Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 
Ulkopolitiikka 2/2012

Maapallo 2.0

Maapallo 2.0

Julkaistu 7.6.2012

Kansainvälinen ilmastosopimus hyväksyttiin 20 vuotta sitten Rio de Janeirossa, mutta päästöt ovat kasvaneet sen jälkeen lähes yhtäjaksoisesti, ja fossiilisia polttoaineita käytetään nyt enemmän kuin koskaan. Onko ilmastoneuvotteluiden tie kuljettu loppuun?

Ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Maailma tarvitsee B-suunnitelman siltä varalta, että päästövähennyksissä epäonnistutaan. Kansainvälisillä neuvotteluilla ei ole pystytty sopimaan maakohtaisista päästövähennyksistä, mutta se ei tarkoita, että neuvottelut olisivat valuneet hiekkaan.

Ilmastopolitiikan B-suunnitelma

Antti Kivimäki

Ilmastopolitiikan B-suunnitelmaJos päästövähennyksissä epäonnistutaan, hyvät B-suunnitelmat ovat tarpeen. Ne voivat olla teknologiaoptimistien uusia planeettatekniikoita tai realistien tarjoamaa sopeutumista uuteen ilmastoon. Liika poliittinen puhe B-suunnitelmista voi kuitenkin heikentää tahtoa päästövähennyksiin.

Yhden edistys, toisen taantumus

Antti Kivimäki

Vähenevätkö päästöt, kun hiili-intensiteetti pienenee?

Ovatko ilmastoneuvottelut epäonnistuneet?

Antto Vihma

Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa arvostellaan toistuvasti tuloksettomuudesta. Näkemättä jää, että ilmastokokoukset palvelevat kansallisia ponnistuksia ja rakentavat hitaasti eri maiden välisiä yhteisiä tavoitteita, katsoo ilmastotutkija Antto Vihma.

Sitoumukset elintason mukaan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Intian kasvihuonekaasupäästöt ovat maailman kolmanneksi suurimmat. Maa on asettanut ilmastotavoitteekseen parantaa tuotannon hiiliintensiteettiä. Lue lisää UP-lehdestä 2/2012.

Puhtaan veden kysyntä kasvaa

Lauri Seppälä

Pian noin noin 1,2 miljardia ihmistä elää alueilla, joilla vedestä on fyysinen pula, kertoo International Water Management Institute (IWMI).

Ei vain leivästä

Juha Mäkinen/UP

Kansainväliset hyvinvointimittarit tuottavat erilaisia tuloksia sen mukaan, mitä mitataan. Mittatikkujen valinta edellyttää viime kädessä vastausta kysymykseen siitä, mitä on hyvä elämä.

Kuluttaja, älä syyllisty

Hanna Nikkanen

Kuluttajina me teemme yhtenään valintoja, jotka sotivat ääneen lausumiamme arvoja vastaan, kirjoittaa vapaa toimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen.

 
Lue verkossa myös
Artikkeli

Espanja muutosten edessä

Teemu Sinkkonen

Indignados-protestiliike on nostanut mielenosoitukset merkittäväksi tavaksi vaikuttaa Espanjan julkiseen keskusteluun. Puolueiden kannattaisi avata liikkeelle virallisen politiikan ovea, sillä kokonainen sukupolvi on halukas rakentavaan muutokseen.

Artikkeli

Euroopan unionin arkkitehti

Joonas Pörsti/UP

Jean-Claude Piris vastasi yli 20 vuoden ajan Euroopan unionin perussopimusten oikeudellisesta muotoilusta. Nyt hän kirjoittaisi sopimukset uusiksi – jos voisi.

Kirja

Slummien selviytyjät

Niina Oisalo

”Millainen mahdollisuuksien infra­struktuuri yhteiskunnassa vallitsee? Kenen kykyjä arvostetaan, kenen kyvyt haaskataan”, kysyy Kathe­rine Boo.

Maailma palasina

Vaihtuuko maailmanpoliisi?

Joonas Pörsti/UP

Yhdysvaltain öljynhimo on nähty monesti syyksi maailmanpoliisin koviin otteisiin Lähi-idässä. Tähän voi tulla muutos.

