Julkaistu 5.6.2008
Väestökehitys ottaa eri puolilla maailmaa harppauksia vastakkaisiin suuntiin. Suuri väestö ei välttämättä takaa poliittista tai taloudellista vaikutusvaltaa, vaan olennaista on koulutettujen osuus väkiluvusta.
Maailmantalous on kasvanut viiden viime vuoden ajan nopeammin kuin koskaan 1970-luvun jälkeen. Koneistoa ovat pitäneet käynnissä erityisesti kehittyvät maat, joissa sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä aineellisen hyvinvoinnin syrjään. Kysyntä uusille asunnoille, matkapuhelimille, kodinkoneille ja autoille on valtaisa.
Ilmastonmuutoksen kaltaisia maailmanlaajuisia ongelmia ei voi jättää yksin hallitusten kontolle, Sari Baldauf arvioi. Globaalisti toimivien yritysten on kannettava globaalia vastuuta. Monille nuorille yrittäjille tällainen ajattelutapa on jo ominaista.
Kristian Kurki, Lauri Muranen, Joonas Pörsti
Ydinaseiden määrä on vähentynyt maailmassa kylmän sodan jälkeen noin puoleen, aseita on yhdeksällä ydinasevaltiolla nyt noin 27 000. Huoli aseista ei ole kuitenkaan väistynyt, muistuttaa Ruotsin hallituksen perustaman joukkotuhoasekomission (WMDC) puheenjohtaja Hans Blix.
Kristian Kurki, Lauri Muranen, Joonas Pörsti
EU-politiikan tasapaksua arkea voi nykyään virkistää myös hieman kyseenalaisella tavalla. Kansainvälisen vedonlyöntitoimisto Unibetin kautta voi pistää rahansa likoon oman suosikkinsa puolesta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuskisassa. Vedon kärjessä porskuttaa Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen kertoimella 3:1. Presidentti Tarja Halonen on samoilla lukemilla muun muassa Espanjan pääministerin José Luis Rodríguez Zapateron kanssa, heidän puolestaan veikanneet saisivat v...
Kristian Kurki, Lauri Muranen, Joonas Pörsti
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi helmikuussa demokraattien tekemän lakiehdotuksen, joka poistaisi suurille öljy-yhtiöille annettuja verohelpotuksia 18 miljardin dollarin edestä. Säästyneillä varoilla tuettaisiin uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa sekä polttokennoja ja energiatehokkuutta parantavia ohjelmia.
Kristian Kurki, Lauri Muranen, Joonas Pörsti
Muovipussien käytöstä on tullut paitsi ympäristöaktivistien myös poliitikoiden puheenaihe, sillä ilmaisillakin muovipusseilla on hintansa. Arvioiden mukaan maailmassa kuluu yli miljoona muovipussia minuutissa.
Väestönkasvu muovaa maiden ja maanosien välistä tasapainoa. Suurempi väkiluku ei silti takaa maalle taloudellista tai poliittista jalansijaa. Koulutustaso määrää, onko suuri väestö siunaus vai kirous.
Joonas Pörsti ja Niina Sarkonen
Väestönkasvu ja toisaalta ikääntyminen muuttavat työn, vallan ja valtioiden suhteita ennennäkemättömällä tavalla. Kansantaloustieteilijä Ulla Lehmijoki, tutkija Henrik Urdal ja työministeri Tarja Cronberg vastaavat Ulkopolitiikka-lehden väestönmuutosta koskeviin väitteisiin.
”Minulla ei ole koskaan ollut pääsihteeriaikanani näin paljon kuulijoita – itse asiassa ei koko elämässäni”, sanoo Yhdistyneiden kansakuntien korealainen pääsihteeri Ban Ki-moon, 64. Hän silmäilee hämmentyneen näköisenä YK:n Euroopan pääpaikan istuntosalia Genevessä, jossa on koolla epätavallista väkeä.
Kehitysmaiden väestönkasvu on kuin valtava aikapommi, sillä se tulee lisäämään kasvihuonepäästöjä vielä pitkään. Köyhyys pahentaa ympäristön tilaa, sillä alhainen energiatehokkuus yhdessä korkean syntyvyyden kanssa muodostavat vaarallisen yhtälön.
Nicolas Sarkozy hurmasi ranskalaiset raikkaalla tyylillään reilu vuosi sitten presidentinvaaleissa. Kevään kunnallisvaaleissa Sarkozyn tyyli kärsi kuitenkin tappion. Tunteilla hallitseminen ja politiikan viihteellistyminen eivät enää viehätä.
