Julkaistu 3.6.2010
Suomen ulkopolitiikka perustuu edelleen laajan, puoluerajat ylittävän yksimielisyyden tavoitteluun ja ristiriitojen välttämiseen suurissa kysymyksissä. Tämä on Ulkopolitiikka-lehden vaikuttajakyselyn ilmiselvä tulos. Konsensuspolitiikan tärkeä työväline on hallituksen selonteko, mistä keväällä hyväksytty Afganistanin joukkojen lisäys on malliesimerkki.
Lehden teemakokonaisuus käsittelee Suomen ulkopolitiikkaa 2000-luvulla. Konsensuksen lisäksi artikkeleissa tarkastellaan Afganistan-selonteon syntymistä, ulkopolitiikan taustavaikuttajia sekä ulkoministeriön muutospaineita.
Lue lisää tuoreimmasta UP-lehdestä.
Julkaistu 3.6.2010.
Suomen ulkopolitiikka perustuu yhä 2010-luvulla ristiriitojen välttämiseen kansallisesti tärkeissä kysymyksissä. Konsensuksen työkaluna palvelevat hallituksen selonteot, joista hiotaan viimeistään eduskunnassa särmät pois.
Afganistanin joukkojen lisäämisestä keskusteltiin eduskunnassa kiivaasti huhtikuussa. Kysymys lisäjoukoista oli osa Afganistan-selontekoa, jonka valmisteluun osallistui mittava joukko eri tahoja. Lue lisää UP-lehdestä 2/2010.
Mistä päättäjä saa ja hakee tietoa ulkopoliittisista kysymyksistä? Kenen ääntä kuunnellaan?
Voimakas presidentti ja vaikutusvaltaiset virkamiehet ovat muovanneet ulkoministeriön toimintaa vuosikymmenten saatossa rajustikin. Nykyisin globalisaatio, tehostamisvaatimukset ja EU:n tuleva ulkoasiainhallinto asettavat muutospaineita ulkoapäin. Lue lisää UP-lehdestä 2/2010.
Poikkeaako ulkopolitiikka luonteeltaan muista politiikan aloista vai onko se mekanismeiltaan ja valmistelutavoiltaan rinnastettavissa niihin?
EU:n uuden ulkoasiainhallinnon rakentaminen alkoi keväällä myrskyisissä merkeissä. Suomen EU-suurlähettiläs Jan Store luottaa siihen, että unionin asema maailmalla vahvistuu lähivuosina Lady Ashtonin, Herman van Rompuyn ja José Manuel Barroson johdolla.
Vuoden ajan toiminut 4Shbab TV on uusimpia tulokkaita islamilaisten satelliittikanavien nopeasti kasvavassa verkostossa. 4Shbab (”nuorille”) lähettää Kairosta käsin musiikkia ja viihdettä ympäri vuorokauden. Se onkin saanut kansainvälisessä mediassa lisänimen ”islamilainen MTV”.
Suomi lähettää lisää sotilaita, siviiliasiantuntijoita ja kehitysapua Afganistaniin. Turvallisuustilanteen ohella on syytä kiinnittää huomiota valtionrakentamisen monisyisiin ongelmiin, kirjoittaa Oskari Eronen ulkoministeriöstä.
Vuosi sitten yhdistynyt Iranin oppositioliike ei tavoittele uutta vallankumousta. Muutoksia yritetään saada aikaan rauhanomaisesti ja askel kerrallaan.
G20-ryhmän nousu heijastelee valtioiden ja suurvaltapolitiikan paluuta maailmanpolitiikkaan, mutta se avaa myös mahdollisuuksia uudistaa globaalihallintaa. Lue lisää UP-lehdestä 2/2010.
Monikansalliset yritykset haluavat ilmastopolitiikkaan mahdollisimman yhtenäiset kansainväliset pelisäännöt. Yritysten etujärjestön WBCSD:n mukaan valtiotason ilmastopolitiikka on epäonnistunut, koska markkinamekanismeja on hyödynnetty liian vähän.
Kahden Venäjän-tuntijan lähes kaksikymmentä vuotta sitten kirjoittama kirja ennusti oikein putinismin nousun. Daniel Yergin ja Thane Gustafson kirjoittivat Venäjä 2010 -kirjansa vuonna 1993. Toteutuneista visioista voi lukea vahvoja trendejä, jotka vaikuttavat pitkälle Venäjän tulevaisuuteen.
Sarkozy on ajanut muutosta Ranskan politiikkaan Afrikassa. Sotilastukikohdista ja läheisistä suhteista Afrikan vallanpitäjiin on kuitenkin vaikea luopua.
Monet Euroopan valtiot arvostelevat Afrikkaan voimakkaasti investoinutta Kiinaa luonnonvarojen kahmimisesta. Britannian hallinnossa on kuitenkin alettu nähdä yhteistyön etuja: tavoitteena on lisätä vaikutusvaltaa sekä Afrikassa että Kiinassa. Lue lisää UP-lehdestä 2/2010.
Etelä-Korean nuoren sukupolven mielestä niemimaan yhdistymistä ei kannata ajaa hinnalla millä hyvänsä pohjoisen diktatuurin kanssa.
Nopeasti leviävä Singaporen autoritaarinen kapitalismi haastaa läntiset demokratianormit, väittää brittitoimittaja John Kampfner. Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan Singaporen malli voi olla kehittyville talouksille fiksu tapa toimia.
