Afrikka murroksessa
Julkaistu 8.12.2009
Afrikan tulevaisuus näytti vuosikymmenen alkupuolella paremmalta kuin koskaan. Globaali nousukausi tarttui myös Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Maanosan valtavat mineraalivarat kävivät kaupaksi maailmanmarkkinoilla, ja monet maat lisäsivät poliittisia vapauksia kylmän sodan päätyttyä.
Afrikan köyhyys ei ole hellittänyt näistä muutoksista huolimatta. Afrikan tulisi pitää puoliaan paljon nykyistä paremmin, jos se aikoo pärjätä kilpailussa omista luonnonvaroistaan.
Lue lisää tuoreimmasta Ulkopolitiikka-lehdestä.
Afrikan nousukausi jäi lyhyeksi
Maanosan on tehostettava maatalouttaan ja hyödyttävä nykyistä enemmän raakaaineistaan. Teollistuminen on edelleen kaukainen unelma valtaosalle maista.
Afrikalla on avaimet kasvuun
On rakennettava infrastruktuuri, vähennettävä liiketoiminnan esteitä ja lisättävä alueellista yhteistyötä, Afrikan kehityspankin pääjohtaja Donald Kaberuka listaa maanosansa tärkeimmät kasvuedellytykset
Afrikan demokratiakehitys on yhä haurasta
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Afrikan yli pyyhkäissyt demokratia-aalto on aiheuttanut huomattavia muutoksia alueen poliittisissa järjestelmissä. Yhteiskunnallista kehitystä kuvaavat indeksit kuitenkin osoittavat, että kehitys on viime vuosina hidastunut. Joissain tapauksissa on menty myös takapakkia. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.
Hienoja ihmisiä, surkeita hallituksia
Matkakirjailija Paul Theroux palasi Afrikkaan pitkän poissaolon jälkeen. Hän halusi nähdä, miten maanosa oli muuttunut. Syntyi 2003 ilmestynyt kirja Dark Star Safari. Se on erinomainen kuvaus monivaiheisesta matkasta, joka alkoi Kairosta ja päättyi Kapkaupunkiin.
Kirsti Lintonen: Naisemme YK:ssa
Pitkän uran ulkoasianhallinnossa tehnyt Kirsti Lintonen arvostelee Suomea liian EU-keskeisestä näkökulmasta. ”EU:hun liittymisen jälkeen Brysselistä on tullut kansainvälisen politiikkamme päätepiste.” Erityisen huolestuttavaa on Suomen roolin kutistuminen YK:n rauhanturvatoiminnassa. Lue lisää UP-lehdestä 4/2009.
Turkin päästötavoite +84 prosenttia
Turkki allekirjoitti tänä vuonna viimein Kioton sopimuksen, jonka useimmat teollisuusmaat ratifioivat jo
Afrikan maa käy kaupaksi
Afrikan maa käy kaupaksi Valtioiden kiinnostus rajojensa ulkopuolisiin viljelymaihin on lisääntynyt trendinomaisesti kuluneena vuonna. Syitä ovat väestönkasvu, ilmastonmuutos ja biopolttoaineiden kysyntä. Kohteena ovat erityisesti köyhät Afrikan maat, joissa maa on maailman halvinta.
Kiina kiertää vihreällä radalla
Kiina kiertää vihreällä radalla Punavärin nimeen vannoneesta Kiinasta on hyvää vauhtia tulossa vihreä, uskoo New York Timesin kolumnisti Thomas Friedman. Kiina aikoo ratkaista massiiviset saasteongelmat uusiutuvan energian ja muun ympäristötekniikan avulla.
Burka vai tasavalta?
Burkan käyttö herättää useissa maissa keskustelua eurooppalaisesta identiteetistä. Ranskasta voi tulla ennakkotapaus, jos maa päätyy kieltämään naisten kasvojen peittämisen julkisella paikalla. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.
Ei sittenkään ihan tavallinen päähine
Britannian tapaoikeus ei puutu siihen, minkälaista päähinettä aikuiset ihmiset pitävät. Opettajan kasvojen pitää kuitenkin näkyä, tai voi tulla potkut. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.
Nixonilta mallia Iran-politiikkaan
Yhdysvaltain ja Iranin tulehtuneet suhteet vaikeuttavat Iranin ydinohjelmasta käytäviä neuvotteluja. Maiden tulisi työntää koko ydinkiista hetkeksi syrjään ja keskittyä luomaan toimiva neuvottelusuhde. Yhteiset uhat kuten terrorismi ja Afganistanin taliban-kapina tarjoavat perusteita yhteistyölle. Mallia tarjoaa Nixonin liennytyspolitiikka Kiinaa kohtaan 1970-luvulla.
