Julkaistu 21.9.2006
Japanin pääministeri Junichiro Koizumi voi syyskuun lopussa jättää paikkansa seuraajalleen tyytyväisin mielin: kotimainen kysyntä ja vahva vienti ovat lihottaneet valtion kassaa. Myös kansainvälisesti maa etsii näkyvämpää roolia. Arvomullistusta läpikäyvä Japani aloittaa uutta maailmanvalloitusta innovaatioiden voimalla, kirjoittaa Suomen Taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADEn johtaja Teppo Turkki.
Kaksi eri paloa kosketti Suomea kesällä. Lähi-itä oli liekeissä heinä–elokuussa, kun Israel soti Hizbollahia vastaan ja suomalainen
Tapani Vaahtoranta ja Eero Vuohula
Suuren valiokunnan puheenjohtajan Jari Vilénin mukaan EU selvisi Libanonin kriisistä mallikelpoutisesti. Suomen puheenjohtajakaudella kriittisyys unionia kohtaan on kuitenkin kasvan huippuunsa, sekä Suomessa että muissa EU-maissa.
Jos vasen käsi ottaa, minkä oikea antaa, kehitysapu ei ole vain hyödytöntä, vaan tekopyhyydessään haitallista. Siksi rikkaiden maiden kehityspolitiikalta vaaditaan nyt suurempaa johdonmukaisuutta. Tulosten ja vaikutusten pitää näkyä myös viivan alla.
Suuruudenhulluus tai kuvitelma kaikkivoipaisuudesta ei sovi kehitysapuun. – Tässä työssä tulee selvästi vastaan se tosiasia, että kehitysapu voi olla vain pieni osa kokonaisuutta. Jos Afrikan kansantulo lisääntyisi prosentin verran, tarkoittaisi se 70 miljardia dollaria, mikä ylittää jo Afrikan saaman vuotuisen kehitysavun, laskeskelee Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen.
Ohjelmajohtaja Leena Rikkilän mieleen suomalaisista menestystarinoista kehitysapupolitiikassa nousee ensimmäiseksi Vietnam.
– Kansalaisjärjestökenttä on jossain määrin epäonnistunut siinä, että se ei ole kyennyt viestimään suomalaisille tarpeeksi tehokkaasti, miksi
Huonoista kehitysyhteistyöhankkeista löytyy usein yhteisiä kuvaavia sanoja: ne ovat ad hoc -tyyppisiä, ei-osallistavia sekä sosiaalisesti tai
Japanin pääministeri Junichiro Koizumi voi syyskuun lopussa jättää paikkansa seuraajalleen tyytyväisin mielin: kotimainen kysyntä ja vahva vienti ovat lihottaneet valtion kassaa. Myös kansainvälisesti maa etsii näkyvämpää roolia. Arvomullistusta läpikäyvä Japani aloittaa uutta maailmanvalloitusta innovaatioiden voimalla.
Mistä ääri-islamistiset terroristit ovat saaneet ajatuksensa? Toiset syyttävät wahhabiitteja ja toiset egyptiläistä Muslimiveljeskuntaa. Al-Qaidan väkivaltaisten jihadistien toimien ymmärtämiseksi on tunnettava heidän moninaiset juurensa, kirjoittaa terrorismin tutkija Toby Archer.
Virossa yleinen käsitys ulkopolitiikasta on, ettei olemassaoloamme koskettavia suuria tavoitteita enää ole. Ne suuret tavoitteet, joita
Neuvostoliiton kaaduttua Baltian maita yhdisti suuri halu palata osaksi Eurooppaa. Balttien matkaa on johdattanut järkiperäiseen tilannearvioon perustuva ”Suuri linja”. Tähän on kuulunut muun muassa luoteiseurooppalaisen markkinatalousjärjestelmän omaksuminen, kirjoittaa kansantaloustieteen dosentti Pekka Sutela.
Vuonna 2003 käynnistetty Irakin sota on lisännyt Yhdysvaltain-vastaisuuden historiansa korkeimpiin lukemiin.
Oppikirjan tekeminen on tietokirjoittamisen kuninkuuslaji. Lukijalla kun ei välttämättä ole juuri mitään tietoja aiheesta. Kylmän sodan
Monen mielestä kylmä sota on jo muinaishistoriaa. Berliinin muuri, rautaesirippu, Kuuban ohjuskriisi ja supervaltojen välinen ydinasekilpa
Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta on vaikea kirjoittaa mitään todella uutta. Ei professori Laynekaan
Kevin Phillipsin American Theocracy on viime kuukausina kivunnut New York Timesin bestseller-listalla. Teos hukuttaa lukijan todisteisiin George W. Bushin
Nobel-palkitun Amartya Senin uusin teos Identity and Violence – The Illusion of Destiny on tiukka kritiikki suositulle sivilisaatioiden yhteentörmäyksen
Georgiassa Mustanmeren rannikolla sijaitsevaa pientä Abhasiaa kutsuttiin vielä viisitoista vuotta sitten Neuvostoliiton rivieraksi.
Rikkaiden ihmisten turhimpiakin toiveita palvelevat tehokkaat ja erikoistuneet organisaatiot, joissa asiakkaan ääni kuuluu ja tulosvastuu on tiukka. Maailman köyhimpien ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä taas mietitään maailmaa syleilevissä mammuttikokouksissa. Toiminnalle asetetaan mahdottomia tavoitteita mahtipontisissa vuosituhatjulistuksissa ja laaditaan seikkaperäisiä suunnitelmia, joiden mukaan kaikki ovat yhteisvastuussa kaikesta, eikä kukaan oikein mistään....
Tunnettu brittiprofessori Catherine Merridale on tinkimätön tutkija ja teräväkynäinen kirjoittaja. Kun luin hänen aiempaa teostaan kommunistisesta Venäjästä, minusta tuntui, että opin jotain todella tärkeää maani historiasta. Jotain sellaista, mitä en olisi voinut lukea mistään muualta.
Pitkän uran Maailmanpankissa ja Afrikassa tehnyt Robert Calderisi uskoo, että afrikkalaisille on tehty vahinkoa lepsuilemalla. Avunantajat ovat eri syistä sietäneet Afrikassa korruptiota, hirmuvaltaa ja typerää talouspolitiikkaa. Vahvistamalla valtaapitävien otetta avunantajien naiivius on itse asiassa pettänyt afrikkalaiset.
Cambridgen yliopiston David Runcimanin London Review of Booksissa alun perin julkaistut esseet on koottu yksiin kansiin. Kirjassa Runciman pureutuu Tony Blairin visioon uudesta maailmanjärjestyksestä. Pääpaino on Irakin sodan kriittisellä tarkastelulla.