Kielten kamppailu
Julkaistu 3.12.2015
Lähes puolet maailman puhutuista kielistä voi kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Englannin asema vahvistuu vielä, mutta väestönkasvua ja talouden kehitystä ennustavat indikaattorit osoittavat, että useat suuret maailmankielet kilpailevat tällä vuosisadalla keskenään. Kiinan ja arabian rinnalle on kirimässä vanhan mantereen kieli ranska.
Syyriaan tarvitaan alueellinen sopimus
YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisyys, alueellisten voimavaltioiden sopimus ja paikalliset tulitauot voisivat lopettaa Syyrian sodan. Libanonin sodan päättänyt Taifin sopimus tarjoaa mallin.
Diginatiivia terrorismia
Eurooppa paineen alla
Pakolaiskriisin järkevä hoitaminen edellyttää unionimailta sujuvaa yhteistyötä ja ajaa unionia aiempaa tehokkaampaan politiikkaan ulkosuhteissa, kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen.
Vasemmiston nousu ja uho
Johannes Lehtinen, Teemu Sinkkonen, Anna-Kaisa Hiltunen/UP
Kreikan ja Espanjan radikaalien vasemmistopuolueiden tavoitteet ovat jääneet kansainvälisen talouden ja politiikan jalkoihin.
Taistelu sieluista
Kielten luova tuho
Suuret kielet jyräävät tällä vuosisadalla pienet alleen. Englantia puhuu jo puolitoista miljardia ihmistä.
Suomensukuiset hupenevat
Kehityspolitiikan uudet ideat
Yritysten kehitysvaikutukset jäävät hämärään
Yhden miehen taakka
Miten heidät kotoutetaan?
Turvapaikanhakijoiden ennätysmäärä koettelee Euroopan maiden vastaanottojärjestelmiä. Miten kotoutusjärjestelmät eri maissa toimivat?
Moderni orjuus kukoistaa Euroopassa
Saksa lisäisi yhteistyötä kyberpuolustuksessa
Kyberiskujen taustalla häärivät yhä useammin tiedustelupalvelut. Kansalaisten yksityisyydensuoja on kaventunut, kun länsimaiden salaiset palvelut pyrkivät torjumaan kyberuhkia tiivistämällä yhteistyötään.
Kansa, jolta ei kysytä
Kolumbia kannustaa sissejä avoimuuteen
Suomen kuvitellut menestystarinat
Sokaiseva länsi
Saksan valta, ongelma vai ratkaisu?
Saksan aktiivisuus Eurooppaa koettelevissa kriiseissä on herättänyt huolta siitä, onko Euroopalla jälleen edessään »Saksan kysymys»: kasvaako Saksan valta niin suureksi, että maa dominoi koko Eurooppaa? Kaksi tuoretta kirjaa tarjoaa kysymykseen toisistaan poikkeavat vastaukset.
Länsi ei omista liberaalia demokratiaa
Kylmän sodan jälkeinen usko demokratian voittokulkuun on kääntynyt huoleksi siitä, onko demokratialla lainkaan tulevaisuutta maailmassa, jossa autoritaariset valtiot nousevat ja lännen painoarvo kutistuu. Carnegie Europe -ajatushautomon vanhempi tutkija Richard Youngs pureutuu aiheeseen tuoreessa kirjassaan.
Tietoa tihkuva matka Sovjetistaniin
Norjalainen journalisti Erika Fatland onnistuu vangitsemaan vaivaa säästämättä kirjoitettuun reportaasiromaaniinsa paljon olennaista siitä, mitä viisi stan-maata kätkevät sisäänsä.
Turkkilaisten matkassa
Turkkilainen elämänmeno ja yksittäisten ihmisten tarinat törmäävät Turkin kansallisvaltion poliittisen historian suuriin muutoksiin toimittaja-tietokirjailija Reeta Paakkisen uudessa kirjassa.
Vähemmistöt vs. islam
Lähi-idän monet uskonnolliset vähemmistöt osoittavat, kuinka islam on ollut suvaitsevaisempi uskonto kuin kristinusko, kirjoittaa brittiläinen kirjailija ja entinen diplomaatti Gerard Russell.
Viihdettä venäjäksi
Moskovan tukema tiedonvälitys hallitsee venäjänkielistä uutisvirtaa. Riippumattoman median pitäisi välittää uutisten lisäksi laadukasta viihdettä, sanovat asiantuntijat.
Maailmanpolitiikan verkkotärpit
Anna-Kaisa Hiltunen/UP & Joonas Pörsti/UP
Rupla sahaa, mutta Pietari svengaa
Pietarilaisia vaivaavat huonot uutiset, mutta kaupungin kauneus nostaa arjen yläpuolelle.
Kuka enää pelkää Saksaa?
Kansainvälisen politiikan tarkkailijoille ei pitäisi olla epäselvää, missä Euroopan voimakeskus tällä hetkellä sijaitsee. Tietenkin Berliinissä, josta liittokansleri Angela Merkel on nostanut itsensä maanosan vaikutusvaltaisimmaksi johtajaksi, kirjoittaa Matti Pesu Ulkopolitiikka-lehden kolumnissaan.
Naisvalta nousee etelässä
Tasa-arvo. Maailman parlamentaarikoista lähes joka neljäs on nainen.
