Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 
Ulkopolitiikka 2/2011

Velka painaa

Velka painaa

Julkaistu 1.6.2011

Euroalueen velkakriisi hallitsee kansainvälistä uutisointia, mutta lukujen valossa Yhdysvallat ja Japani ovat velkaantuneet vähintään yhtä pahasti. Jos velkaantumista ei saada kuriin, maailmantalous on vaarassa luisua vakaasta talouskehityksestä takaisin 1970-luvulla vallinneen korkean inflaation oloihin.

Velkaantumisen pitkä tie

Samu Kurri

Kreikan, Irlannin, ja Portugalin julkisten talouksien velkakriisi on vain osa kehittyneitä maita vaivaavaa velkaongelmaa. Yhdysvallat ja Japani ovat suhteellisesti vielä velkaantuneempia kuin euroalue. Jos ongelmia ei pystytä ratkaisemaan, 1970-luvulta saakka jatkunut vakaan talouden aikakausi voi jäädä historiaan, kirjoittaa Suomen Pankin toimistopäällikkö Samu Kurri.

Ylös velkasuosta

Samu Kurri

Velkojen maksaminen edellyttää, että valtio nostaa julkisen talouden ylijäämäiseksi. Kun velkaongelma on syvä, tähän tarvitaan ulkopuolista apua.

Remontti nosti kansankodin arvoa

Antti Kivimäki

Ruotsi on noussut Euroopan taloustiikeriksi luottamalla bisnesvainuunsa ja poistamalla työmarkkinoiden kannustinloukkuja. Silti menestyksen kenties tärkein tekijä on hyvinvointivaltio itse.

 
Lue verkossa myös
Artikkeli

Sauli Niinistö: Velanmaksun aika

Juha Mäkinen

Euroopan maiden hyvinvointi on alkanut paljastua savijaloille rakennetuksi. Sauli Niinistön ohje velkojensa kanssa ongelmiin joutuneille maille on yksinkertainen: pitää oppia elämään vaatimattomammin, tulojen mukaan.

Artikkeli

Välineet ja mekanismit

Juha Mäkinen

Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) on vuonna 2010 perustettu euroalueen väliaikainen kriisinhallintajärjestelmä, joka on käytössä kesäkuuhun 2013 asti. Heinäkuusta 2013 alkaen ERVV:n korvaa pysyvä Euroopan vakausmekanismi (EVM).

Pääkirjoitus

Euroopan hinta

Teija Tiilikainen

Kun Eurooppa oli maailmansotien jälkeen raunioina ja Euroopan yhteisöä rakennettiin rauhantilan turvaamiseksi, paljoakaan ei kyselty EY:n hinnan perään. Kaikille näytti olevan selvää, että hinta kannatti maksaa pysyvästä rauhantilasta.

Artikkeli

Yhdysvallat pyyhkii arabikadun pölyjä

Ari Kerkkänen

Arabikadun myllerryksen vaikutukset tuntuvat Washingtonissa saakka. Yhdysvallat joutuu suostumaan Lähi-idässä entistä tasa-arvoisempaan politiikkaan.

Kolumni

Brysselissä häärii liikaa kokkeja

Kristi Raik

EU:n korkea edustaja Catherine Ashton on jäänyt muiden ulkopolitiikan johtajien varjoon.

Kirja

Kirjatutka: Kädenvääntöä terroristien kanssa

Toby Archer

Brittiläinen Edwin Dyer ja kolme muuta turistia kidnapattiin Malissa vuonna 2009, kun seurue oli palaamassa musiikkifestivaaleilta Saharan autiomaan laidalta. Sieppaajat myivät panttivankinsa terroristiverkosto al-Qaidan

Artikkeli

Mitä on "suomettuminen"?

Jukka Huopaniemi

UP-lehti 50 vuotta: Ulkopolitiikka nosti suomettumiskissan pöydälle vuonna 1974. Alla Jukka Huopaniemen artikkeli, joka ilmestyi Ulkopolitiikan numerossa 2/1974.

