Paavo Lipponen: "Suomi on EU:n pikkujättiläinen"
Julkaistu 5.12.2003
Suomi on EU:n pikkujättiläinen
EU:ssa muille maille voi asettaa vaatimuksia vain sellainen maa, joka itse täyttää yhteisesti sovitut tavoitteet, kuten Suomi. Siksi se oikeasti on EU:n pikkujättiläinen, muistuttaa eduskunnan puhemisen Paavo Lipponen. Suomi säilyy vahvana tukeutumalla komissioon nojaavaan yhteisöllisyyteen ja etsimällä asiakysymyksissä tukea muilta samanmielisiltä.
Suomen turvallisuuslinjaukset neljän huippuvirkamiehen käsissä
Päähallituspuolue keskustan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavat ministerit tai tasavallan presidentti eivät paljasta ajatuksiaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Paperia valmistelevalle neljälle huippuvirkamiehelle jää iso rooli, koska ulkoministeri Tuomiojaa lukuun ottamatta poliittinen johto ei ole ottanut kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittoutua vai pysyä nykyisellä linjalla. Kenen käsiin turvallisuuden pohtiminen on uskottu?
Ulkopolitiikan viides vuosikymmen
"Ulkopoliittisesti valistumaton kansa on kelvoton", muistutti Ulkopolitiikka-lehden ensimmäinen päätoimittaja Eino S. Repo Snellmania mukaillen ensimmäisessä numerossa. Mikä on lehden visio nyt, neljäkymmentä vuosikertaa myöhemmin?
Rappeutuuko Ranska?
Skandaalimaiset presidentinvaalit, ylimielinen diplomatia, EU:n kritisoima budjettivaje, äärioikeiston ja rasismin nousu. Kriittisimpien tarkkailijoiden mukaan Ranskan politiikka on jo kuin suoraan kauhufilmistä. Kylmää suihkua niskaansa maan suuruuspolitiikka saa nyt myös omiensa joukosta syksyn terävissä pamfleteissa ja kirjoissa. Löytääkö Ranska niiden avulla hukassa olevan ideansa?
Kansakuntien varallisuuden arvoitus
Pitkän aikavälin taloudellisen suorituskyvyn ennustamisella on huono maine. Eikä ihme. Se on hyvin ansaittu. Pekka Sutela pohtii talousennustamisen muoti-ilmiöitä Marxista Goldman Sachsiin ja päätyy ihmettelemään lopulta, tutkitaanko meillä ylipäätään, mitä oikeassa maailmassa tapahtuu.
Aika on valtaa - geopolitiikasta kronopolitiikkaan
Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä kiihtyy. Kyllä, ei ja ei-osaa-sanoa -leirien rinnalle on noussut uusi ilmiö, ajalla politikointi eli kronopolitiikka. Aikataulusta on tullut itse päätettävää asiaakin tärkeämpi. Pelin säännöt ovat nyt toiset kuin 1990-luvun suuressa ulkopoliittisessa keskustelussa EU-jäsenyydestä.
Puolustuspolitiikka integraatiojunassa
EU:n puolustuspolitiikan eteneminen näyttää Suomessa vieneen sormia suuhun. Kehityksen ei kuitenkaan olisi pitänyt tulla yllätyksenä. Yhteinen puolustuspolitiikka oli jo alkuperäisten integraatiosuunnitelmien keskeinen osa, muistuttaa Allan Rosas.
Sodan kuvalliset harhat
Anni Kangas ja Katri Pynnöniemi
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän kuvat vaikuttavat tulkintoihin siitä, oliko Irakin sota vapautus vai valloitus. Siksi on tärkeää kyseenalaistaa ne kuvat, joista on tulossa sodan ikoneita. Lopulta kuvat kertovat meille vain sen, mitä olemme jo valmiita näkemään.
Minne matka, maailmanjärjestelmä? Valtiollisuuden, alueellisuuden ja globaalisuuden kolmiyhteys
Nykyistä kansainvälistä järjestelmää kuvataan usein "kompleksiseksi keskinäisriippuvuudeksi", "turbulenssiksi" tai jopa "kaookseksi". Sanat ruokkivat helposti tunnetta ylenmääräisestä mutkikkuudesta ja epämääräisyydestä. Siksi on tärkeä palata peruskysymyksiin: Mitkä ovat historiallisen kokemuksen ja alan tutkimuksen perusteella järjestelmän kehityksen pääulottuvuudet? Entä pitääkö valtiollisuus yhä pintansa?
