Suuntana pohjoinen
Julkaistu 9.12.2010
Ilmastonmuutos on nostamassa arktisen alueen maailmanpolitiikan raskaaseen sarjaan. Huolestuneet arviot vaarallisesta kilpajuoksusta pohjoisessa onvat jäämässä taka-alalle. Useimpien arktisen politiikan tutkijoiden mukaan alueella noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia.
Lehden teemakokonaisuus pureutuu Artiksen lisäksi energiatulevaisuuden kysymyksiin. Maailman maakaasumarkkinoilla on alkanut vallankumous, joka saattaa muuttaa energiapolitiikan asetelmia. Liuskekaasun kaltaiset uudet energiavarat voivat heikentää Venäjän otetta Euroopasta.
Lue lisää tuoreimmasta UP-lehdestä.
Tulkinnat ohjaavat arktista geopolitiikkaa
Voimapoliittisen tulkinnan kannattajat näkevät, että arktisella alueella on käynnistynyt ilmastonmuutoksen seurauksena valtioiden välinen vaarallinen kilpajuoksu. Suomen näkökulmasta kansainväliset sopimukset tarjoavat tukevan pohjan vakaudelle. Sitä ei tulisi horjuttaa voimapoliittisella tulkinnalla.
Arktinen alue politisoitui uudelleen
Jäämeren viisi rantavaltiota pyrkivät johtavaan asemaan pohjoisten napa-alueiden hallinnoinnissa.
Suomi tukeutuu Arktiseen neuvostoon
Jäämeren rantavaltioiden keskinäiset tapaamiset eivät uhkaa neuvoston asemaa, sanoo Suomen arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen.
Venäjä tarvitsee merenalaista kaasua
Venäjän tärkeimmät kumppanit Barentsinmerellä ovat Norja ja Suomi, sanoo Pietarin valtionyliopiston professori Nikita Lomagin.
Norja katsoo pohjoiseen
Norjan ja Venäjän yhteistyö voi lisääntyä Barentsinmerellä, sanoo Norjan turvallisuuspolitiikan tutkimuslaitoksen IFS : n tutkija Kristine Offerdal.
Liuskekaasu sekoitti energiapelin
Yhdysvallat ponnisteli liuskekaasun turvin kaasuomavaraiseksi. Puola yrittää nyt samaa. Monet analyytikot näkevät uusien, epätavanomaisten kaasuvarojen heikentävän perinteisen kaasujätin Venäjän kuristusotetta Euroopasta.
Ilmastonmuutoksen torjuja vai kiihdyttäjä?
Liuskekaasua pidetään suhteellisen ekologisena energialähteenä. Liuskekaasu on maakaasua, ja maakaasu palaa huomattavasti energiatehokkaammin kuin kivihiili.
Pääministerin EU-politiikka
Suomen pääministerin asema EU-politiikan johtajana on vahva. Hänen sormiensa läpi käyvät kaikki tärkeimmät ja monet vähemmän tärkeät unioniasiat. Pääministerin valta on kasvanut presidentinvallan kaventuessa.
"Suomi otti paikkansa EU:n ytimessä"
Suurten maiden sooloilusta huolimatta EU on osoittanut päättäväisyyttä talouskriisin jälkihoidossa. Sen sijaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU uhkaa jäädä Yhdysvaltain ja Kiinan varjoon, pääministeri Mari Kiviniemi sanoo.
Kirjatutka: Vastuun harmaalla vyöhykkeellä
EU:lla on paljon valtaa, mutta minkälaista vastuuta sen toimielimet kantavat tekemisistään? Ja kenelle ylikansalliset elimet, kuten Euroopan komissio tai toimeenpanovaltaa käyttävät unionin virastot esimerkiksi Suomessa sijaitseva kemikaalivirasto ylipäätään vastaavat toimistaan?
Rakkaudesta metsään
Moskovan lähistöllä sijaitsevan Himkin metsän suojelusta on kasvanut Venäjän tärkein kansanliike vuosikausiin. Tuhannen hehtaarin tammi- ja koivumetsän läpi oli tarkoitus rakentaa 12-kaistainen moottoritie Pietariin, mutta metsän suojelusta innostuneet viereisen Himkin kaupungin asukkaat onnistuivat pysäyttämään kesällä tien rakentamisen.
Pikatie Kiinaan
Atlantilta Jäämeren kautta Beringinsalmeen ja Tyynelle valtamerelle kulkeva reitti eli Koillisväylä on avautumassa merikuljetuksille ilmaston lämpenemisen seurauksena. Suezin kanava saa silloin vakavasti otettavan kilpailijan.
