Julkaistu 5.12.2007
Professori Jussi Hanhimäen mukaan Bushin ulkopolitiikka on itse asiassa linjassa Yhdysvaltojen pitkän linjan politiikan kanssa. USA on aina toiminut unilateraalisti, jos tarve on sitä vaatinut. Ja sotilaallisia interventioita muihin maihin on perusteltu demokratian puolustamisella.
Yhdysvaltojen tuleviin presidentinvaaleihin on ladattu suuria odotuksia, koska George W. Bushin kausi on ilmeisen epäonnistunut. Suunnan toivotaan muuttuvan, kun Valkoiseen taloon tulee uusi isäntä tai emäntä.
Vaikka maailma on nyt terveempi kuin koskaan ja monet tartuntataudit selätetty, uusia uhkia on ilmassa. Pandemian leviäminen on edelleen mahdollista, ja epäterveellisestä kulutuksesta johtuvat sairaudet lisääntyvät ennennäkemätöntä vauhtia myös kehitysmaissa.
Viimeisten 20 vuoden aikana lääketeollisuus on tuonut markkinoille yli 30 lääkettä, joiden ansiosta hiv-infektiosta on tullut tappavan taudin sijasta hallittava sairaus. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kuitenkin vain 15 prosenttia kehitysmaiden hiv-potilaista saa tarvitsemaansa lääkitystä. Esteet lääkkeiden tiellä niitä tarvitseville ovat moninaiset, mutta syytettyjen penkillä on ennen kaikkea lääketeollisuus.
Yhdysvaltojen tulevissa vaaleissa uskonto on vähintään yhtä keskeinen teema kuin edellisissä vaaleissa. Demokraatit yrittävät nyt tosissaan viedä ääniä republikaanien tukijoukoista eli houkutella valkoisia evankelisia kristittyjä puolelleen.
Cornwallilainen nationalismi on kuplinut pinnan alla jo kauan, mutta kesällä 2007 kreivikunnassa todistettiin ennennäkemätöntä nationalismin nousua.
Venäjä ei pidä ilmastonmuutoksen torjumista poliittisesti tärkeänä asiana, mutta kansainvälinen painostus tuotti lopulta tulosta Kioton ilmastosopimuksen ratifioinnissa. Tulevaisuuden ilmastopolitiikka on kuitenkin vaarassa jäädä talouskasvun jalkoihin.
Kaasuputken mahdollinen rakentaminen Itämeren halki Venäjältä Saksaan kuohuttaa Viroa. Keskustelua hallitsee todistelu hankkeen turvallisuuspoliittisesta vaarallisuudesta, mutta mukana on myös aimo annos sisäpoliittista peliä, sanoo professori Jarmo Virmavirta.
Kansainvälisillä rahoittajilla on ollut merkittävä rooli Pietarin jätevesihuollon tehostamisessa, mutta muuten ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on ontunut pahasti. Hankkeiden onnistuminen Venäjällä edellyttää vahvoja ja asiaan sitoutuneita paikallistason kumppaneita.
Markus Lahtinen ja Petri Mäki-Fränti
Kiinan tie kansainvälisen talousjärjestelmän huipulle on vaikea, jos maa jatkaa harvainvaltaisena järjestelmänä. Kasvu on pitänyt ihmiset tyytyväisinä tähän asti, mutta se voi jopa pysähtyä, jos yhteiskunnan rakenteita ei muuteta vapaammiksi, ennustavat professori Markus Lahtinen ja ekonomisti Petri Mäki-Fränti.
Slovenian kommunistien viimeisen puoluekokouksen tunnus vuonna 1989 oli "Eurooppa nyt". Silloisen Euroopan talousyhteisön vetovoima oli yksi syy Jugoslavian hajoamiseen. Mallioppilaaksi mainittu Slovenia aloittaa unionin puheenjohtajana tammikuussa.
Matkaa voisi jatkaa joen yli siltaa pitkin, mutta Pristinasta lähtenyt taksikuski heittää U-käännöksen poliisin ja YK:n tarkastuspisteellä.
Harvardin yliopiston historian professori David Armitage pitää Bushin isolationismia Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen hengen vastaisena ja huomauttaa, että ihmisoikeudet ovat ristiriidassa valtioiden itsemääräämisoikeuden kanssa.
David Armitagen uusimman teoksen otsikosta ei heti uskoisi, miten pitkälle pieni, kahvipöydälle sopiva kirja voi kuljettaa. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen muutaman lauseen taustoitus kantaa maailman ääriin – tai ainakin kaikkiin itsensä itsenäisiksi julistaneisiin kansakuntiin.
Itä- ja Kaakkois-Aasian merkityksen kasvu on viime aikoina huomioitu myös Suomessa. Pääsyynä tähän on tietenkin ollut Kiinan nousu Japanin rinnalle, mutta Kiina ei ole ainoa aiemmin “Kaukoitänä” tunnetun alueen kasvavista mahdeista.
Tampereen yliopiston journalistiikan emeritusprofessorin Esko Salmisen kirja vuoden 1918 sisällissodan jälkipuinnista ja sen vaikutuksesta Suomen historiaan sai heti ilmestyessään aikaan tavallista enemmän keskustelua. Helsingin Sanomat (16.10.2007) uutisoi näyttävästi teoksen julkaisutilaisuuden ja nosti kärkeen Salmisen väitteen, jonka mukaan ”nykyistä kuvaa vuoden 1918 tapahtumista hallitsee suomettunut ’punainen totuus’, joka ymmärtää enemmän punakapinallisia kuin kapina...
Béatrice Pouligny on ottanut itselleen haastavan urakan kirjoittaessaan kirjan YK:n rauhanoperaatioista. Hän on tehnyt perusteellista työtä tutustuessaan operaatioihin useilla konfliktialueilla. Kirjan antama kuva ei ole ruusuinen – mutta kritiikki on välttämätöntä, jotta rauhanoperaatioita ja jälleenrakentamista voitaisiin edelleen kehittää.
Intian talouden nousua on hehkutettu parin viimeisen vuoden ajan. Maalle on povattu jo maailman palveluiden tuotannon keskuksen roolia. Kirjat Muuttuva Intia ja We Are Poor but So Many valottavat maan nykyhetkeä kahdesta kiehtovan erilaisesta näkökulmasta.
Leikin loppu pureutuu kauhistuttavaan ilmiöön, joka nousi päivänvaloon viime vuosisadan loppupuolella: lapsi- ja teini-ikäisiin tappajiin. Aiemmin tänä vuonna suomennettu Uzodinma Iwealan Ei kenenkään lapset kertoo samasta ongelmasta, mutta Ishmael Beahin esikoisteos on ensimmäinen julkaistu lapsisotilaan itsensä kirjoittama elämäkerta. Se kertoo suorasanaisesti ja vaikuttavasti paitsi lapsisotilaista niin myös (sisällis)sodan vaikutuksista sen uhreihin ja koko kansaan.
Kaksi kautta (1995–2005) Euroopan komission jäsenenä toiminut ja laajalti arvostettu Franz Fischler on tiivistänyt 200 sivuun unionin ongelmat ja tulevaisuuden haasteet.
Ryszard Kapuścińskin ura legendaarisena journalistina alkoi lähes vahingossa. Nuoren miehen halu ylittää kaikenlaisia rajoja johdatti Kapuścińskin paikkoihin, joista hän ei tiennyt entuudestaan mitään. Kielitaidottoman toimittajan ensimmäiset komennukset suuntautuivat puolalaisen uutistoimiston palveluksessa Intiaan ja Kiinaan. Ainoana matkaoppaana hänellä oli Herodotuksen klassinen teos Historia.