Suomen kansainväliset vaikuttajat harvassa
Julkaistu 4.6.2009
UP-lehden kyselyssä tärkeimpien suomalaisten vaikuttajien listan kärkeen seuloitui rauhannobelisti, kännykkäyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja laajentumiskomissaari.
Kansainvälisten järjestöjen huippupaikoilla suomalaisia on vähän. Tuki Suomesta voisi olla järjestelmällisempää ja kohdentua tehtäviin, joista käsin pääsisi vaikuttamaan järjestöjen politiikkaan.
Lue lisää tuoreimmasta Ulkopolitiikka-lehdestä.
Suomalaiset vaikuttajat maailmalla
UP-lehti pyysi neljääkymmentä kotimaista asiantuntijaa nimeämään, keitä he pitävät kansainvälisesti tärkeimpinä suomalaisina vaikuttajina. Kärki osoittautui kapeaksi ja kirkkaaksi. Ahtisaaren ja Ollilan takana pistesijoilla näkyy kuitenkin kiinnostavaa liikehdintää.
Pääkirjoitus: Toiveiden tuulet kääntyvät
Toin Yhdysvalloista mukanani Barack Obaman hienon vaalikuvan, jossa lukee suurilla kirjaimilla ”HOPE”. Suuri osa amerikkalaisista panee nyt toivonsa Obamaan, jotta tämä muuttaisi maan kehityksen suunnan. Yhdysvalloissa on helppo aistia, kuinka pettyneitä monet amerikkalaiset ovat viime vuosina harjoitettuun politiikkaan.
Egon Bahr: Kylmän sodan pesänjako Euroopassa on kesken
Yhdysvallat ja Venäjä ratkaisevat Euroopan suuret turvallisuuskysymykset samaan tapaan kuin ennen Saksan yhdistymistä. Näin uskoo Saksan kylmän sodan aikaisen ulkopolitiikan arkkitehteihin lukeutuva Egon Bahr. Yhteistyö ja vakaus kiinnostavat nyt Yhdysvaltoja aivan uudella tavalla, mutta kovan valtapolitiikan ytimessä ei muutu mikään.
Maailmanhistorian tekijäksi Willy Brandtin rinnalla
Egon Bahr syntyi saksalaiseen pikkukaupunkiin, opettajaisälle ja osittain juutalaiselle äidille huonoon aikaan. Musiikkiopinnot evättiin syntyperän takia, kauppa-alan opinnot Bahr sai suorittaa. Kolmannen valtakunnan sotilaaksi Wehrmachtin riveihin Bahr myös kelpasi, pariksi vuodeksi. Sodan jälkeen Bahr aloitti journalistina, päätyi Berliinin tiedotusjohtajaksi ja nousevan poliittisen tähden, tulevan liittokanslerin Willy Brandtin oikeaksi kädeksi.
Sammakot vaarassa
Ilmastonmuutos ja trooppisten metsien häviäminen ovat kytkeytyneet toisiinsa monin tavoin ja jouduttavat toinen toistaan.
Zhang Wei, oletan?
Kiinalaisten erottuminen yksilöinä maan 1,3 miljardin ihmisen massasta on jatkossa yhä vaikeampaa.
Nigerian kaasua Eurooppaan
Eurooppaan alkaa virrata ensi vuosikymmenen lopulla kaasua 4 200 kilometriä pitkää putkea pitkin Saharan läpi Nigerian etelärannikolta, jos usean eurooppalaisen ja afrikkalaisen energiayhtiön suunnitelmat toteutuvat. Ranskalainen Total ja venäläinen Gazprom osallistuvat arviolta 20 miljardia dollaria maksavan putken rakentamiseen. Putkilinja kulkee Nigerian, Nigerin ja Algerian läpi Välimeren rannikolle, ja sieltä meren alitse Eurooppaan. Putken on tarkoitus olla käytössä vuonna 20...
Markku Niskala: Poliittista vaikuttamista ei voi unohtaa
Markku Niskalan pitkä kokemus vei Punaisen Ristin huipulle. Suomalaista rauhallisuutta ja systemaattisuutta arvostettiin maailmanjärjestössä.
Piia-Noora Kauppi: Vaikutusvalta syntyy luottamuksesta
Hannele Pulkkinen ja Joonas Pörsti
Empatia, tilannetaju ja mainepääoma ovat tärkeimpiä ominaisuuksia kansainvälisessä vaikuttamisessa, sanoo Piia-Noora Kauppi.
Pauliina Arola: Ajoitus ratkaisee usein kriisinhallinnassa
Pauliina Arolan työ tähtää osattomuuden vähentämiseen maailmassa.
Kiristynyt kilpa korkeista nimityksistä vaatisi Suomelta asennemuutosta
Suomalaiset jäävät liian usein kalkkiviivoille kisassa kansainvälisten järjestöjen huippupaikoista. Tuki Suomesta on hajanaista, ja lobbaamista arastellaan edelleen.
”Tunsin pääsihteerin ennestään”
Petteri Taalas • Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja 2002–• Toimi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) kehitysyhteistyön ja alueellisen yhteistyön osaston johtajana 2005–2007Miten?