Poliitikon kyky tuottaa suureen yleisöön vetoavaa yksityiselämän julkisuutta ei ole enää vain osa vaalimenestykseen tähtäävää imagonrakennusta. Taito hallita yksityiselämäänsä koskevaa uutisointia on noussut myös poliitikon onnistumisen mittariksi. Kuten aprillipäivänä 2008 saatiin huomata, huonosti hoidettu privaattipuolen skandaalijulkisuus voi Suomessakin kaataa ministerin.
Ranskan entinen ulkoministeri Hubert Védrine on huolissaan presidentti Nicolas Sarkozyn ulkopoliittisista linjauksista, jotka viittaavat aggressiivisempaan rooliin maailmanpolitiikassa. EU-maiden johtajia hän patistaa vastuunottoon – Eurooppa tarvitsee yhteisen strategian vastatakseen nousevien suurvaltojen haasteeseen.
Keskiviikko 2.4.08, Naton huippukokous Bukarestissa Romaniassa Turvamies hymyilee Romanian vuonna 1989 teloitetun Nicolae Ceausescun luomuksiin kuuluvan parlamentin ovella. Romanialaiset ovat kohteliaita, mutta vain reilu kymmenen vuotta ilman kommunistivaltaa näkyy ja tuntuu.
Georgiaa riepovien ongelmien ratkaisusta riippuu koko nuoren valtion tulevaisuus. Toukokuisten parlamenttivaalien tulos määrää maan kurssin seuraaviksi vuosiksi, ja nokkapokka Venäjän kanssa voi pahimmillaan johtaa aseelliseen yhteenottoon, kirjoittaa georgialainen Institute for War and Peace Reportingin toimituspäällikkö Sopho Bukia.
EU:n ja Venäjän yhteistyö on odotuksiin nähden tuottanut sangen laihan sadon. Ongelmien syitä on haettava yhtäältä historiasta, toisaalta 1990-luvun virhearvioinneista. Jatkossa EU:lla ja Venäjällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin löytää toimiva suhde.
Olympialaisiin valmistautuva Kiina on saanut kiusallista huomiota Tiibetissä nousseiden protestien vuoksi. Myös uiguurit haikailevat laajemman itsehallinnon perään. Kiinaa huolestuttaa, että jollekin vähemmistölle tehdyt myönnytykset voisivat laukaista dominoefektin.
Ilmastonmuutoksen, ruokakriisin ja öljyn hinnannousun aiheuttamia ongelmia maailman köyhimmille ihmisille ei ratkaista yksin kehitysavulla. Tärkeän YK-huippukokouksen lähestyessä keskusteluun ovat nousseet erityisesti kehitysmaiden oman veronkantokyvyn vahvistaminen sekä täysin uudet tavat kerätä kehitysrahoitusta.
Viro juhlii 90-vuotista itsenäisyyttään koko vuoden korkealla profiililla. On presidentin kuukausi, parlamentin kuukausi, oikeuskanslerin kuukausi. Paikallaan olisi varata aika myös erityiselle Suomikuukaudelle. Suhtautumista Suomeen sävyttävät kuitenkin edelleen kylmän sodan aikaiset asenteet.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen linja on Suomessa perinteisesti nojannut yleiseen asevelvollisuuteen ja uskottavaan kansalliseen puolustukseen. Muualla Euroopassa asevelvollisuuteen perustuvista ja maanpuolustukseen keskittyvistä armeijoista on enenevässä määrin luovuttu ja useat maat, Ruotsi ja Norja etunenässä, ovat keskittyneet kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen strategiana on ollut pitäytyä uskottavan puolustuksen ajatuksessa.
Laajan turvallisuuden käsite tuntuu tarkoittavan viimeaikaisessa keskustelussa ”jotain enemmän kuin sotilaallinen turvallisuus.” Käsitteen avulla perustellaan esimerkiksi kriisinhallinnan muuttunutta luonnetta. On kuitenkin poliittinen valinta, millaiseksi laaja turvallisuus halutaan määrittää.
Maaliskuun 31. päivänä 2004 neljä amerikkalaista kuoli väijytyksessä sunnien linnakkeessa Fallujassa Irakissa. Dramaattiset kuvat poltetuista ruumiista Eufrates-joen ylittävällä sillalla johtivat massiiviseen operaatioon Fallujan kaupungissa.