Kielipeliä Alpeilla
Sveitsiläinen Bivion kylä ei anna kielierojen häiritä kanssakäymistä. Vajaan kahdensadan asukkaan kylässä on käytössä kolme eri kieltä sekä useita murteita. Neljännes biviolaisista puhuu alueen virallista kieltä italiaa, ja vajaa viidennes retoromaania. Loput puhuvat jotain saksan lukuisista variaatioista.
Afganistan on jaettu maa
Länsimaat voivat joutua korjaamaan mustavalkoisia viholliskuviaan, ennen kuin neuvottelut etenevät Afganistanissa.
Politiikan trendikäs Pohjola
Pohjoismaisesta yhteistyöstä on tullut pitkän hiljaiselon jälkeen suosittu selvitysten ja raporttien aihe. Keskustelua poliittisesta yhteistyöstä käydään kuitenkin aina tarkoin määrätyissä rajoissa.
Valtionrakennusta tyhjän päällä
Venäjä on tunnustanut Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden, mutta valtaosalla niiden asukkaista on Venäjän passi. Georgiasta irtautuneet minivaltiot rakentavat maataan heikoin eväin maailmanpolitiikan katvealueella.
Lohikäärmeen kolme neulansilmää
Kiinasta povataan seuraavaa johtavaa maailmanvaltaa, mutta matkan voivat vielä katkaista maan taloudellinen tai ekologinen romahdus. Lisäksi vahvat naapurimaat rajoittavat Kiinan valtapyrkimyksiä.
Kansalaistoimintaa vihrein tunnuksin
Kiinan keskushallinto sallii ympäristöjärjestöt, koska paikallistasolla tarvitaan valvovia silmiä. Samaan aikaan hallinto pelkää yleisen tyytymättömyyden kanavoituvan järjestöjen kautta.
Ydinaseiden valvonta kaipaa isoa remonttia
Olli Heinonen valvoi ydinlaitoksia työkseen lähes 30 vuoden ajan. Nyt hän tutkii, miten valvontaa tulisi uudistaa. Ilman muutoksia IAEA häviää kamppailun ydinaseita havittelevia valtioita vastaan.
Kohti Yhdysvaltain vai Ranskan mallia?
EU:n poliittinen järjestelmä rakennettiin aikoinaan liittovaltion mallin mukaan. Lissabonin sopimus on vienyt järjestelmää semipresidentiaaliseen suuntaan.
EU: n ulkosuhde-uudistus voi jäädä hampaattomaksi
Catherine Ashton johtaa joulukuusta alkaen Euroopan ulkosuhdehallinnon 7000 hengen vahvuista diplomaattikuntaa. Uudistusten jälkeenkin komissio hallinnoi monia ulkopolitiikan osa-alueita. Pystyykö unioni esiintymään edelleenkään yhtenäisesti maailmalla?
Afrikan aika on edessä
Olai Voionmaa ja Lauri Tähtinen
Väestönkasvu on Afrikan suurin vahvuus, uskovat ranskalaisen uutuuskirjan kirjoittajat. Eurooppalaisten kannattaisi etsiä jatkossa kumppaneikseen maanosan nousevan nuoren sukupolven edustajia. Lue lisää UP-lehdestä 4/2010.
Islamistirap aseena uskonsodassa
Somalialainen taistelujärjestö Al-Shabaab rekrytoi uusia uskonsotureita rapin ja musiikkivideoiden avulla. Myös amerikkalaissotilaat ovat kokeilleet siipiään musiikkivalistuksen saralla.
Ratkaisu Niilillä
Egyptissä on ollut ilmassa muutoksen tuulia, kun maa valmistautuu kaksiin tärkeisiin vaaleihin. Marraskuun lopun parlamenttivaalit määrittävät, missä merkeissä ensi syksyn kohtalokkaat presidentinvaalit käydään.
Afganistanin sodan pojankasvot
Dokumenttielokuvat näyttävät Afganistanin sodan todellisuuden ja sille luodun julkisuuskuvan välisen suuren eron.
Kirjavieras: Irrallaan yhteiskunnasta
Monet eurooppalaiset muslimit tukeutuvat uskontoon, koska heitä ei hyväksytä tasavertaisiksi kansalaisiksi, väittää John Gest kirjassaan. Muxlim.com-verkkopalvelun perustajan Mohamed El-Fatatryn mielestä muslimit niputetaan liian helposti yhdeksi ryhmäksi.
Kirjatutka: Pelko on kuin halla
Muualta maailmasta Suomeen tulleet ihmiset ovat herättäneet monet tavallisesti viileän virkamiesmäisesti keskustelevat suomalaispoliitikot ennennäkemättömiin intohimon liekkeihin. Tämä loppupäätelmä syntyy Jussi Förbomin tuoreesta pamfletista Hallan vaara, jossa käydään läpi maahanmuuttoa koskeneita eduskuntakeskusteluja vuodesta 1998 vuoteen 2010.