Tyhmä kysymys

Miksi Maailmanpankin pääjohtaja on valittava Yhdysvalloista?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

  Maailmanpankki sai uuden pääjohta­jan huhtikuussa, kun yhdysvaltalaisen Robert B. Zoellickin tilalle

Pääkirjoitus

Yhteisen planeetan jakajat

Teija Tiilikainen

Kansainvälinen yhteisö kokoontuu kesäkuun lopulla Rioon arvioimaan maapallon tilaa ja sen eteen tehtyjä sitoumuksia. Rio+20-nimellä kulkeva YK:n kestävän kehityksen kokous havainnollistaa globaalin oikeudenmukaisuuden ongelmia.

Profiili

Tilastovelho

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Yhdet uskovat, että nousevat taloudet ajavat globaalissa kehityksessä rikkaiden ohitse. Toiset katsovat, että köyhät pysyvät köyhinä. Kukaan ei tunnu osaavan kuvitella tasa-arvoista maailmaa, vaikka se on tulevaisuutta, sanoo professori Hans Rosling.

Maailma palasina

Äly hoi

Joonas Pörsti/UP

Väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä nousi eri puolilla maailmaa lähes sadan vuoden ajan. Uusiseelantilaisen älykkyystutkijan James Flynnin mukaan nimetty Flynn-efekti näyttää nyt pysähtyneen tai kääntyneen laskevaksi.

Maailma palasina

Tarinatekniikoilla vihollista päin

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kertomuksilla on valtava vaikutus ihmismieleen: ne muokkaavat käsityksiämme itsestämme ja jopa siitä, ketkä ovat vihollisiamme. Siksi Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon aikoo käyttää kertomusten voimaa tulevaisuuden aseenaan.

Maailman rajat

Nuori ja levoton

Juha Mäkinen/UP

Etelä-Sudanissa juhlitaan heinäkuussa maan itsenäistymisen ensimmäistä vuosipäivää. Kovin paljon juhlamieltä ei eteläsudanilaisilla välttämättä ole, sillä itsenäisyys ei ole tuonut maahan rauhaa.

Artikkeli

EU pelkää kansan valtaa naapurustossaan

Kristi Raik

Arabikevät ja Venäjän protestit osoittivat, että EU:n kyky reagoida lähialueen kansannousuihin on heikko. Historia tarjoaa myös toisenlaisia toimintamalleja: EU:lla oli tärkeä rooli Serbian vallanvaihdossa 2000 ja Ukrainan sisäpoliittisen konfliktin ratkaisemisessa 2004.

Kirja

Kärki edellä

Kaisa Korhonen

Jean-Claude Piris seurasi EU:n perussopimusneuvotteluja jäsenvaltioiden aitiossa yli kahden vuosikymmenen ajan. Neuvoston lakimiehenä hänen työnsä oli löytää juridisesti toimivia ratkaisuja tilanteissa, joissa jäsenmaiden näkökannat menivät ristiin.

Artikkeli

Islanti vuonna nolla

Hanna Nikkanen

Islannin romahdus tuotti uuden perustuslain ja ehdotuksen maailman vahvimpiin kuuluvasta sananvapauslaista. Islantilaisten on etsittävä vielä vaihtoehto kruunulle, mutta euro ei erityisesti houkuttele.

Artikkeli

Islannin ja Wikileaksin romanssi uudisti medialait

Hanna Nikkanen

”Pienessä maassa syntyy helposti kaveriverkostoja”, kansanedustaja Birgitta Jónsdóttir sanoo. ”Tietovuotoja tarvitaan, koska mikään muukaan ei takaa läpinäkyvyyttä maassa, jossa kaikki tuntevat kaikki.”

Artikkeli

Myanmar avaa oviaan kurinalaisesti

Bart Gaens

Myanmarin hallinto parantaa uudistuksilla kansainvälistä kuvaansa ja tasapainottaa Kiinan vaikutusvaltaa. Demokratiakokeilu etenee sotilasmarssin tahdissa.

Kolumni

Hollanden taikasana

Raine Tiessalo

"Ranska ei ole mikä tahansa maa! Rouva Merkel ei voi päättää kaikesta yksin!" uhosi François Hollande vaalikampanjansa aikana. Merkelin haastaminen avasi Hollandelle tuhannen euron paikan profiloitua EU:n sisällä Saksan vastavoimaksi ja kerätä samalla liittolaispotentiaalia eurokriisissä kärvistelevistä Etelä-Euroopan maista, kirjoittaa vapaa toimittaja Raine Tiessalo.