Kohti nollaa
Yhdysvallat ja Venäjä ovat ottaneet Obaman kaudella askeleen kohti visiota ydinaseettomasta maailmasta. Ydinvoiman siviilikäytön ennustetaan sen sijaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Samalla kasvaa ydinmateriaalin väärinkäytön riski. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.
Kirjatutka: Ydinaseita rauhanomaisen käytön varjolla
Ydinaseiden leviämisen uhka kasvaa merkittävästi, jos ilmastomuutokseen vastataan ydinvoimaloiden
Nato etsii itseään
Naton odotettu strategiatyö on päässyt vihdoin vauhtiin.Työhön kohdistuu sekä suuria odotuksia , että suuria huolia. Keskeisimpiä taustatekijöitä, jotka vaikuttavat ratkaisuihin ovat Afganistan, Obama ja Ranska.
Klaanit hallitsevat Ukrainaa
Sunnuntain presidentinvaalit eivät tuo suurta muutosta Ukrainan politiikkaan, vaikka presidentti todennäköisesti vaihtuu.
Kuka omistaa Arktisen jäämeren?
Ilmastonmuutos on lisännyt kansainvälisen yhteisön kiinnostusta Arktisen alueen luonnonvaroja kohtaan. Rantavaltioiden esittämien vaatimusten taustalla on ensisijaisesti oikeudellinen prosessi, eikä suinkaan valtataistelu, kuten monet politiikan tutkijat ja tiedotusvälineet ovat tulkinneet.
Grönlanti sulaa irti Tanskasta
Ilmastonmuutos muokkaa ratkaisevalla tavalla Grönlannin tulevaisuutta. Luonnonympäristön muutos uhkaa nykyisiä elinkeinoja ja eliölajeja, mutta saattaa avata uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Myös Grönlannin kansainvälinen painoarvo kasvaa.
Voimistuva Turkki herättää pelkoja EU:ssa
EU:n tulisi hylätä Turkkia koskevat ennakkoluulonsa ja jatkaa jäsenyysneuvotteluja, presidentti Ahtisaari painottaa. Hänen mukaansa EU saisi Turkista vahvan välittäjän Lähi-idässä. Voimistuvan Turkin suunta tulevaisuudessa ei ole itsestäänselvyys. Maltillisen islamilaisen AK-puolueen valtaannousu on demokratisoinut Turkkia, mutta puolueessa on myös vanhoillisia voimia.
Kirjavieras: Apuriippuvuus sitoo Afrikkaa
Kehitysapu korruptoi ja köyhdyttää Afrikkaa, väittää Maailmanpankin entinen neuvonantaja Dambisa Moyo. Kirjassaan Dead Aid hän ehdottaa avun lopettamista. Sektorista vastaavan ministerin Paavo Väyrysen mielestä Moyo lyö kirveensä kiveen.
Kirjatutka: Uusi tiekartta Lähi-idän realiteetteihin
Miten Yhdysvaltain tulisi toimia Lähi-idässä? Tähän kysymykseen on etsitty viime vuosikymmeninä vastauksialukuisissa esseissä ja kirjoissa. Dennis Ross ja David Makovsky esittävät omat suosituksensa kirjassa Myths, Illusions, and Peace. Finding a New Direction for America in the Middle East.
Kirjatutka: Afrikan ikiyö
Afrikalla on sitkeä maine toivottomuuden maanosana tai ”ikiyön” mantereena, lainataksemme Ilkka Remeksen kirjan nimeä. Kongon demokraattista tasavaltaa on puolestaan kutsuttu Joseph Conradin kuuluisan kirjan mukaan pimeyden sydämeksi, joka imee koko maanosan mukanaan.
Kirjatutka: Perspektiiviharhaa korjaamassa
Venäjä-tutkija Ilmari Susiluodon uutukainen Uusi Karjalakirja luo katsauksen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovutettujen alueiden historiaan ja nykypäivään. Kirja on vuonna 1999 ilmestyneen Pienen Karjalakirjan jatko-osa, sen päivitetty versio.
Kirjatutka: Yksityisomistuksen suoja voisi demokratisoida Venäjää
Vladimir Putinin presidenttikaudella lanseerattu ”ohjattu demokratia” on parantanut venäläisten elämää, vahvistanut lakia ja järjestystä ja tukenut talouskasvua. Kansalaisoikeudet ja vapaus ovat ehkä huvenneet, mutta tilalle on tullut vakautta. Tällainen on kuva, jonka Venäjän nykyiset vallanpitäjät haluavat luoda.
