Euroopan rajoilla – unionin valta kaventuu
Julkaistu 12.3.2009
Euroopan vaikutusvallan rajat tulevat nopeasti vastaan maailmanpolitiikassa, mutta EU:n laajentuminen on ollut menestystarina.
Nyt unionilla on kuitenkin edessään monimutkaisia kysymyksiä: kuuluvatko esimerkiksi Turkki, Ukraina tai Valko-Venäjä eurooppalaiseen perheeseen?
Eurooppa jää syrjään vallan pöydissä
Euroopan unionin vaikutusvallan rajat tulevat nopeasti vastaan maailmanpolitiikassa. Erityisesti kansainvälisissä järjestöissä muut suurvallat ovat ajamassa sen ohi.
Uusi tilaisuus lännen yhteistyölle
Atlantin molemmin puolin ymmärretään, että maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen ja kauppaneuvottelujen esteet voidaan purkaa vain EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisellä ponnistuksella, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Gazan sota lamautti Välimeren unionin
EU:n aiempi yhteistyöraami Välimeren maiden kanssa, eli niin kutsuttu Barcelona-prosessi käynnistyi jo vuonna 1995. Se ei kuitenkaan pystynyt lunastamaan odotuksia ja pienentämään etelän ja pohjoisen välistä elintasokuilua, joka on Gibraltarin salmella yksi maailman suurimmista: Marokon bkt on noin yksi seitsemäsosa Espanjan kansantulosta. Esimerkiksi Meksikon ja USA:n rajalla ero on yhden suhde kolmeen.
Pääkirjoitus: Euroopan paikka maailmassa
Washingtonissa julkistettiin helmikuun alussa kaksi Yhdysvaltojen ja Kiinan ilmastoyhteistyötä käsittelevää raporttia. Toisen raportin julkistamistilaisuudessa saksalaisen Die Zeit -lehden toimittaja kysyi, miksei kukaan alustajista maininnut EU:n johtoroolia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Yksi raportin laatineiden laitosten johtajista vastasi, ettei EU:hun viitattu, koska ”ilman Yhdysvaltoja ja Kiinaa sillä, mitä Euroopan unioni ilmastonmuutoksen torjumiseksi tekee, ei ole mer...
Seppo Remes: "Venäjä kokee sotilaallista uhkaa lännestä"
Naton laajeneminen on kärjistänyt jo vuosia Venäjän ja lännen välejä. Euroopan unionin aktiivisuus Georgian sodan ja kaasukriisin sovittelussa on sen sijaan otettu Venäjällä myönteisesti vastaan, arvioi usean venäläisyhtiön hallituksessa työskentelevä Seppo Remes.
Venäläiset keskustelevat tuimasti
Kiuruvedellä syntyneelle Seppo Remekselle muutto Turkuun oli aikoinaan hyvää valmennusta venäläisyyteen.
Lumipopulismia
Europarlamentin rakennus Brysselissä näkee lunta kohtalaisen harvoin. Tänä talvena sitä on kuitenkin ollut. Eräänä aamuna lumeen rakennuksen eteen oli aurattu kymmenmetrisin kirjaimin sanat ”No to Lisbon”.
Hei, me puhutaan eurovaaleja
Ulkopolitiikka-lehti ei ymmärtänyt olevansa myös kieli, ennen kuin Kansallinen Kokoomus paljasti eurovaaleja ennakoivan kampanjansa sloganin: Hei, me puhutaan ulkopolitiikkaa.
Hidasta kehitystä
Charles Darwinin syntymästä tuli helmikuussa kuluneeksi 200 vuotta ja hänen pääteoksensa Lajien synnyn ilmestymisestä ensi marraskuussa 150 vuotta, mutta evoluutioteoria ei ole vielä lyönyt läpi kaikissa maissa. Amerikkalaisen Gallupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan neljä kymmenestä yhdysvaltalaisesta pitää evoluutioteoriaa totena.
Eurooppa katsoo nyt itään
Itälaajentuminen on ollut yksi unionin menestystarinoista, mutta naapuruuspolitiikka takkuaa edelleen, viisi vuotta käynnistyksensä jälkeen. Georgian sota ja kaasukriisi saivat EU:n kuitenkin lisäämään panoksia, erityisesti idän suunnalla.
Kokoomus soutaa ulkopolitiikassa myös perinnettään vastaan
Ulkopolitiikassa vetovastuun hieman yllättäenkin saanut kokoomus on tehnyt pesäeroa paitsi muihin puolueisiin, myös omaan perinteeseensä. Jatkuvuus ja yksituumaisuus ovat välillä koetuksella, mutta avoimuudessa kokoomus on onnistunut, kirjoittaa Jarmo Virmavirta.
Fraser Cameron: "Venäjän uho laantuu talouskriisin myötä"
Talouskriisi tulee vähentämään Venäjän ulkopoliittista pullistelua, sillä se on yhä riippuvaisempi lännen investoinneista ja markkinoista, povaa Venäjän asiantuntija Fraser Cameron.
Venäjän kaasuputki jakaa Itämerta
Itämerelle suunnitellun Nord Stream -maakaasuputken rakentaminen nähdään Ruotsissa turvallisuuspoliittisena uhkana. Suomessa julkinen kirjoittelu on keskittynyt hankkeen ympäristövaikutuksiin.