Silminnäkijä: Maa vailla kenraaleja
Parikymppisenä miehenä tunsin – monien parikymppisten miesten tavoin – merkillistä viehtymystä historiankirjojen verisimpiin sivuihin.
Ideologiset sotilaat eivät osaa ratkaista Iranin kriisiä
Talouden näkymät saavat iranilaiset päättämään ketä he äänestävät kesäkuun presidentinvaaleissa, jos äänestävät ensinkään. Istuvaa presidenttiä, Mahmoud Ahmadinejadia syytetään laajasti talouskriisistä ja sen aiheuttamasta hämmennyksestä.
Ranska etsii uutta tehtävää
Nicolas Sarkozy vannoo murroksen nimeen, mutta hänen ulkopolitiikassaan on vahvoja perinteisiä aineksia. Ranska tavoittelee kumppanuutta Yhdysvaltojen kanssa ja tukea eurooppalaisesta yhteistyöstä.
Etelä-Afrikan vaikuttajanainen Geraldine Fraser-Moleketi: "Epäoikeudenmukaisuuden kokemus ajoi politiikkaan"
Naiset ovat yhä altavastaajina maailman parlamenteissa: heidän osuutensa kansanedustajista on edelleen alle viidesosa. Kehitysmaissa tilanne näyttäisi kuitenkin kohentuneen. Etelä-Afrikan vapautusliikkeessä vaikuttanut Geraldine Fraser-Moleketi rohkaisee naisia astumaan ehdokkaiksi.
ANC johti mustien vapaustaistelua Etelä-Afrikassa
Sosialistiseen aateperintöön nojaava Afrikan kansalliskongressi (African National Congress, ANC) perustettiin jo vuonna 1912, mutta sen toiminta oli varovaista toiseen maailmansotaan asti, jolloin myöhemmin Etelä-Afrikan ensimmäiseksi demokraattisilla vaaleilla valituksi presidentiksi noussut Nelson Mandela perusti puolueen nuorisosiiven muutaman muun aktiivin kanssa.
Huumetalous pitää yllä Afganistanin sotaa
Oopiumikauppa vie pohjaa Afganistanin hallituksen yrityksiltä jälleenrakentaa maata ja edistää laillista taloutta. Talibanien toiminnan rahoitus huumetuotannolla on katkaistava, jotta maa pääsee kestävän kehityksen tielle.
Presidentinvaalit sytyttäneet toiveen muutoksesta
Afganistanissa järjestetään presidentinvaalit 20.8.2009. Presidentti valitaan seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Ehdokasasetelma on vielä tätä kirjoittaessa epäselvä, mutta nykyinen presidentti, pataaniheimoon kuuluva Hamid Karzai, tulee ainakin olemaan ehdolla. Entinen ulkoasiainministeri Abdullah Abdullah on todennäköisesti Pohjois-Afganistanin heimojen National Front -nimisen pääoppositioliikkeen ehdokas.
Sodat verottavat luonnon monimuotoisuutta
Sotien ympäristövaikutukset ovat jääneet maailmanhistoriassa suurelta osin pimentoon. Pitäisikö kansainvälisen yhteisön reagoida sotilaallisin voimin myös uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi?
Venäjä hakee lohtua investoinneilla
Kansainvälisen rahoituskriisin myötä investoinneista ja lainanannosta on tullut erityisen riskialtista liiketoimintaa maailmalla, mutta Venäjä uskoo tilaisuutensa koittaneen. Viime kuukausina se on syytänyt miljardeja dollareita naapurimaihinsa Keski-Aasiassa ja entisen Neuvostoliiton länsireunalla – alueilla, joilla Venäjällä on vahvoja poliittisia ja turvallisuusintressejä.
Kriisinhallintaa tulisi perustella avoimemmin
Kriisinhallintaa perustellaan Suomessa lähinnä humanitaarisilla syillä ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisella. Operaatioiden valintaa ohjaa kuitenkin myös sotilaallisen yhteensopivuuden lisääminen muiden länsimaiden kanssa.
EU pystyttää puskuria maahanmuuttoa vastaan
Jopa puoli miljoonaa ihmistä saapuu vuosittain luvatta EU:n alueelle. Laittoman maahanmuuton hallitsemiseksi unioni on tiivistänyt yhteistyötään niin lähtö- kuin läpikulkumaiden kanssa. Maahanmuuton hallinnan ulkoistamisella unionin naapurimaille on kuitenkin kyseenalaisia seurauksia, kuten Libyan esimerkki osoittaa.
Mielipide: Ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa
Ilmasto-ongelmaan eivät pure lyhyen aikavälin ratkaisut. Hiilivapaan yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan kokonaan uutta teknologiaa.
Yhdysvaltojen hegemonia pitää pintansa
1800-luvun geopolitiikan ei tarvitse enää ohjata maailmaa, kun käytössämme on 2000-luvun teknologia, pohtii kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Hän ei pidä todennäköisenä, että Yhdysvaltain ja Venäjän välille puhkeaisi uusi kylmä sota, kuten George Friedman kirjassaan ennustaa.