Kirjatutka: Oikeistopopulismin yliote
Ruotsalainen kolumnisti ja toimittaja Lena Sundström matkusti keväällä 2009 naapurimaa Tanskaan elääkseen joitakin kuukausia mahdollisessa tulevaisuuden Ruotsissa. Tanskan oikeistopopulistinen ja maahanmuuttokriittinen eduskuntapuolue Dansk Folkeparti oli jo tuolloin maan kolmanneksi suurin. Vaa’ankieliasemassa puolue oli onnistunut radikalisoimaan ulkomaalaiskysymyksissä koko Tanskan poliittisen kentän.
Kirjatutka: Islamistien oppi-isä
Egyptiläinen Sayyid Qutb (1906–1966) oli yksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia islamistisia ajattelijoita. Kun lattia aukesi hirttoköysi kaulassa seisovan Qutbin alta kairolaisessa vankilassa elokuussa 1966, teloituksen symbolinen ilmavirta aiheutti monen nuoren ideologisen heräämisen. Heidän joukossaan olivat niin Gulbuddin Hekmatyar, joka on nykyisin Yhdysvaltojen terroristilistalla oleva afganistanilainen sotapäällikkö, kuin al-Qaidan nykyjohtajiin kuulu...
Kirjatutka: Niukkuuden ulkopolitiikkaa
Yhdysvaltain ulkopolitiikan resurssit pienenevät väistämättä, etupäässä sosiaalimenojen kasvun vuoksi. Lisäksi maan johtoasemaa kansainvälisessä järjestelmässä uhkaa sen politiikkaa ohjaavien ajatus- ja toimintamallien vanhentuneisuus. Näin päättelevät professorit Michael Mandelbaum Johns Hopkins -yliopistosta ja Andrew J. Basevich Bostonin yliopistosta tänä vuonna ilmestyneissä kirjoissaan.
Kirjatutka: Huumesotaa ja uppoavia eskimokyliä
Mika Mäkeläinen työskenteli Washingtonissa Yleisradion pääkirjeenvaihtajana dramaattisena aikana vuosina 2006–2009. Irakin ja Afganistanin sodat rapautuivat päämäärättömiksi raharei’iksi. Epäonnistunut huumesota teki Meksikon Juárezista ”maailman vaarallisimman kaupungin”.
Kirjatutka: Valtionyhtiöt politiikan välineinä
S yyskuun lopulla Brasiliassa järjestettiin maailman kaikkien aikojen suurin osakeanti. Valtionyhtiö Petrobras keräsi lähes 60 miljardia euroa annissa, jossa valtion osuus öljy-yhtiöstä kasvoi entisestään. Petrobras löi laudalta aiempaa listautumisennätystä nimissään pitäneen Kiinan maatalouspankin. Molemmissa anneissa on enemmän kuin häivähdys valtiokapitalismia.
Kenraalien terassilla
Mieli lepää Nigerian maaseudulla, Nigerin osavaltion syvän vihreällä, silmänkantamattomiin kumpuilevalla savannilla. Kenraali Abdulsalami Alhaji Abubakarin (evp) maaseutuhuvilan terassilta avautuva näkymä on huikea.
Kirjatutka: Salaliittoteoria muovaa historiaa
Törmäsin tähän kirjaan osallistuttuani yhteiskuntatieteilijöiden konferenssiin, jossa yksi paneelikeskustelu oli omistettu lännen ja Venäjän välisille salaliittoteorioille. Saimme seurata varttuneiden professoreiden tulistuvan väitteistä, että tietyt historian tapahtumat, kuten kylmän sodan päättyminen tai Ukrainan oranssi vallankumous, olisivat vain monisyisiä salaliittoja.
Wikileaks herätti nukkuvan leijonan
Wikileaksin vuodot eivät pääse lähellekään Pentagonin papereiden tasoa. Vastarinnasta kiinnostuneiden tutkijoiden huomion pitäisi kohdistua ensisijaisesti Wikileaks-skandaalin paljastamiin valtarakenteisiin.
Kiinassa kymmeniä miljoonia ympäristöpakolaisia
Kiinan ympäristöongelmat uhkaavat maan nousua supervallaksi. Kasvava vedenkulutus verottaa jo entuudestaan huvenneita vesivaroja. Kiinan kaupungeista kaksi kolmasosaa kärsii vedenpuutteesta, joka voi muutaman vuoden sisällä johtaa vakaviin seurauksiin Koillis-Kiinassa. Vesistöjen saastuttaminen on huolestuttavan laajamittaista.