Maailma palasina

Kruunupäiden juhlat

Juha Mäkinen

Vapun alla pidettyjen Britannian kuninkaallisten häiden kutsuvieraslistalla olivat totuttuun tapaan kaikki Euroopan kruunupäät. Heidän joukossaan oli myös joukko jo vuosikymmeniä sitten lakkautettujen monarkioiden edustajia, jotka ovat viettäneet suuren osan elämästään maanpaossa.

Maailma palasina

Vaihtoehtoinen rauhanpalkinto

Juha Mäkinen

Mikä kansainvälinen tunnustus on kyseessä? Annetaan muutamia vihjeitä. Sen ovat voittaneet muun muassa Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela, Kuubaa vuosikymmenet johtanut Fidel Castro ja Aleksandrian koptilais-ortodoksisen kirkon paavi Shenouda III.

Maailma palasina

Virtaa Niilistä

Joonas Pörsti

Etiopian Bahar Darissa näytti huhtikuun alkupuolella hetken aikaa siltä, että Tunisiasta alkanut vallankumousaalto oli saapunut Saharan eteläpuolelle. Sunnuntaiaamun rauhan rikkoi rytmikäs huuto, kun suureen mielenosoitukseen lähteneet marssijat lähestyivät kaupungin keskustaa banderollien kanssa. Pääministeri Meles Zenawin kovalla kädellä hallitsemassa Etiopiassa mielenosoitukset ovat muuttuneet harvinaisiksi. Pian kävikin ilmi, ettei väki ollut lähtenyt kaatamaan hallitusta vaan kannattamaan sitä.

Artikkeli

Vaikeasti hallittava mosaiikki

Outi Korhonen

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maita vaivaavat yhteiskuntien sisäinen pirstaleisuus ja kansanosien välinen epäluulo. Egypti on tästä hyvä esimerkki. Jos länsi ei muuta kuohuntaan tarjoamaansa perinteistä reseptiä, alue saattaa ottaa lännestä entistä enemmän henkistä etäisyyttä.

Artikkeli

Pitkä tie demokratiaan

Taru Salmenkari

Aiemmat kansannousut osoittavat, että demokratiaa on vaikea rakentaa sen jälkeen kun diktatuuri on kaadettu. Tunisialla ja Egyptillä on edessään monta kompastuskiveä.

Artikkeli

Afrikan diktatuurien aikalisä

Anna-Kaisa Hiltunen

Monet Pohjois-Afrikan vallankumouksiin vaikuttaneista yhteiskunnallisista tekijöistä ovat voimissaan myös Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa.

Artikkeli

Afrikan hirmuisimmat hallitsijat

Anna-Kaisa Hiltunen

Afrikka on hirmuhallitsijoiden manner, ainakin jos on uskominen The East African -sanomalehden julkaisemaa Afrikan presidentti-indeksiä. Lue lisää UP-lehdestä 2/2011.

Artikkeli

Nuorta työikäistä väkeä

Anna-Kaisa Hiltunen

Pohjois-Afrikassa noin joka toinen on alle 25-vuotias. Nuorten eli 15–24-vuotiaiden osuus väestöstä on viidennes. Lähi-idässä tilanne on samankaltainen. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta alueen väestödynamiikasta, sillä alueen väestö myös kasvaa nopeasti.

Artikkeli

Al-Qaidan etsikkoaika

Juha Saarinen

Terroristiverkosto al-Qaida on menettänyt henkisen johtajansa ja ideologisen uskottavuutensa. Uusi johtajapolvi voi nousta Arabian niemimaalta.

Artikkeli

Diplomaattien kapina

Louis Clerc

Pohjois-Afrikan tapahtumat käynnistivät kriisin Ranskan ulkoasiainhallinnossa. Ulkoministeri joutui lähtemään, ja diplomaattien tyytymättömyys purkautui mielipidekirjoituksena presidentti Nicolas Sarkozyn omavaltaista ulkopolitiikkaa kohtaan. Lue lisää UP-lehdestä 2/2011.

Silminnäkijä

L’exception marocaine

Anna Virkama

Helmikuun 20. päivän protestiliike Mouvement du 20 février keräsi koko alkuvuoden ajan väkeä mielenosoituksiin Marokon kaupungeissa. Mielenosoittajista osa toivoi Marokosta tasavaltaa, osa taas vastusti työttömyyttä, hallinnon korruptoituneisuutta ja epädemokraattisuutta – mutta ei kuningasvaltaa sinänsä. Lue lisää UP-lehdestä 2/2011.

