Julkaistu 12.9.2012
Yhdysvallat jää kilpailijoistaan jälkeen useilla strategisilla alueilla, ja Washingtonissa maan päättäjät heittävät lokaa ja kampittavat toisiaan syvien ideologisten rajalinjojen takaa. Kiina puolestaan kokoaa rivejään jättimäiseen johtajapeliin, jonka tuloksena valtion ylimmät johtajat vaihtuvat tänä syksynä. Eurooppa kamppailee omien talousongelmiensa kanssa. Maailmanpolitiikan johtajuus on uusjaossa.
Yhdysvalloilla on maailman merillä 11 lentotukialusta, ja maan avaruushallinto päivittää langattomasti Marsin pinnalla kulkevan mönkijän ohjelmistoa. Mutta amerikkalainen unelma voi huonosti: kilpailijat ovat ajamassa Yhdysvaltojen ohi strategisilla aloilla, ja sisäpuolelta maata heikentää syvä poliittinen jako. Lue koko juttu UP-lehdestä 3/2012.
Amerikkalaiset valitsevat presidentin seuraavalle nelivuotiskaudelle 6. marraskuuta. Ero presidentti Barack Obaman ja republikaanien ehdokkaan Mitt Romneyn kannatuksessa on kaventunut syksyn aikana.
Yhdysvaltojen itärannikolle saapui keväällä 1831 nuori ranskalainen aatelismies ja juristi Alexis de Tocqueville, joka tutustui maahan vuoden ajan. "Sikäläiset ovat tasavertaisempia kuin ihmiset missään muualla tai minään muuna historian tuntemana ajanjaksona”, Tocqueville kirjoitti kolme vuotta myöhemmin ilmestyneessä, klassikoksi nousseessa teoksessaan Demokratia Amerikassa.
Suuret valtiot ja niiden johtajat voivat ammentaa monista eri johtajuuden lähteistä. Kyky yhdistää tehokkaasti näitä lähteitä takaa usein johtajan menestyksen, kirjoittaa kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt.
Kiinan valtion ylimmistä johtajista vaihtuu ensi kevääseen mennessä jopa kaksi kolmesta. Uusien vallanpitäjien tulisi kyetä muuttamaan Kiinan talouskasvun mallia. Johtajien nimiä veikkaillaan jo, mutta heidän todellinen toimintavapautensa on vielä arvoitus.
EU:n kahden suurimman talouden Saksan ja Ranskan voimatasapaino on järkkynyt, kun taloudellisesti vahva Saksa on astunut kriisissä tarpovan Euroopan johtoon. Unionin kannalta on hyvä, että Ranska ja Saksa eivät kulje liian lähekkäin, sanoo maiden suhteisiin erikoistunut tutkija Ulrike Guérot. Lue lisää UP-lehdestä 3/2012.
Kehittyvän maailman johtajistossa on monia, jotka eivät yllä päivittäisiin uutisiimme mutta jotka vaikuttavat maailmanpolitiikkaan otsikoiden takana. Ulkopolitiikka esittelee heistä kuusi. Lue lisää UP-lehdestä 3/2012.
Yksinkertaistetusti Kiinan johtajat valitaan virallisen totuuden mukaan alhaalta ylös eräänlaista puolueen sisäistä ”demokraattista” kaavaa noudattaen.
Venäjän kuuluisin ympäristöaktivisti, Himkin metsäliikkeen johtaja Jevgenia Tširikova pitää tiivistä yhteyttä maansa muihin oppositiojohtajiin. Puoluetoiminta ei silti houkuttele häntä Venäjällä.
Jevgenia Tširikova kypsyi ympäristöaktivistiksi lähes yhdessä päivässä kesällä 2007, kun hän huomasi punaiset merkinnät läheisen vanhan
Presidentti Viktor Janukovytš tavoittelee parlamenttivaaleissa määräenemmistöä, jonka avulla hän voisi sanella perustuslain ja varmistaa uudelleenvalintansa vuonna 2015.
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuva Tuomas Kortteinen/UP
Afganistanilaisten leijapoikien tarina muistutti presidentti Tarja Haloselle, että vallanpitäjien pitäisi pysähtyä kuuntelemaan, mitä sanottavaa varttuvilla sukupolvilla on.
Valtaosa nykyajan väkivaltaisista konflikteista on valtioiden sisäisiä: kylmän sodan päättymisen jälkeen 128 aseellisesta
”Euroopan unionia voidaan pitää ratkaisevana askeleena tiellä kohti poliittista maailmanyhteisöä.” Jürgen Habermas,
Valtiollisiin johtajiin kiinnitetään edelleen huomiota nimenomaan ulkopoliittisina johtajina, vaikka maailmanpolitiikan valtarakenteet on jo aikaa sitten todettu muuttuneiksi ja valtioiden vallan katsottu kärsineen konkurssin. Kuluva vuosi on tässä suhteessa juhlavuosi: valtakaudet ovat katkolla yhtä hyvin Yhdysvalloissa kuin Kiinassa. Ranskassa presidentinvalta ehti jo keväällä vaihtua, samoin kuin Venäjällä ja Suomessa. Mikä on hyvää johtajuutta nykyisessä maailmanpolitiikassa? Mitä ulkopoliittisilta johtajilta odotetaan ja toisaalta mitkä avut nostavat poliitikot ulkopoliittisten mahtimiesten tai -naisten sarjaan?
Ihmisoikeuksien toteutuminen alkaa perustarpeiden tyydyttämisestä. Siksi siviilikriisinhallintaa pitäisi kehittää kehitysyhteistyön suuntaan, katsoo Suomen uuden ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio.
