Mihin viet Suomea, Tuomioja?
Julkaistu 13.3.2003
Suomen EU-strategia tuuliajoilla
Paasikiven mieltä hallinneet turvallisuuspoliittiset tosiasiat ovat uudessa Euroopassa radikaalisti muuttuneet, mutta hänen johtopäätöksensä on yhä ajankohtainen. Kun 1990-luvun lopulla Suomi ehti jo kuvitella itsensä Euroopan pikkujättiläisenä, on nyt korkea aika palata maan pinnalle ja tunnustaa tosiasiat. Menestyäkseen Suomi tarvitsee uuden strategian, toteaa Esko Aho.
Opponentti
Suomi ei varmastikaan ole pitänyt itseään "pikkujättiläisenä", ja yhtä vähän on sellaisen asemaa unionissa menettänyt, vastaa EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto Esko Aholle.
Tuomioja astuu ulos Lipposen varjosta
Ulkoministerisalkkunsa uusineella Erkki Tuomiojalla on nyt tuhannen taalan paikka astua esiin ulkopolitiikan suunnannäyttäjäksi, kun Lipponen ei enää ole päällystakkina. Millaisia linjauksia Tuomiojalta on odotettavissa? Ulkopolitiikka pyysi arvioita Tuomiojan ystäviltä, työtovereilta, tutkijoilta, diplomaateilta ja poliitikoilta.
Amerikkalaiset ovat Marsista, eurooppalaiset Venuksesta
Amerikkalaisessa poliittisessa keskustelussa piirtyy nyt kaksi äärilaidan kuvaa Euroopasta. Ensimmäisen mukaan Eurooppa on täysin merkityksetön ainutlaatuista voimapolitiikkaa ajavalle Yhdysvalloille. Toisen äärilaidan mukaan Amerikan aika on ohi, ja sen on otettava mallia Euroopasta. George W. Bushin politiikkaa muokkaavat näkyvästi uuskonservatiivit, joille avainsanoja ovat voimankäyttö ja USA:n ehdoton johtoasema. Jättääkö se Euroopalle sananvaltaa?
Maailma Irakin jälkeen
Kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä ei palaa enää entiselleen Irakin sodan jälkeen. Ulkopoliittinen instituutti haastoi viisi asiantuntijaa pohtimaan, miten Yhdysvaltojen ajama oppi ennakoivasta voimankäytöstä mullistaa kansainvälistä järjestystä. Puheenvuoron saivat valtioneuvos Harri Holkeri, rauhantutkija ja kansanedustaja Tarja Cronberg, Marja Lehto ulkoasiainministeriöstä, Pertti Salminen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja erikoistutkija Henrikki Heikka.
Sankaripresidentin todelliset varjot
Irakin sotaa on kutsuttu "Rumsfeldin sodaksi" Yhdysvaltojen puolustusministerin mukaan. Kolme ajankohtaista teosta presidentti George W. Bushin sodan päätösten taustoista paljastavat, että todellisuudessa hänen oikeasa kätenään toimii usein soraääninen neuvonantajien joukko. Miten päätös terrorisminvastaisen sodan aloittamisesta Afganistanissa syntyi suljettujen ovien takana?
Tekohengitystä radikaalille islamismille
Yhdysvaltojen uuskonservatiiveille syyskuun 2001 terrori-iskut olivat osoitus radikaalin islamismin uudesta voimasta. Uhkakuvien avulla Yhdysvallat on koonnut länsimaita yhteiseen ajojahtiin. Yksisilmäisen jahdin terävimpiin kriitikoihin kuuluu Gilles Kepel, jolle iskut olivat ennen kaikkea merkki islamismin heikkoudesta ja murtumisesta. Kepelin kirjaan tarttui suomalainen islamin asiantuntija, professori Jaakko Hämeen-Anttila.
Paluu suurvaltakonserttiin
Yhdysvallat ei ole niin vahva kuin miltä näyttää, eikä Venäjä niin heikko kuin miltä se vaikuttaa. Siksi aika on kypsä suurvaltojen yhteiselle konsertille. Professori Vjatšeslav Nikonov hämmentää keskustelua tulevaisuudesta.
Putinin moninapainen maailma
Venäjän toiminta Yhdysvaltain Irakin-politiikan vastustamisessa on yllättänyt analyytikot. Monet uskoivat, että Putin pyrki ainoastaan esittämään hankalaa ja tinkimään oman suostumuksensa hinnan huippuunsa. Putinin pragmaattisen ulkopolitiikan uskottiin jälleen korjaavan voiton, joka takaisi maan taloudelliset edut Irakissa.
W.F. van Eekelen - Nato ei riitä euroopalle
Senaattori W.F. van Eekelen edustaa Hollannin parlamenttia EU:n tulevaisuuskonventissa ja sen puolustustyöryhmässä. Monille hän on tutumpi Länsi-Euroopan unionin WEU:n entisenä pääsihteerinä. Ulkopolitiikka-lehden kysymykset Helsingissä vierailleelle Eekelenille esitti erikoistutkija Hanna Ojanen.
