Julkaistu 18.9.2008
Euroopan unioni on rakentanut energiaturvallisuutensa suurelta osin Venäjän öljyn ja maakaasun varaan. Onko energiansaanti taattu? Mitkä ovat vaihtoehdot?
Ympäristönsuojelun tulisi olla myös Suomen energiaturvallisuuden kulmakiviä. Fortumin strategiajohtaja Maria Paatero-Kaarnakari ja professori Jane Dawson vastaavat kahteen väitteeseen.
Heti Venäjän hyökättyä Georgiaan Stratfor-tutkimuslaitoksen edustaja totesi, että kaikki maat, jotka ovat aiemmin hakeneet lännestä turvaa Venäjää vastaan joutuvat nyt tarkoin punnitsemaan, mitä juuri on tapahtunut. Tätä tekstiä kirjoitettaessa Venäjä on myös ehtinyt kaivautua Etelä-Ossetian edustalle perustamalleen ”turvallisuusvyöhykkeelle” ja tunnustanut Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden. Myös Suomella ja Euroopan unionilla on tarkan mietinnän paikka...
Runsaat neljä vuotta Suomen suurinta kehitysyhteistyöjärjestöä, Kirkon Ulkomaanapua johtanut Antti Pentikäinen haluaa tuoda järjestön palettiin mukaan rauhanvälityksen ja ihmisoikeustyön. Suomen ulkopolitiikasta puuttuu hänen mielestään yhteen hiileen puhaltamisen henki.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) saa tuloistaan kolmasosan seurakunnilta, reilut 40 prosenttia ulkoministeriöltä ja EU:lta, yksityislahjoituksista kertyy noin viidesosa. Budjetti oli viime vuonna 23,8 miljoonaa euroa. Järjestö toimii noin 50 maassa.
Nepalin toukokuun eduskuntavaalien ylivoimainen voittaja oli maolainen kommunistipuolue CPN. Se puhuu nyt mahtipontisesti uuden Nepalin rakentamisesta ja köyhyyden kitkemisestä.
Ikään kuin persialaisten ja arabimaiden kansoittaman Iranin välillä ei olisi kitkaa riittämiin, on 1960-luvulta lähtien hiljalleen kytenyt kiista kiihtymässä. Riidan aiheena on Persianlahden, tai Arabianlahden, oikeaoppinen nimi.
Venäjän öljytoimitukset Tšekkiin laskivat heinäkuussa puoleen kesäkuun tasosta. Toimituksista vastaava Venäjän valtion omistama Transneft-yhtiö kertoi leikkausten johtuvan raakaöljyn huonontuneesta saatavuudesta. Yhtiö korosti, että päätös johtui puhtaasti taloudellisista syistä ja kielsi poliittisten seikkojen vaikuttaneen öljyhanojen kiristämiseen.
Energian hinnannousu hidastaa kansantalouksien kasvua. Öljy- ja maakaasuvaroista ennustetaan kovaa kilpailua. Energiaturvallisuudesta on tullut hallitusten tärkeimpiä huolenaiheita kaikkialla maailmassa. EU on tukeutunut Venäjän maakaasun tuontiin, mutta onko ratkaisu kestävä? Uusiutuvat energianlähteet ovat nousemassa aiempaa keskeisempään asemaan EU:n energiapaletissa, ja myös ydinvoima tekee paluuta.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA kiinnitti viime vuonna ilmestyneessä raportissaan huomiota tuontienergian suureen osuuteen energiaturvallisuuden näkökulmasta. Suomi ostaa kaiken kaasunsa Venäjältä, eikä maakaasun varmuusvarastoja ole käytössä.
Istumme yhdessä 19 vuotta sitten viimeksi näkemäni synnyinkaupunkini Zakhon lukuisista konditorioista seuraamassa tv-uutisia Turkin iskuista Irakin Kurdistaniin.
Persianlahden pienissä monarkioissa öljy on avannut viime vuosikymmeninä ovet huimalle kehitykselle. Öljytulojen vuoksi maiden taloudet ovat kuitenkin haavoittuvaisia, ja öljy ylläpitää hallitsijoiden ja kansalaisten välistä hallitsemiskauppaa, jossa demokraattiset vaatimukset vaihdetaan valtion takaamaan hyvinvointiin. Maiden tulevaisuus riippuu siitä, miten ne pystyvät irtautumaan öljytuloihin perustuvasta talousmallista.
Ilmastonmuutos avaa Jäämerelle meriteitä, ja alueen hyödyntämättömät luonnonvarat kiinnostavat kaikkia ympäröiviä valtioita. Vaikka uusiin taloudellisiin mahdollisuuksiin liittyvät aluekiistat tulevat näkymään alueen kehityksessä, varsinainen uhka liittyy taloudellisten toimien haitallisiin vaikutuksiin arktiselle luonnolle.