Kiina on ratkaissut historiansa aikana useita konflikteja ulkomaiden kanssa lähettämällä kaunottariaan vieraiden kansojen keskuuteen. Vanha Sun Tzun suosittelema taktiikka näyttää nyt olevan käytössä Taiwanin saarella.
Palestiinalainen Bašaer Othman, 15, rikkoi kuluneena kesänä lasikaton niin että rytisi. Nuori palestiinalainen työskenteli Länsirannalla sijaitsevan kotikaupunkinsa Allarin pormestarina – ensimmäisenä naisena.
Botswanan ja Sambian välinen lauttamatka Sambesijoen yli on sikäli poikkeuksellinen, että jos lautta harhautuisi satakin metriä ylä- tai alajuoksun suuntaan, jouduttaisiin jo Namibian tai Zimbabwen alueelle. Botswana ja Sambia hipaisevat toisiaan vajaan parinsadan metrin matkalla. Kyseessä on yksi maailman lyhimmistä valtiorajoista.
Britannian talous selviäisi todennäköisesti kohtuullisin vaurioin Skotlannin itsenäistymisestä. Saarivaltion kansainväliselle asemalle kolaus voisi olla paljon kovempi. Juttu on julkaistu alun perin UP-lehdessä 3/2012.
Itä-Afrikan viimeaikaiset öljy- ja kaasulöydöt voivat nostaa alueen maat maailman suurimpien energiantuottajien joukkoon. Tavalliselle kansalaiselle luonnonvarat eivät välttämättä lupaa hyvää.
Pääministeri Recep Taayip Erdoğanin valtakauden aikana Turkki on vahvistanut asemaansa Lähi-idässä ja saanut EU:lta kiitosta armeijan vallan rajoittamisesta. Maan riippumattomat tiedotusvälineet ovat sen sijaan joutuneet vallanpitäjien hampaisiin.
Syyriassa vuonna 2011 alkaneessa konfliktissa on kuollut jo yli 20 000 ihmistä. Humanitaarisen kriisin syvetessä tarve verenvuodatuksen lopettamiseen kasvaa, mutta uudet rauhanaloitteet ja ennen kaikkea toimijat ovat vähissä.
Ukrainaan on vaikea pystyttää autoritaarista valtajärjestelmää, koska maa on alueellisesti ja kulttuurisesti niin jakautunut. Samat tekijät vaikeuttavat demokratian kehittymistä. Lue lisää UP-lehdestä 3/2012.
Maailma tarvitsee edelleen Suomen kaltaisia maita osoittamaan väkivallattoman strategian mahdollisuudet. Nato on looginen valinta Virolle muttei Suomelle, kirjoittaa puolustuspolitiikan tutkija Häly Laasme.
Kansalaisten osallistuminen politiikkaan on avain kansakuntien menestykseen, katsovat uuden menestysteoksen kirjoittajat. Historioitsija Luca Molàn mielestä he unohtavat kulttuurin ja aatteiden merkityksen.
George W. Bushin hallinnon aloittaman ”terrorismin vastaisen sodan” aikana humanitaaristen järjestöjen asema on heikentynyt ja työ vaikeutunut. Pahimmillaan humanitaarista apua tarjoavia järjestöjä (NGO) käytetään kriisitilanteissa pelinappuloina. Siksi apujärjestöjen on ollut ajoittain pakko valita kriiseissä poliittisesti puolensa.
Kun järjestäytynyt terrorismi on länsimaissa useiden tilastojen mukaan vähentynyt, terrorismin vastaisessa työssä on alettu yhä enemmän keskityttyä yksinäisiin toimijoihin. Uhka-arvioihin on varmasti vaikuttanut viimekesäinen Norjan terrori-isku. Sen jälkeen esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvioi, että nämä niin kutsut yksinäiset sudet ovat suurempi uhka Yhdysvalloille kuin järjestäytynyt terrorismi.
Kun tulevaisuus on näköalaton, muuttovirta vie kehittyvissä maissa maalta kaupunkiin: Afrikan, Aasian ja Lähi-idän kaupunkien väkiluku kasvaa yhteensä viisi miljoonaa joka kuukausi. Vuonna 2050 kaupungeissa asuu 6,4 miljardia ihmistä eli 3,1 miljardia enemmän kuin nyt. Seitsemän kymmenestä maapallon asukkaasta on tuolloin kaupunkilaisia.
Ulkopoliittisen instituutin perustehtäviä ovat kansallinen, tutkimukseen perustuva keskustelu ulkopolitiikasta sekä yhteyksien ylläpitäminen kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin ja kansainväliseen keskusteluun. Osmo Apusen historiikin valossa UPI on onnistunut tehtävissään ainakin kohtuullisesti, myöhemmin jopa hyvin.
Saksalaisjärjestö kerää yksityisiltä rahaa syyrialaisille mielenosoittajille. Käteinen kulkee rajan yli Turkista, koska EU-saarto kieltää pankkiyhteydet.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka jatkunee Barack Obaman toisella presidenttikaudella melko muuttumattomana, arvioivat asiantuntijat Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta. Sisäpolitiikkaa painavat maan kahtiajako ja velka.
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvat Lens Politica
Kansalaisten ja valtion välinen ero nousee yhdeksi tämänvuotisen Lens Politica -elokuvafestivaalin teemaksi. Katsojat pääsevät muun muassa seuraamaan kiinalaisia bloggareita ja pohtimaan Syyrian kansannousun syitä ja seurauksia.