USA ja imperialismin viimeiset kiusaukset
Julkaistu 5.12.2004
Profiilissa Olli Rehn: Suurmiesten vakava perillinen
Komissaari Olli Rehn ei kaihda suuria sanoja eikä peittele kunnioitustaan Urho Kekkosta kohtaan. Komissaarina hän saattaa katsoa ilolla, miten hallitus jatkaa hänen viitoittamansa globalisaatiostrategian läpivientiä. Mutta toinen projekti Rehniltä jäi viemättä läpi: Keskusta kääntäminen Nato-jäsenyyden kannalle.
Sivilisaatiot törmäyskurssilla
Unna Lehtipuu ja Sirpa Hämäläinen
Elokuvaohjaajan murha Hollannissa, uskonnollisten symbolien käyttökielto Ranskan kouluissa ja etniset kahakat ovat kuohuttaneet ympäri Eurooppaa. Myös Suomessa valtioneuvoston laatima turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko toi esiin huolen kulttuurien välisten konfliktien uhasta ja kärjistymisestä. Tapahtumat ovat nostaneet Samuel P. Huntingtonin vuonna 1993 kirjoittaman vision sivilisaatioiden törmäyksestä jälleen ajankohtaiseksi.
Yleistyksissä piilee rasismin riski
Unna Lehtipuu ja Sirpä Hämäläinen
Uskonnon, heimon ja kulttuuristen erojen vaikutus maailmanpolitiikkaan on selvästi lisääntynyt kylmän sodan jälkeen. Mutta kuinka paljon kulttuurieroja voi syyttää nykyisistä konflikteista? UP-lehti haastoi huippuasiantuntijat John L. Espositon ja Richard Bullietin arvioimaan Huntingtonin vision selitysvoimaa.
USA ja imperialismin viimeiset kiusaukset
Kohua kirjoillaan herättänyt brittihistorioitsija Niall Ferguson on vaatinut USA:ta toimimaan selvemmin maailman napana, imperiumina. Siihen sitä velvoittavat sekä historia että maan sotilaallinen ja taloudellinen ylivoima. Mutta Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on ollut menestyksellisintä silloin, kun sen perustana ei ole ollut sotilaallinen voima ja poliittinen kontrolli, vaan aatteet ja talousapu. Ehkäpä USA on menestynyt juuri imperialismin kiusauksia välttämällä, arvioi Jussi M. Hanhimäki.
Mielipide: Suomen ulkopolitiikka muuttui vaikuttamisesta jarruttamiseksi
Suomen ulkopolitiikan kymmenvuotinen kultakausi päättyi vuonna 1999. Aiemmin aktiivisesta EU-vaikuttajasta on sukeutunut nyt suoranainen kehityksen jarruttaja. Nykyinen ulkopolitiikan linja on sekoitus impivaaralaisuutta ja globaalia idealismia, kirjoittaa europarlamentaarikko Alexander Stubb.
Intia - savijaloilla seisova jättiläinen
Intiaa on pidetty kansainvälisille sijoittajille lupaavana maana, Kiina-ilmiön perijänä. Talouskasvun hedelmiä nakertavat kuitenkin valtava väestönkasvu, isot sosiaaliset erot ja etniset konfliktit. Jollei Intia pian investoi sosiaaliseen kehitykseen, jää se vain savijaloilla horjuvaksi jättiläiseksi, talouskasvun tähdenlennoksi.
Eroon lapsiorjuudesta
Jyrki Saarikoski ja Unna Lehtipuu
Vaikka lapsikauppa ja lapsityövoiman käyttö ovat monissa kehitysmaissa virallisesti laittomia, ovat ne edelleen hyvin yleisiä. Epävirallisten arvioiden mukaan taloudellisesti aktiivisia lapsia on jo 352 miljoonaa -- moninkertaisesti yli ILO:n virallisten lukujen. Ulkopuolisten keinot lopettaa lapsikauppa voivat osua harhaan, jos paikallista kulttuuria ei riittävästi tunneta. Reportterimatkallaan Maliin toimittaja Jyrki Saarikoski oppi, että ihmisen hinta on 50 euroa. Senkin lapsiorja on isännälleen "velkaa".
Historia opettaa Viroa kovalla kädellä
Avoin ja kriittinen keskustelu menneisyyden tapahtumista on alkanut Virossa vasta viime vuosina. Sitä ovat vauhdittaneet virolaisen Magnus Ilmjärvin ja suomalaisen Martti Turtolan tutkimukset Viron historian synkimmistä vuosista 1939-40. Tutkija Kristi Raikin mukaan historia opettaa, että Ulkopoliittisten valintojen täytyy perustua kriittiseen keskusteluun.
Kiinalaisella siveltimellä maalattu talousjärjestys
Mikael Mattlin ja Matti Nojonen
Vaikka ulkomainen sijoittaja voi Kiinassa toimia pitkälti markkinatalouden ehdoilla, kytee pinnan alla vahvasti suunnitelmatalouden ja puolueen vaikutus. Talous on myös hyvin altis plagioinnille, korruptiolle ja vääristyneille yllykkeille. Moni suomalaisyritys on jo maksanut kalliit oppirahat siitä, ettei tunne Kiinan talouden monia kasvoja.
Mielipide: EU:n ja Venäjän muuttuva raja on Suomelle jatkuva haaste
Vaikka poliitikot ja diplomaatit ylistävät raja-alueen vakautta, EU:n viimeisin laajentuminen, taloudellinen kehitys Luoteis-Venäjällä ja EU-Venäjä-suhteiden kehittyminen aiheuttavat rajalla jatkuvia muutoksia. Nämä muutokset Suomen on otettava huomioon, kun se muotoilee omia rajaan liittyviä tavoitteitaan, kirjoittaa tutkija Vadim Kononenko.
Mielipide: Itä on arvioitava uudelleen
Pohjoisten jäsenmaiden tulisi asettaa Euroopan uusi itä selkeästi poliittiselle kartalleen ja johtaa EU:n politiikkaa uusia naapureita kohtaan, kirjoittaa tutkija Arkady Moshes. Tässä olisi paljon voitettavaa.