”Kauhea katastrofi on tuhoamassa koko maailman. Vain kaksi saarivaltiota, Haiti ja Kuuba säästyvät. Sinun on valittava, kumpaan perheesi muuttaa.” Tämä ajatusleikki on lähtöasetelmana brittitoimittaja Humphrey Hawksleyn kirjassa Democracy Kills. Lukijalle käy pian selväksi, että Hawksley odottaa vastauksen olevan Kuuba. Sillä vaikka valtion arvostelusta rangaistaan, peruskoulutus ja terveydenhuolto ovat siellä turvattuja.
Saksan ulkopolitiikka on ollut kylmän sodan päättymisestä lähtien puun ja kuoren välissä. Saksa ei voi enää jatkaa oma-aloitteista maanpakoaan maailmanpolitiikan marginaalissa, muttei myöskään ole valmis kehittämään omaa, ennakoivampaa politiikkaa. Maalla on siksi ollut vaikeuksia kasvaa uuteen kansainväliseen rooliinsa.
Viime syksyn vaalit olivat näkyvä osoitus Saksan poliittisen kartan mullistuksesta. Kahden suuren äänimäärä romahti parlamenttivaaleissa, ja politiikassa vaikuttaa nyt viisi merkittävää puoluetta. Liberaalien ohella uusi vasemmisto ja vihreät haalivat kumpikin yli kymmenen prosenttia äänistä. Vuonna 1976, aikana ennen vihreitä, kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit saivat liittopäivävaaleissa yhteensä yli 90 prosenttia äänistä.Franz Walter on Saksan kokeneimpia politi...
Venäjän ja Georgian välisestä Etelä-Ossetian sodasta on vierähtänyt pian kaksi vuotta. Kun väliin ovat tulleet globaalit finanssikriisit, tulivuorenpurkaukset ja Kreikan konkurssi, Georgiassa käydyn sodan ja päivämäärän 08.08.08 merkitys historialle on jo monilta ehtinyt unohtua.
”Entinen aikakausi on päättynyt eikä palaa. Oikeuden ja islamilaisen hallinnon aikakausi on saapunut.” Näin sanoi kirjoittajien haastattelema Hamas-johtaja muutama päivä islamistiliikkeen aseellisen vallankaappauksen jälkeen Gazassa kesäkuussa 2007. Uusi aikakausi oli tosin alkanut jo aiemmin, Hamasin yllättävän vaalivoiton jälkeen vuoden 2006 alussa, jolloin Gaza heräsi ”krapulaan ilman alkoholia”.
Ulkopolitiikan tutkija Fabrizio Tassinari haastaa EU:n pohtimaan, pelkääkö se naapureitaan. Lähtökohtana on sodanjälkeisen Euroopan pyrkimys taata turvallisuutensa laajentamalla vakauden ja hyvinvoinnin aluetta. Hän myös kyseenalaistaa unionin naapuruuspolitiikan tehokkuuden verrattuna laajentumiseen, kun niitä tarkastellaan keinoina sitouttaa uudet jäsenvaltiot EU:n arvoihin ja päämääriin.
Kiinan entisen puoluesihteerin Zhao Ziyangin muistelmat avaavat kiehtovan ja dramaattisen ikkunan Kiinan ylimmän johdon sisäiseen valtataisteluun ja arvomaailmojen yhteentörmäykseen kesän 1989 alla. Tiananmenin aukion verilöylyn aikaan puoluejohtajana toimineen Ziyangin postuumit, editoidut muistelmat kuvaavat tragediaan johtanutta kehitystä Kiinan johdossa. Itse tapahtumista ja niiden taustasta teos antaa yllättävän vähän uutta tietoa.
Köyhyys on iso ongelma Etelä-Afrikassa, jonka mustan enemmistön vitsauksia ovat kasvava työttömyys ja eriarvoisuus sekä laskeva elinajanodote.
Missä halutaan käydä kauppaa, siellä on taipumus pyrkiä maltillisuuteen ja järjestykseen. Tämä pätee myös islamilaisessa maailmassa. Näin uskoo Vali Nasr, iranilais-amerikkalainen Tuftsin yliopiston kansainvälisen politiikan professori.
Venäjän oppositioliikettä ei ole liikaa käsitelty Suomen mediassa. Toimittajan ja tietokirjailijan Valeri Panjuškinin Erimieliset on ensimmäinen aiheesta suomeksi ilmestynyt kirja. Oppositio järjestäytyi heinäkuussa 2006 Toinen Venäjä -liikkeeksi ja saman vuoden joulukuussa pidettiin ensimmäinen Erimielisten marssi, yhdistyneen opposition mielenosoitus.Toinen Venäjä on poliittisesti hajanainen ja riitainenkin, mikä on merkki demokratiasta. Erimielisten joukkoon mahtuu monenlaista ...
Ryssänä Suomessa kertoo Inna Latiševan vuosista maassa, jossa russofobia kukoistaa ja masennus on vallalla. Mittavat vastoinkäymiset, kuten avioliitto-ongelmat, alkoholismi, aviomiehen työttömyys ja työpaikan menetys, jäävät lähinnä sivujuonteeksi painajaismaisen Suomi-kokemuksen rinnalla. Edes menestyksekäs ura kansainvälisessä vientiyrityksessä ei auta sopeutumisessa väärään maahan.
Pitkän diplomaattisen uran tehnyt ja uutterana historioitsijana sekä omalla nimellään että nimimerkeillä valtavasti julkaissut Juhani Suomi kommentoi kirjassa Vorraaja viimeisen palkkatyövuotensa päiviä. Hän valottaa elämänsä avainkohtia hyvin henkilökohtaisesti. Kirjan nimi tulee Kainuun murteessa murehtijaa tarkoittavasta sanasta. Tarkastelu kohoaa kuitenkin yksilöperspektiivistä kattamaan välillä koko maan ja maailmankin. Huomiot ovat sumeilemat...