Kaasuputki tarjosi aiheen maaotteluun
SUOMI: ”Jos Ruotsi ei tarvitse kaasua, muut tarvitsevat kaasua. Tämä ei kaadu Ruotsin vastustukseen. Siitä olen aivan varma.” Paavo Lipponen, Taloussanomat, 4.9.2008
Kirjavieras: Lähi-idän oppositio elää hiljaisella liekillä
Demokratialiikkeillä ei ole Lähi-idässä niin suurta merkitystä kuin amerikkalaistoimittajan kirja antaa ymmärtää, arvioi Damaskoksen-instituutin uusi johtaja Hannu Juusola.
Kirjatutka: Terveisiä diktatuurista
Pohjois-Koreassa ulkomaalaistoimittajan mukana kulkee aina kaksi valvojaa, sillä valvojien on tarkkailtava myös toisiaan.
Kirjatutka: Saksan suhde Lähi-itään palaamassa normaaliksi
Saksan ja Israelin suhteet eivät koskaan voi olla normaalit”, lausahti Edmund Stoiber kerran tv-haastattelussa. Baijerilainen konservatiivipoliitikko, joka vuonna 2002 oli aivan hilkulla päästä liittokansleriksi, tarkoitti, että historiallisista syistä Saksa ei voi suhtautua Israeliin kuten muihin valtioihin.
Kirjatutka: Terroristi ottaa loparit
Terroristin ura voi päättyä omantunnontuskiin, liikkeen hajoamiseen tai esimerkiksi uskon loppumiseen. Punaisten prikaatien jäsenen Patrizio Pecin urasuunnitelmat alkoivat horjua esimiehen käytöstapojen vuoksi. Tämä tapahtui hänen illastaessaan uuden pomonsa kanssa.
Kirjatutka: Empatiakykynsä menettänyt Israel
"Israelin on ymmärrettävä, että Shoahin [juutalaisten kansanmurhan] jälkeen, geneettisen juutalaisuuden on päätyttävä. Meidän on saatava yhteys juutalaisuuteen, joka jakaa yhteisen kohtalon ja samat arvot muiden kanssa.”
Kirjatutka: Diplomatian suojamuurit murtuvat
Diplomatian perinteet eivät kanna eikä alaan enää liity entistä loistoa, mutta onko edessä pelkästään hidasta hiipumista ja alamäkeä? Håkan Berggren - historiantutkija sekä Ruotsin ulkoasiainhallinnossa ptkään työskennellyt dplomaatti – myöntää vaikeudet.
Kirjatutka: Mutkat suoriksi vapauden taisteluissa
Princetonin yliopistossa opettavan Gary J. Bass näkee humanitaariset interventiot valonpilkahduksina valtakamppailun pimentämällä tiellä. Humanitaariset interventiot onkin tavanomaista asettaa osaksi jonkin sortin universaalihistoriaa, jossa ihmiskunta nousee pimeyden ajoista asteittain kohti oikeudenmukaisempaa tai väkivallattomampaa aikakautta.
Kirjatutka: Jeltsin takasi Venäjällä jatkuvuuden
Harvardin yliopiston Venäjän historian professorin Timothy J. Coltonin teos Venäjän murroskauden presidentistä Boris Jeltsinistä on tekijänsä mukaan ensimmäinen kokoava, lännessä julkaistu elämäkerta Jeltsinistä.
Kirjatutka: Serbia saa suomalaisten tunteet pintaan
Suomalaisten kovat paikat -kirjaan on koottu Länsi-Balkanilla työskennelleiden suomalaisten artikkeleita, joissa he kertovat kokemuksistaan ja selostavat tehtäviään. Tunnelmien välittäminen Serbiasta jää lähes yksinomaan Yrsa Grünen journalististen havaintojen varaan, missä hän onnistuu erinomaisesti.
Kirjatutka: Sarkozy Afrikassa vai Tintti Kongossa?
Belgialaisen Hergén vuonna 1931 julkaisemassa sarjakuvassa Tintti Kongossa reipas lehtimies lähtee Afrikkaan kurittamaan pöhköjä alkuasukkaita, jotka päätyvät lopulta kunnioittamaan tätä valkoisena jumaluutena. Afrikkaan perehtyneiden lehtimiesten Antoine Glaiserin ja Stefan Smithin kirja Sarko en Afrique pureutuu satiirisesti Ranskan presidentti Sarkozyn Afrikan politiikkaan ja sitä lukiessa herää rinnastus Hergén albumin nimisankarin seikkailuihin. Tyylilajina on huvittunut, kepe...
Kirjatutka: Puolan harharetki
Lokakuussa 2007 Euroopassa huokaistiin helpotuksesta, kun kävi selväksi, että valta vaihtuu Puolassa. Toinen kaksosista, pääministeri Jarosław Kaczyński, joutui syrjään. Presidentti Lech Kaczyńskia parlamenttivaalien tulos ei koskenut. Kahden vuosikymmenen kirjeenvaihtajakokemuksen omaava saksalainen Reinhold Vetter sanoo, että kahden vuoden kaksosvalta oli tärkein ajanjakso Puolassa vuoden 1989 järjestelmänvaihdoksen jälkeen. Demokratia oli vaarassa.
Smart Power
= Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton on painottanut käyttävänsä smart power -taktiikkaa Lähi-idän politiikassaan. Smart power – tai ”älykäsvoima” – tarkoittaa kovan, taloudelliseen ja aseelliseen mahtiin perustuvan voiman yhdistämistä pehmeämpiin vaikutuskeinoihin, kuten taivuttelemiseen ja suostutteluun.