Vanha järjestys, jossa presidentti paaluttaa Suomen turvallisuuspoliittisen kannan, joutaa nuorten ulkopoliittisen ryhmän jäsenten mielestä historiaan. Turvallisuuspolitiikan horisontti on siirtynyt kansallisvaltion puolustuksesta kansainvälisiin kriiseihin ja köyhyyteen, arvioivat Mikko Hieta, Johan Ekman ja Rina Kuusipalo.
Valtion asema sotilaallisen voiman ainoana käyttäjänä on uhattu, kun sotilaallisia palveluja tarjoava teollisuus kasvaa. Nykyajan valtiot pitävät yksityisyrityksiä välttämättömänä voimavarana, mutta kansalaisjärjestöt pelkäävät voimankäytön siirtyvän demokraattisen kontrollin ulottumattomiin.
Havaitessani Ulkopolitiikka-lehden numerossa 2/2008 Jarmo Virmavirran artikkelin ”Viron Suomi-kuvaa hallitsevat vanhat asenteet” olin yllättynyt, mutta toiveikas. Uskoin, että kunnianarvoisa toimittaja on todella työstänyt Suomen näkyvintä ulkopolitiikkaa analysoivaa foorumia varten Postimees-lehdessä 16. huhtikuuta 2008 julkaistua mielipidettään ja vaihtanut siinä esitettyjä mielivaltaisia väitteitään asiallisiin päätelmiin. Valitettavasti toiveeni ei toteutunut &nda...
Ahmed Rashid on Pakistanin kenties tunnetuin journalisti. Hän nousi maailmanmaineeseen kirjallaan Taliban, joka on niittänyt kunniaa muun muassa Tony Blairin mielikirjana.
Sorron alla elävät yhteiskunnat synnyttävät purevimmat vitsit. Iranin presidentistä Mahmud Ahmadinejadista irvaillaan, että hänen hiuksensakin ovat jakauksella, jotta koiras- ja naaraspuoliset täit voivat elää erillään.
Jo kansitekstistä käynee selväksi, ettei The Circuit -kirjasta löydy lähdeluetteloa: An ex-SAS soldier’s true account of one of the most powerful and secretive industries spawned by the War on Terror.
Paul Collier kuuluu niihin näkyviin kansainvälisiin taloustieteilijöihin, jotka ovat viime vuosina ottaneet kehityskysymykset ja globalisaation vakavasti myös poliittiselta kannalta. Samaan ryhmään voidaan sijoittaa Jeffrey Sachs, Amartya Sen ja Joseph Stiglitz. Collierin varsinainen työpaikka on Oxfordin yliopisto, mutta hän on toiminut useita vuosia myös Maailmanpankin tutkimusosaston johtajana.
Aberystwythin yliopistossa Walesissa professorina toimivan Ken Boothin uusin kirja muokkaa maailmanpolitiikan alalajina kehittyneen kriittisen turvallisuustutkimuksen yhtenäiseksi teoriaksi ja toimintasuunnitelmaksi.
Pauli Opas, pitkän linjan diplomaatti ja talousasiantuntija, tarkastelee ennakkoluulottomasti Japanin talouden viimeaikaista kehitystä kirjassaan Japani – Aasian todellinen talousmahti.
Lordi Ashdownin ura muistuttaa toimintaromaania. Erikoisjoukkojen upseeri hyppäsi politiikkaan edeten liberaalidemokraattisen puolueen johtoon sekä edelleen kansainvälisen kriisinhallinnan huipulle. Hän toimi muun muassa Kansainvälisen yhteisön korkeana edustajana Bosnia-Hertsegovinassa2002–2006. Presidentti Karzai kieltäytyi siunaamasta Ashdownin nimitystä Afganistanin YK-lähettilääksi, koska ilmeisesti ennakoi hänestä liian vahvaa toimijaa omalle hiekkalaatikolleen.
Gary Shteyngartin hittikirja Absurdistan kertoo amerikkalaistuneen venäjänjuutalaisen Misha Vainbergin hurjasta matkasta nyky-Pietarista jonnekin Kaukasukselle, Absurdistan-nimiseen etnisen konfliktin repimään pikkuvaltioon. Öljyrikkaudet ja tolkuton korruptio yhdistettynä täysin järjettömään selkkaukseen maan kahden etnisen ryhmän välillä ajavat maan sisällissotaan, jota upporikas Vainberg pakoilee pääkaupunki Svani Cityn Hyatt-hotellissa.