Artikkeli

Avoimuuden aikakausi

Sinikukka Saari, Arto Nokkala

Sosiaalinen media on muuttanut ulkopolitiikan toimintaympäristön entistä avoimemmaksi ja keskustelevammaksi. Ketterät ja mukautumiskykyiset ei-valtiolliset toimijat ovat vahvistuneet, ja myös hierarkkisen valtionhallinnon on mukauduttava uuteen avoimuuden aikaan.

Artikkeli

Iso yhteiskunta, pieni valtio

Olli-Matti Nykänen

Britannia kohisee Big Society -ohjelmasta, jolla maan konservatiivipääministeri aikoo siirtää julkisia palveluita yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Pääministeri pitää ohjelmaa vallan siirtämisenä kansalle, kriitikot sokeana yksityistämisenä ja julkisten palveluiden alasajona.

Artikkeli

Epätietoinen kolmas sektori

Olli-Matti Nykänen

Kolmannen sektorin kritiikki Big Societya kohtaan kumpuaa paitsi leikkauksista myös konservatiivien käyttämän retoriikan ja käytännön tekojen ristiriidasta, katsoo Britannian kolmannen sektorin tutkimus- ja palvelukeskuksen Third Sector Research Centren johtaja, professori Peter Alcock.

Puheenvuoro

Suomen kriisinhallinnan uusi tarina

Touko Piiparinen

Perinteisten operaatioiden haikailun sijaan kannattaisi miettiä, missä suomalaisia nyt tarvitaan. Esimerkiksi Intia on lähettänyt Liberiaan sata naispoliisia.

Artikkeli

Operaatio Paxin jälkilypsy

Jaakko Blomberg

Entinen alivaltiosihteeri Jaakko Blomberg kertoo, millaista diplomaattista taspainoilua edellytti Suomen irtautuminen Pariisin rauhansopimukseen kirjatuista asevoimien rajoituksista. UP-lehti julkaisee ennakkoon otteen Blombergin syksyllä julkaistavasta kirjasta.

Artikkeli

Yhden onni, toisen tappio

Olai Voionmaa

Maailmanjärjestys on siirtynyt talouskriisin sysäämänä uuteen aikakauteen, sanoo Financial Timesin kolumnisti Gideon Rachman.

Kirja

Kirjatutka: Pragmatisti presidenttinä

Markku Ruotsila

James T. Kloppenbergin vastajulkaistu kirja Yhdysvaltain presidentti Barack Obamasta on harvinaislaatuinen. Harvoin on yksi aikamme johtavista aatehistorioitsijoista (tässä tapauksessa Harvardin yliopiston historian laitoksen johtaja) pureutunut päivänpoliittisiin ja henkilöä koskeviin kiistelyihin näin perinpohjaisesti.

Kirja

Kirjatutka: Muslimifeministi varoittaa ääri-islamista

Tiina Tarvainen

Analyyttistä keskustelua maahanmuutosta, kotoutumisesta sekä eristäytymisen ja radikalisoitumisen riskeistä on toistaiseksi käyty Suomessa vähän, etenkin verrattuna siihen, kuinka aiheet ovat nousseet poliittiseen keskusteluun muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomalainen debatti kulminoituu lähinnä marginaaliryhmien tunnepitoisiksi mielipiteiksi.

Kirja

Kirjatutka: Muslimimaailman valtasukujen tyttäret

Janne Hopsu

Islam ei lähtökohtaisesti estä naisten nousua politiikan huipulle, onhan myös muslimimaissa naisia vallan ylimmillä portailla. Toisaalta naisten ja vallansuhde ei ole muslimimaissa ainakaan yhtään sen helpompi kuin muualla maailmassa. Moderneista naismuslimijohtajista tunnetuin on vuonna 2007 murhattu Pakistanin entinen pääministeri Benazir Bhutto.