Väijyykö meteori ihmiskuntaa?
Vaclav Smil laskee kirjassaan maailman tulevaisuuden todennäköisyyksiä. Hänen laskelmissaan Yhdysvallat elää nyt hegemoniansa iltahämärissä. ”Kirja ilman isoja otsikoita”, arvioi Ulkopolitiikan toinen kirjavieras, Jyväskylän yliopiston maailmanpolitiikan professori Pekka Korhonen.
Kirjatutka: Neuvostoimperialismin pitkät jäljet
Neuvostoliiton romahduksesta on kohta kulunut 20 vuotta, mutta Suomessa tunnetaan yhä huonosti Baltian maiden miehityksen historiaa, jos siitä edes puhutaan. Myös Suomi taisi joutua vähintään henkisesti Neuvostoliiton kolonisoimaksi. Sofi Oksasen ja Imbi Pajun toimittama artikkelikokoelma Kaiken takana oli pelko pölähtää tarpeeseen. Näkökulmia ilotulittavasta kokoelmasta löytyy tekstejä moneen junaan terävistä artikkeleista löysiin jutusteluihin.
Kirjatutka: Iran iranilaisten silmin
Pari vuotta sitten, Iranin kehitellessä ydinohjelmaansa ja maailman huomion kiinnittyessä presidentti Ahmadinejadin ja Bushin kiihtyvään kilpalaulantaan, eräs suomalainen toimittaja tutustui Iraniin sisältäpäin, kuuntelemalla tavallisia ihmisiä. Sittemmin valta ja tyyli ovat vaihtuneet Valkoisessa talossa. Huhtikuussa, vastauksena kuuden suurvallan uuteen neuvottelutarjoukseen, Ahmadinejad julisti uskovansa suurten muutosten ajan saapuneen. Myös Iranin kesäkuun presidentinvaaleihin ko...
Kirjatutka: Lännen hegemonia tuskin jatkuu
Singaporelainen professori Kishore Mahbubani väittää, että 300 vuoden päästä historian oppikirjoissa tätä aikaa kuvataan Aasian nousun aikakautena. Kylmän sodan loppuminen ja islamismin haaste länsimaille ovat vain pieniä, merkityksettömiä sivujuonia.
Kirjatutka: From the USSR with love
Idänkaupan konkarin Juri Piskulovin muistelmissa on jotakin hyvin hellyttävää. Tästä vuorikiipeilyä, elämää ja ennen kaikkea Suomea rakastavasta miehestä on yksinkertaisesti mahdotonta olla pitämättä.
Kirjatutka: Länsi puhuu kauniisti ja toimii rumasti Lähi-idässä
Kylmän sodan loppu ei koskenut Lähi-itää. Länsi tukee diktaattoreja ja kansainvälisten lakien vastaista miehitystä aivan kuin mikään ei olisi muuttunut.
Kirjatutka: Velanmaksun aika
Ilmastonmuutoksessa on kyse tästä vuosisadasta ja uhkista, joihin kehittyneidenkin maiden on vaikea varautua. Kasvihuonekaasupäästöistä pitäisi päästä kokonaan eroon ja jo ilmakehässä olevia kaasuja tulisi sitoa maaperään vuoteen 2050 mennessä.
Kirjatutka: Turhaa rahtausta
Vapaa kirjailija ja tutkija Olli Tammilehto kritisoi uudessa kirjassaan Rahdin rikokset kansainvälistä tavara- ja matkustusliikennettä, joiden taustalta paljastuu lukuisten ympäristörikkomusten lisäksi globaalin valtaeliitin itsekkäitä intressejä.
Järjestelmän viimeisellä rannalla?
Iranin vanhoillinen johto on aloittanut eturivin uudistajien vangitsemisen. Presidentinvaalien tulosta vastaan protestoineen liikkeen laajuus ja kypsyys on yllättänyt kaikki osapuolet.
Silminnäkijä: Teheran 24.6.2009
UP-lehti julkaisee iranilaisen kirjoittajan kuvauksen tapahtumista paikan päältä Teheranista ilman nimeä hänen turvallisuutensa vuoksi.
Barroson piinaviikot
Kysymys Lissabonin sopimuksesta varjostaa EU-keskustelua – Irlannin toisen kansanäänestyksen ääntenlaskentaa tullaan unionin pääkaupungeissa seuraamaan henkeä pidättäen.
Etniset jakolinjat ratkaisevat Afganistanin vaalit
Liittoutuminen uudelleen alueellisten ja etnisten voimamiesten kanssa palauttaisi Hamid Karzain sisäpolitiikan pääpiirteissään vuotta 2004 edeltäneeseen tilaan, jos Karzai valitaan uudelleen presidentiksi. Karzai oli kautensa alussa pitkälti riippuvainen komentajien myötämielisyydestä.
Seun Kuti: ”Nigerialaiset tarvitsevat nyt oikeutta”
Korruptiota ja huonoja johtajia lauluissaan kritisoiva nigerialainen muusikko Seun Kuti, 25, ei ole kauas puusta pudonnut. Hänen isänsä, afrobeatin kruunaamaton kuningas Fela Kuti (1938