Toimittaja Tom Kankkonen osoittaa kunnioitettavaa siviilirohkeutta tarttuessaan ajankohtaiseen ja haastavaan teemaan -- Euroopassa rakentuvaan islamiin. Tehtävä on vaativa, koostuuhan maanosamme muslimiyhteisö noin 55 maasta tulevasta väestöstä ja runsaasta 30 kielellisestä vähemmistöstä.
Westminsterin yliopiston Centre for Study of Democracy -keskuksen kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Dibyesh Anand tutkii uusimmassa kirjassaan eksoottisena kuvatun Tiibetin esiintymistä länsimaisessa mielikuvituksessa. Länsimainen Tiibet-eksotiikka on perustunut shangri-la-tyyppiseen käsitykseen tiibetiläisistä: heidän rauhanomaisuudestaan, väkivallattomuudesta, hengellisyydestä, luonnonläheisyydestä – ja tietenkin uskonnollisuudesta.
Parag Khannan teos on yleiskatsaus globaalin järjestyksen tilaan ja tulevaisuuteen. Idea on ehkä otettu Shakespeare 30 minuutissa -näytelmästä. Muutaman näytelmän sijasta Khanna tiivistää koko maailman nopeatempoiseen ja helppolukuiseen kirjaansa.
”Marraskuisena aamuna vuonna 2004 Theo van Gogh nousi ylös lähteäkseen töihin tuotantoyhtiöönsä Amsterdamissa. Hän otti vanhan mustan polkupyöränsä ja suuntasi päätielle. Ovensuussa odotti marokkolaismies käsiaseen ja kahden teurastajanveitsen kanssa.
Oletko liberaali vai konservatiivi? Yhdysvalloissa myös monet poliittisesti passiiviset ihmiset antavat vastauksen suoralta kädeltä. Liberaalius, konservatiivisuus ja maltillisuus ovat monelle tärkeitä identiteetin osia, joiden kautta määräytyy myös kanta kuolemantuomioon, aborttiin, ilmastonmuutokseen, homoliittoihin ja aseenkantoon.
Diplomaatin elämässä kirjoittaminen on keskeistä. Siksi monet entiset diplomaatit kirjoittavat, varsinkin muistelmia ja ajatuksia maailman menosta. Ilkka Pastisen sujuvasta kynästä on 1990-luvulla lähtenyt kaksi muistelmateosta, Yläkerran ylhäisyys ja Diiva ja diplomaatti. Vuonna 2007 ilmestyi kolmas kirja, Uusi maailmanjärjestys, joka on jäsennelty temaattisesti, mutta teos sisältää myös paljon henkilökohtaisia muistikuvia.
Mursuviiksinen mies seisoo newyorkilaisen kirjakaupan puhujapöntössä ja hauskuttaa yleisöä tarinoillaan YK:sta. ”Pormestari Bloombergin piti itse soittaa Kofi Annanille ennen kuin New Yorkin palotarkastaja sai käsiinsä YK:n päämajan pelastussuunnitelman.” Yleisö hymähtää. ”Sitten selvisi, että YK:n turva-aidan portit ovat liian kapeita kaupungin paloautoille.” Yleisö nauraa ääneen ja taputtaa.
Brittihistorioitsija Michael Burleigh käsitteli kehutusti uskonnon ja politiikan suhteen historiaa teoksissaan Earthly Powers (2005) ja Sacred Causes (2006). Uudessa kirjassaan Blood & Rage: A Cultural History of Terrorism Burleigh on ottanut aiheekseen terrorismin kulttuurihistorian. Osuvampi nimi kirjalle voisi mielestäni olla Keinojen historia, sillä sen painopiste on vahvasti terroristin toimintatapojen kuvaamisessa.
Neuvostoliiton naapuruuden luomat sisäiset ja ulkoiset turvallisuusuhat määrittelivät pitkälti itsenäisen Suomen ilmapiiriä sen ensimmäisten vuosikymmenten ajan. Idän ja lännen rajalla sijaitsevassa maassa onkin vakoiltu ja vastavakoiltu vilkkaasti.
Uusliberalismi on noussut kolmessa vuosikymmenessä taloustieteen marginaalista maailman kehitystä muokkaavaksi todellisuudeksi. David Harveyn Uusliberalismin lyhyt historia lataa täyslaidallisen teoriaa vastaan – vaihtelevalla menestyksellä.