Paula Lehtomäki ja kaukaisten maiden murheet
Julkaistu 13.3.2004
Profiili: Paula Lehtomäki - Vastaus Kainuun korpien huutoon
Kun Paula Lehtomäestä tuli ministeri, sai Kainuun karhunkaatolupien ajaminen vaihtua kaukaisten maiden murheisiin. Keskustalle ministerinsalkku on pitkän jäähyn jälkeen näytön paikka. Mutta onko hallituksen kuopuksesta myös puolueen visionääriksi?
Puheenvuoro: Totuus on ensimmäinen uhri
Ihmisoikeusrikoksia selvittävä asiantuntijaryhmä ei etsi syyllisiä tai leiki tuomaria. Silti sen rooli kansainvälisten selkkausten selvittämisessä voi olla raktaiseva. Helena Rannan johtamat operaatiot kriisialueilla ovat saaneet suurta kansainvälistä arvostusta. Miten Suomi voisi jatkossa tehokkaimmin vaikuttaa osaamisellaan, pohtii parhaillaan Irakissa työskentelevä Ranta.
Sota legitimiteetistä - kova pala Yhdysvalloille
Eurooppa voi kritiikillään heikentää Yhdysvaltojen toiminnan legitimiteettiä. Samalla saattaa heikentyä myös kyky puolustaa demokratiaa ja liberalismia. Sokaistumisen vaaroista varoittaa uuskonservatiivisen ajattelun kärkinimi Robert Kagan.
Kommentti: Planeetat kohtaavat? Transatlanttisen vuoropuhelun käänteet
Uuskonservatiiviajattelija Robert Kaganin viime vuonna ilmestynyt kirja "Paratiisin vartijat" nostatti runsaasti keskustelua transatlanttisten suhteiden tilasta, "marsilaisen" Amerikan ja "venusmaisen" Euroopan erilaisuudesta. EU-Eurooppa vastasi Kaganin teeseihin Robert Cooperin kirjalla The Breaking of Nations. Irakin sodan jälkipuinnin seurauksena Kagan kirjoitti kirjaansa uuden jälkipuheen. Löytävätkö planeetat vielä yhteisen kiertoradan, pohtii Eero Vuohula.
UP:n maahanmuuttokysely: Suomi raottaa ovea osaajille
Matias Möttölä ja Unna Lehtipuu
Suomalaiset puolueet haluavat melkein yksimielisesti lisätä Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrää. Puolueet uskovat, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa selvitäkseen uhkaavan työvoimapulan ja väestön vanhenemisen haasteista, selviää UP-lehden kyselystä. Vain Perussuomaliset epäilee ulkomaisen työvoiman tarvetta.
Maahanmuutto on piristysruiske taloudelle
Kun työssä olevat suuret ikäluokat tulevat lähivuosina eläkeikään, jää moni työ Suomessa vaille tekijäänsä. Siksi ovet on avattava osaavalle ulkomaiselle työvoimalle. Myös talouskasvulle, yrittäjyydelle ja luovuudelle maahanmuutto on tärkeä ehto. Suomi lähtee kovaan kisaan kansainvälisistä osaajista jälkijunassa. Siksi on tulipalokiire luoda toimivat pelisäännöt maahanmuutolle.
Ruotsin opetukset maahanmuutosta
Vaikka Suomella on ollut vuosikymmeniä aikaa oppia naapurimaan Ruotsin virheistä ja onnistumisista maahanmuuttopolitiikassa, ei arvokasta tietoa ole hyödynnetty hyvin. Ruotsi kelpaa yhä esimerkiksi, muistuttaa Ismo Söderling.
Kaliningrad pelilaudalla
EU, Venäjä ja Liettua ovat vähä vähältä onnistuneet ratkaisemaan vuonna 2002 ilmiliekkeihin leimahtaneen kiistan kauttakulusta Kaliningradin alueelle EU:n laajentumisen jälkeen. Vastoi odotuksia Kaliningrad ei ollut alku uudelle, innovatiiviselle politiikalle. Siitä tuli nappula suurvaltojen strategiapelin avaukseen.
Terrorismi ja epätavanomaiset aseet
Vain kourallisessa terrori-iskuja on käytetty epätavanomaisia aseita. Tuhoisimmat iskut on yhä tehty tavanomaisilla aseilla. Silti huoli biologisten, radiologisten ja kemiallisten aseiden joutumisesta terroristien käsiin on kasvanut. Psykologisina pelotteina niiden vaikutus on jo nyt raju.
Anoush Ehteshami: Irak on koe Lähi-idän uudistuksille
Yhdysvallat ajaa kovaotteisesti demokratiaa Lähi-itään, ja Irakin poliittisista uudistuksista toivotaan esimerkkiä myös muille arabimaille. Sisäistä muutosvoimaa arabimaissa on, mutta mihin suuntaan ulkopuolisten painostus sitä vie? UP tapasi professori Anoush Ehteshamin, joka Maailman talousfoorumissa Davosissa veti workshopia arabimaiden uudistuksista.
Euroopan perusteeton jako
Vappuna EU saa jäsenikseen kahdeksan entisen itäblokin maata, mitä erityisesti EU:n perustajamaat pitävät uhkana Euroopan unionin yhtenäisyydelle. Aiemman länsi-itä-jaottelun tilalle on nyt tullut luokittelu "uuteen" ja "vanhaan" Eurooppaan. Luokittelu on suurelta osin perusteeton ja johtaa harhaan, väittää tutkija Kristi Raik.
Salaisen diplomatian aika on ohi
Pääministeri Paavo Lipponen ja presidentti George W. Bush neuvottelivat Washingtonissa joulukuussa 2002, juuri keväällä 2003 alkaneen Irakin sodan alla. Miksi raportti tästä tapaamisesta oli merkitty salaiseksi? Oikeutta salailuun pohtii Jäätteenmäki-Manninen-tapauksen käräjäistunnossa todistanut professori Heikki Patomäki.
Mielipide: Marginaalin kautta ytimeen
Christopher S. Browning ja Pertti Joenniemi
Parjattu "marginaalissa vaikuttaminen" EU:ssa ei tarkoita eristäytymistä. Se ei suinkaan supistu aidan takaa huuteluksi, vaan saattaa olla ratkaiseva edellytys ytimeen yltämiselle, kirjoittavat Christopher S. Browning ja Pertti Joenniemi.
Mielipide: Mikä päästökaupassa epäonnistui?
Suomi neuvotteli itselleen epäedullisen ja myös ympäristön kannalta huonon päästötavoitteen, kirjoittaa europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola.