Artikkeli

Turvaneuvosto terästi otettaan

Janne Taalas

Libyan ja Norsunluurannikon kriisien ratkaisu osoitti, että YK:n turvallisuusneuvosto pystyy tekemään päätöksiä ja ratkaisemaan ongelmia. Jos Suomi nousee neuvoston vaihtuvaksi jäseneksi ensi syksyn äänestyksessä, sen täytyy ottaa vastuuta vaikeista päätöksistä esimerkiksi Syyriassa, kirjoittaa suurlähettiläs Janne Taalas.

Artikkeli

Alueelliset mahdit vastakkain

Joonas Pörsti/UP

Israelin ja Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen mukaan Iran pystyy valmistamaan lähivuosina ydinaseen. Israelin mukaan Iranilla on hallussaan jo 100 kiloa 20-prosenttista uraania, josta on helppo jatkaa ydinasekelpoiseen 90-asteiseen uraaniin.

Kirjavieras

Eurooppa maksaa virheistään

Pekka Vahvanen

Piia-Noora Kauppi ja Heikki Patomäki toivovat Euroopan unionista tärkeää osatekijää globaalin hallinnan rakentamisessa. Lähes kaikesta muusta he ovat eri mieltä.

Kirja

Finanssikriisi rahapelurin silmin

Henri Purje

Satyajit Das on asettanut itselleen lähes mahdottoman tavoitteen. Hän pyrkii selittämään yhdessä kirjassa kaikki oleelliset talousteorian, talouspolitiikan ja rahoitustoiminnan muutokset 1900-luvun alun suuresta lamasta nykypäivään.

Kirja

Kylmän sodan oppi-isästä tuli toisinajattelija

Kari Möttölä

Yalen yliopiston professorin John Lewis Gaddisin kolmekymmentä vuotta tekeillä ollut George F. Kennanin elämäkertateos osoittaa, että kylmän sodan historia pakenee edelleen tulkitsijoiltaan.

Kirja

Saksan vasemmisto etsii suuntaa

Yrjö Lautela

Kun sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit voittivat Nordrhein-Westfalenin toukokuisissa osavaltiovaa­leissa, Saksan punavihreässä oppositios­sa virisi toivo.

Kirja

Jännitettä Vapautuksen aukiolla

Sanna Negus

Kahdeksantoista päivää viime keväänä muuttivat Egyptin peruuttamattomalla tavalla. Armeija pitää silti edelleen kiinni vallasta, ja mielenosoitukset jatkuvat. Jäikö vallankumous puolitiehen?

Kirja

Ministeri kuin luonnonvoima

Juha Mäkinen/UP

Ranskan ulkoministerinä vuosina 2002–2004 toiminut Dominique de Villepin nousi maailmanpolitiikan parrasvaloihin vuonna 2003 pidettyään YK:n turvallisuusneuvostossa puheen, jossa hän vastusti tiukasti Yhdysvaltain aikomusta hyökätä Irakiin. De Villepin on esikuvana ranskalaisen Ulkoministeriö-menestyssarjakuvan keskushenkilölle, ulkoministeri Alexandre Taillard de Vormsille.

Vain netissä

Radion sinfoniaorkesterin lippujen voittajat on arvottu

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

UP-lehden toimitus on arponut lehden uusien tilaajien kesken Radion sinfoniaorkesterin perjantaisarjan kausikortteja ja yksittäisiä konserttilippuja. Katso, oletko voittanut!

Vain netissä

Maailman suurimmat johtajat

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Lyhyelläkin johtajalla voi olla suuri valtiomieskerroin.

Vain netissä

Aavikon omistajat

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvat ja kartta Tuomas Kortteinen/UP

Itsenäisyyden kaipuuta, aavikon hiljaisuuden ikävää. Siinä on tuareg-musiikin ydin, ja se on entistäkin tärkeämpää nyt, kun Pohjois-Malissa taistellaan maan tulevaisuudesta.

Lue lehdestä