Kirja

Kirjatutka: Internetin luoma vapaus on illuusio

Juha Mononen

Internet ja sosiaalinen media vaalivat tiedon nopeaa ja vapaata virtausta, mikä vahvistaa yksilön asemaa ja edistää ihmisyhteisöjen kykyä järjestäytyä. Autoritaarisissa maissa tietoteknisen kehityksen käynnistämä tiedon vallankumous haastaa valtiolliset propagandamonopolit ja helpottaa hallitusten vastustamista. Syntyy uusia mahdollisuuksia avoimuudelle ja demokratialle, kuten Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on alkuvuodesta nähty. Arabimaiden kansannousuissa uusi viestintätekno...

Kirja

Kirjatutka: Populismin oravanpyörä uhkaa taloutta

Mikael Wigell

Latinalainen Amerikka tunnetaan ikuisena tulevaisuuden lupauksena, joka on kerta toisensa jälkeen pettänyt talouden nousua koskevat odotukset. Miksi maanosalla, jolla on niin valtavat luonnonrikkaudet, menee niin huonosti? Kysymys on työllistänyt Latinalaisen Amerikan tutkijoita vuosikymmeniä.

Kirja

Kirjatutka: Alati jatkuva itä–länsi-ottelu

Pekka Vahvanen

Harvalla historioitsijalla on rohkeutta laittaa yksiin kansiin ihmiskunnan historia ja osa sen tulevaisuudestakin. Stanfordin yliopiston professori Ian Morris kuitenkin tekee juuri niin teoksessaan Why the West Rules – For Now.

Artikkeli

Lyömäase liennytystä vastaan

Juha Mäkinen

Ulkopolitiikka nosti suomettumiskissan pöydälle vuonna 1974.

Kolumni

Eurokriisi on seurausta poliittisesta projektista

Katarina Sehm-Patomäki

Poliittiset ja taloudelliset päämäärät tulisi erottaa toisistaan euroalueen kriisin hoitamisessa.

Artikkeli

Serbia katsoo Eurooppaan

Rinna Kullaa, Tanja Tamminen

Serbia etsii sotarikoksista syytetyn Ratko Mladićin luovutuksella tietä ulos talousvaikeuksista.

Artikkeli

Counter-jihad ja Norjan tragedia

Toby Archer

Counter-jihad-liike on muslimien, maahanmuuton ja läntisten hallitusten vastainen "verkostojen verkosto", jonka aktivistit ja bloggarit haluavat taistella muslimien väitettyä lännen vastaista pyhää sotaa vastaan. Counter-jihadistit näkevät muslimien muuton Eurooppaan osana pyhää sotaa. Norjan massamurhaaja sai innoitusta hirmutekoihinsa tästä liikkeestä, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin entinen tutkija Toby Archer Foreign Policy -lehdessä.

Artikkeli

Voisiko internetistä olla ihmisoikeudeksi?

Miia Halme-Tuomisaari

Internetin määrittäminen ihmisoikeudeksi on elitististä ja hämärtää entisestään ihmisoikeuksien käsitettä.

Lue lehdestä
Kirjavieras

Tervetuloa entistä parempaan maailmaan

Anna-Kaisa Hiltunen

Ihmisten elämänlaatu missä tahansa maailmankolkassa on nyt parempi kuin aikaisemmin, väittää Maailmanpankin vanhempi ekonomisti Charles Kenny. Yleisen valtio-opin professorin Liisa Laakson mielestä väite on oikea, mutta se olisi kaivannut tuekseen syvempää analyysiä kansainvälisen järjestelmän valtasuhteista. Lue lisää UP-lehdestä 2/2011.

Kirja

Kirjatutka: Leïla ja puoli valtakuntaa

Anna Virkama

Tunisia tunnetaan naisten oikeuksien kannalta modernina arabimaana, jossa naiset eivät hunnuttaudu ja moniavioisuus on kielletty lailla. Tunisialaisnaisille taattiin aikanaan monia oikeuksia aiemmin kuin eurooppalaisille kanssasisarilleen: esimerkiksi oikeus ehkäisyyn myönnettiin 1962 ja aborttioikeus 1965 – kymmenen vuotta ennen ranskattaria. Mutta kuinka paljon Tunisian naisilla oikeasti on valtaa, vai onko naiskysymystä käytetty peittämään itsevaltaisen hallinnon epäkohtia?