Julkaistu 21.9.2004
Nato on poliitikolle miinakenttä. Useimmat noudattavatkin viisaasti kenraali Charles de Gaullen ohjetta: hyvä poliitikko ei sano mitään. Erityisen hankalaa keskustelu Natosta on naispoliitikoille, kirjoittaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari.
Suomessa valtiovalta ottaa kansantaloudellisesti merkittävien suomalaisyritysten, kuten Nokian, toiveet vakavasti, mutta miten paljon Nokia lopulta vaikuttaa Suomen ulkopolitiikkaan?
Markkinoiden avaaminen kilpailulle, Euroopan integraatio ja koulutusyhteistyö ovat kaikki poliittisia ratkaisuja, jotka Veli Sundbäckin mukaan ovat edistäneet Nokian asiaa. Yhtiön yhteistyösuhteista vastaava johtokunnan jäsen kertoo myös, mikä Euroopassa meni kokonaan pieleen.
EU:n ja Yhdysvaltojen väliset erimielisyydet Israelin ja palestiinalaisten konfliktista ovat lisääntyneet, vaikkei kumpikaan halua tätä korostaa. Eroa on syventänyt syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen aiheuttama shokinomainen asennemuutos, joka on kääntänyt amerikkalaisten sympatiat entistä enemmän Israelin puolelle. Ongelman ratkaisu vaatisi kaikkia osapuolia palaamaan nyt takaisin saman pöydän ympärille.
"Kukaan ei todellisuudessa ole ulkopoliittisesti yksin. Mitään sotia ei nykymaailmassa sodita kokonaan yksin. Siksi ei ole ihme, että Naton ja EU:n suhde on kehittynyt huimaa vauhtia", toteaa EU:n turvallisuusstrategian valmistelua johtanut Robert Cooper.
Kansainvälinen järjestelmä on muuttumassa anarkisesta järjestelmästä hierarkkiseksi. Siinä sotilaallinen voima yksinapaistuu, sodan ja vihollisen luonne muuttuu ja kansainvälisen politiikan työnjako uusiutuu. Johtavana valtiona Yhdysvallat määrittelee perustehtävän ja odottaa muiden toimivan sen mukaan.
Alankomaat oli pitkään tyytyväinen asemaansa Atlantin ja Euroopan välissä. Mutta Kylmän sodan päättyminen, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistuminen ja Yhdysvaltojen omavaltainen toiminta ovat lisänneet epävarmuutta ja tyytymättömyyttä. Nyt haetaan uutta suunta ulkopolitiikalle.
Euroopan unionin hallitustenvälinen konferenssi (HVK) nosti odotetusti esille jäsenvaltioiden erilaiset näkemykset unionin puolustuksen kehittämisestä. Vaikka perussopimuksen teksteistä yhä kiistellään, käytännössä työ etenee nopeasti: taistelujoukkoja kootaan jo.
Kiinalle globalisaatiolla on monta tärkeää tehtävää: Se on keino rakentaa maasta vahva ja vauras sekä suitsia Yhdysvaltain yksipuolista vallankäyttöä. Lisäksi kansainvälisen yhteistyön uskotaan hälventävän turhia pelkoja Kiinan nopeasti kasvavasta aineellisesta mahdista.
Miinoista puhuessa pitää keskustella myös uhkakuvista ja Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneista muutoksista, ei vain kustannuksista ja aikatauluista, kirjoittaa kansanedustaja Tarja Cronberg.
"Etelä-Kaukasiassa EU on joutumassa mukaan peliin, jota sei ei hallitse hyvin. Aluuen "jäätyneet" konfliktit ovat erittäin hankalia ratkoa. Ymmärtääkö EU sitoutumisensa seuraukset?", kysyy tutkija Hiski Haukkala.