Kirjatutka: Köyhyys vaarantaa vaalit
Oxfordin yliopiston taloustieteen professorin Paul Collierin edellinen teos The Bottom Billion popularisoi kehitystaloustieteen ja loi käsitteen miljardista ihmisestä, jotka asuvat köyhyyden kierteeseen juuttuneissa maissa. Tästä jatkaa Collierin uusin kirja Wars, Guns, and Votes. Se keskittyy demokratian ja konfliktienmonimutkaiseen suhteeseen erityisesti Afrikassa.
Kirjatutka: Huumesodan laiha tulos
Kansainvälinen politiikka ja huumekauppa ovat monella tavoin yhteydessä toisiinsa. Hamid Karzain hallinto Afganistanissa on hyvä esimerkki vaikeista kytköksistä. Karzaita syytetään heroiiniparoniliittolaistensa suojelusta, mutta toistaiseksi länsimailla ei ole parempaakaan vaihtoehtoa tuettavaksi.
Kirjatutka: Imperiumien hautausmaa
Arvostetun Rand Corporation -tutkimuslaitoksen Afganistaniin perehtynyt asiantuntija Seth Jones tarjoaa mielenkiintoisesti kirjoitetun ja ajankohtaisen näkökulman Afganistanin poliittiseen historiaan ”terrorismin aikakaudella” vuodesta 2001 vuoteen 2009. Heinäkuussa julkaistun kirjan punaisena lankana on Jonesin näkemys Yhdysvaltain läsnäolosta ja taistelusta Afganistanissa suurimpana tragediana sitten Vietnamin sodan.
Kirjatutka: Puolueet ovat hakoteillä arabimaailmassa
Kansalaisjärjestöistä ja kansalaisyhteiskunnasta ei ole pelastamaan arabimaita poliittiselta pysähtyneisyydeltä. Joukkoliikkeet voisivat saada aikaan uudistuksia, mutta joko tällaisia liikkeitä ei ole, tai ne ovat spontaaneja ja lyhytikäisiä – tai hallitusten ohjaamia, todetaan Carnegie Endowment -tutkimuslaitoksen tutkijoiden Marina Ottawayn ja Amr Hamzawyn toimittamassa kirjassa Getting to Pluralism.
Kirjatutka: Läntisiä uhkakuvia
Strategian laitoksen opettajan Jarno Limnéllin väitöskirja on poikkeuksellisen ajankohtainen. Länsimaissa on pohdittu uhkakuvien muutoksia markkinatalouden ja reaalisosialismin välisen raja-aidan kaaduttua ja kylmän sodan hälvennyttyä. Terrori-iskut vuonna 2001 muuttivat uhkakuvakeskustelua ratkaisevasti. Suomalaisissa uhkakuvissa Neuvostoliittoa vastaan käyty sota on jättänyt syvät jäljet, eivätkä uhkakuvat muutu hetkessä.
Kirjatutka: Mare narcoticum
Neuvostovaltion hajoaminen toi mukanaan markkinatalouden, mutta myös heikkenevän järjestysvallan ja talousrikollisuuden. Viimeksi mainittu loi nopeasti tehokkaita organisaatioita Venäjällä ja muualla entisessä Neuvostoliitossa. Se hankki jalansijaa erityisesti Baltian maissa ja levisi pian muihin Itämeren rantavaltioihin. Pian käsillä oli vaikea, rajat ylittävä ongelma, johon oli puututtava yhteistoimin.
Kirjatutka: Presidentin kummat seikkailut
Sarjakuva ja animaatio taipuvat letkeästi poliittisen satiirin välineiksi. Timo Mäkelän piirtämä ja Jukka Parkkarin käsikirjoittama Manu, Mara, Tarja ja mä liittyy samaan joukkoon kuin Jouni K. Kemppaisen, Mikko Vienosen ja Tarmo Koiviston Pääkaupunki ja Filmiteollisuuden tuottama Itse valtiaat.
YK-järjestelmä käännekohdassa
Hataraan ratkaisuun päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous oli matalista ennakko-odotuksista huolimatta monille valtava pettymys. Isäntämaa Tanskan
Oikeutta kylänvanhimmalta
Afganistanissa voidaan kuulla kansainvälisen oikeusjärjestön IDLO:n ansiosta nyt myös puolustuksen puheenvuoro. Kylänvanhimmat tai uskonoppineet ratkaisevat Afganistanissa edelleen valtaosan oikeustapauksista. Siviiliriitoja, kuten avioeroa tai perinnönjakoa viedään harvoin oikeusistuimeen, koska syyttäjäviranomaisia tai tuomareita on liian vähän.