Suurlähettiläs McElveen-Hunter: "Amerikkalaisuuteen kuuluu riskinotto hyvän takia"
Tapani Vaahtoranta ja Unna Lehtipuu
USA:lle ei juuri heru suomalaisilta sympatiapisteitä sen ajamasta ulkopolitiikasta. Mielipidemittauksissa suomalaiset tuomitsivat jyrkästi iskut Irakiin, ja sen ulkopolitiikka nähdään uhkana maailmanrauhalle. Miten mielipiteitä tulkitsee Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bonnie McElveen-Hunter?
Diplomatia ensin - Henry Kissingerin kiistelty perintö
USA:n on tunnustettava oman valtansa rajat, muistutti amerikkalaisittain poikkeuksellisen realistinen valtiomies Henry Kissinger jo 60-luvulla. Hänen mukaansa diplomatia tulee ensin, koska sotilaallinen interventio harvoin johtaa hyvään lopputulokseen. Onko Irakista nyt tulossa uusi Vietnam? Jussi M. Hanhimäen pian ilmestyvä teos valottaa syyskuussa Suomessa vierailleen kiistellyn vaikuttajan ajattelua.
Taiwanin kytevät kriisit
Kriisin tuulet puhaltavat Taiwanin salmessa. Taiwanin presidentti Chen Shui-bianin päätös ajaa uutta perustuslakia osana vaalikampanjaansa asettaa niin Kiinan kansantasavallan kuin Yhdysvaltain johtajat tukalaan asemaan. Erityisesti Washington on ristitulessa: kuinka säilyttää hyvät välit Beijingiin, samalla kun toimii demokraattisen Taiwanin takuumiehenä.
Demokratian hedelmät eivät kypsy Afrikassa
Itsenäistymisaalto 1960-luvun Afrikassa loi uskoa valoisan aikakauden alkamiseen. Nyt demokratian kehitys - sellaisena kuin länsimaat sen näkevät - näyttää tulleen tiensä päähän. Ovatko poliittinen vakaus ja talouskasvu ylipäätään mahdollisia mustassa Afrikassa?
Uuskolonialismi - lottovoitto kaikille?
Euroopan unionin suhteita kehitysmaihin on parjattu "uuskolonialistisiksi". Vaikka sanalla on huono kaiku, painavat sen hyödyt vaakakupissa selvästi haittoja enemmän. Kehitysmaille ja etenkin niiden kansalaisille se lisää vaurautta ja turvallisuutta sekä takaa paremman hallinnon. Kehitysmaasuhteissaan EU:sta on tulossa valistunut tyranni, väittää Juha Auvinen.
Ontto mandaatti - kehitysmaiden haasteet ympäristöneuvotteluissa
Kansainvälisissä ympäristöneuvotteluissa kehitysmailla on suuri vaara jäädä muiden maiden jalkoihin. Ilman riittävää tietoa ja valmiuksia niiden on vaikea puolustaa omia näkökantojaan yhä vaikeammiksi käyvissä kysymyksissä. Millä keinoilla kehitysmaat voivat parantaa neuvotteluasemiaan.
Venäjällä on tilinteon aika
Venäjä ei ole uskaltanut katsoa silmiin omaa neuvostomenneisyyttään. Vaiettu, ruma historia voi luoda epävakautta ja epävarmuutta myös Venäjän ulkopolitiikkaan. Ruotsin näkökulmasta ongelmaa pohtii suurlähettiläs Krister Wahlbäck.
EU:n on ohjattava Venäjää
"Euroopan unioni ei ilmeisestikään tällä hetkellä tiedä, mitä tehdä Venäjälle. Se odottaa, että asiat selvenisivät ja välttää tekemästä päätöksiä estääkseen uusia fiaskoja. Toimimattomuus on varmin keino epäonnistua Venäjän suhteen", pohtii tutkija Arkady Moshes.
EU:n turvatakuita ei pidä vähätellä
"On suuri virhe aliarvioida EU-maiden käytössä olevaa sotilaallista potentiaalia", sanoo kansanedustja Kimmo Kiljunen.
