odotuksista huolimatta monille valtava pettymys. Isäntämaa Tanskan
Afganistanissa voidaan kuulla kansainvälisen oikeusjärjestön IDLO:n ansiosta nyt myös puolustuksen puheenvuoro. Kylänvanhimmat tai uskonoppineet ratkaisevat Afganistanissa edelleen valtaosan oikeustapauksista. Siviiliriitoja, kuten avioeroa tai perinnönjakoa viedään harvoin oikeusistuimeen, koska syyttäjäviranomaisia tai tuomareita on liian vähän.