Idän suurvalta
Julkaistu 15.9.2011
Nousevan Kiinan pelko nostaa päätään paitsi Yhdysvalloissa myös Etelä-Kiinan meren rantavaltioissa ja Intiassa. Läntisten demokratioiden on saatava oma taloutensa kuntoon, jotta ne kykenevät puhaltamaan yhteen hiileen ja puolustamaan omia arvojaan maailmanpolitiikassa.
Askel eteenpäin, toinen taakse
Yhdysvallat ottaa huomioon kumppaneidensa näkemyksiä, jos tämä sopii maan omiin etuihin, muistuttaa professori Jussi Hanhimäki.
Epäluulon kierre
Kiinan sotilaallinen vahvistuminen kyseenalaistaa Yhdysvaltojen entisen aseman Itä- Aasiassa. Kiinan uusia lentotukialuksia ja häivehävittäjiä vaarallisemmiksi voivat kuitenkin muodostua ne sisäänrakennetut ajattelumallit, jotka värittävät Kiinan ja Yhdysvaltain suhdetta. Kiinan omista suurvaltapoliittisista tavoitteista tiedetään toistaiseksi vähän.
Suomi korostaa Palestiinan kysymyksessä neuvottelutarvetta
Mikä on Suomen kanta Palestiinan YK-pyrkimyksiin? Toistaiseksi on epävarmaa, aikovatko palestiinalaiset hakea syyskuussa YK:n jäsenyyttä, joka vaatisi turvallisuusneuvoston hyväksynnän, vai jonkinlaista tunnustusta Palestiinan valtiolle YK:n yleiskokoukselta.
Suomesta puuttuu keskustelukulttuuri
UP-lehti 50 vuotta: Erkki Pennanen valitteli ulkopoliittisen keskustelun puutetta vuonna 1986. Alla teksti, joka julkaistiin UP-lehden numerossa 2/1986.
Talouskriisin alta paljastuu uusi maailmanjärjestys
Globaali valtajärjestys on ollut muutoksen kourissa jo kaksi vuosikymmentä. Vieläkään ei ole kirkossa kuulutettu, minkälaiseen pysyvämpään olotilaan se mahdollisesti seuraavaksi asettuu. Varmaa on kuitenkin, ettei Eurooppa ole enää järjestelmän polttopisteessä niin hyvässä kuin pahassakaan, kuten viime vuosisadalla.
Vihreä valta väistyy
Kun valta vaihtuu rytisten, vaihtuvat usein myös vallan symbolit. Muammar Gaddafin hallinnon kaatuminen Libyassa on tuomassa maailman valtioiden lippujen joukkoon yhden uusvanhan tulokkaan.
Lähi-idän palapeli etsii kokoajaa
Lähi-idän rauhanprosessiin liittyy niin paljon aloitteita, tiekarttoja, kvartetteja ja erityislähettiläitä, ettei kukaan tunnu pysyvän perässä. Rauhanrakentaminen alkoi nykymuodossaan 1990-luvun alussa Madridin huippukokouksella ja Oslon rauhanprosessilla, joiden perusteella on pyritty kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, malliin.
Euroopan rasismi rehottaa
Ruotsalainen toimittaja Lisa Bjurwald tuskin osasi arvata, mitä kaikkea Euroopan äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttajakriittisissä piireissä vielä tapahtuisi sen jälkeen, kun hän viimeisteli aiheesta kertovan kirjansa tämän vuoden alkupuolella. Kirjan arvioi juristi Husein Muhammed.
Velka voi tiivistää EU-rivejä
Toimiva valuuttaunioni vaatii yhtenäisen talouspolitiikan. Eräs talouspolitiikan tehtävistä on kerätä veroja erilaisten vajeiden tasapainottamiseksi. Valuuttaunionissa tämä tulojen siirto kattaisi koko unionin alueen.
Yhden miehen demokratia
Kanada pääsee suomalaismediassa esiin useimmiten jääkiekon yhteydessä. Vaahteranlehtimaan politiikka jää meillä Yhdysvaltain varjoon.
Leo Riski: Saksa joutuu yhä syvemmälle Eurooppaan
Saksan liittokansleria Angela Merkeliä on arvosteltu strategian puutteesta eurokriisin hoidossa. Suomen Berliinin-suurlähetystön lehdistöneuvos Leo Riski uskoo, että Merkel joutuu talouskriisin pakottamana viemään Saksan entistä integroituneempaan Eurooppaan – vaikka saksalaiset eivät sitä haluaisikaan.
Kapinaan!
Nykynuorisosta ei tunnetusti ole mihinkään. Usein toistetun väitteen naulaa seinään 93-vuotias Stéphane Hessel, jonka pamfletti Vastarintaan! on juuri ilmestynyt suomeksi.
Kuninkaalliset sotajoukot
Kanadan asevoimissa tehtiin elokuussa pieni mutta symbolisesti merkittävä uudistus: laivaston ja ilmavoimien nimiin palautettiin 43 vuoden tauon jälkeen sana royal, kuninkaallinen. Niinpä esimerkiksi merivoimien sotilaat palvelevat nyt Kanadan kuninkaallisessa laivastossa.
Kehitysyhteistyön nousevat tähdet
Kiina, Intia, Brasilia ja muut nousevat maat ovat liittyneet kehitysavun antajina rikkaiden maiden rintamaan, mutta omilla ehdoillaan.
Amerikka meni rikki
”Yhdysvallat on yläilmoista katsottuna kuin risteilijäalus, joka kääntyilee verkkaisesti oman kummallisen maailmansa merillä. Sen käännöksistä ja kurssinkorjauksista päättävät demokratiansa sääntökirjan mukaisessa järjestyksessä ylivilkkaat ja tarkkaavaisuushäiriöiset matkustajat sekä heitä palveleva, välillä hieman humalaisen oloinen miehistö.”
Jättiläiset horjuvat
Euroopalla ja Yhdysvalloilla on suuria vaikeuksia ratkaista omia talousongelmiaan. Sisäänpäin kääntyminen heikentää oleellisesti suurvaltojen kykyä toimia maailmalla, sanoo yhdysvaltalainen tutkija Daniel Hamilton.
Intia varustautuu Kiinan pelossa
Intian ja Kiinan rajakiista Arunachal Pradeshissa on kärjistymässä kilpavarusteluksi. Samaan aikaan ottelu Intian valtameren sotilaallisesta hallinnasta kovenee.
Vaalit vahvistivat Turkin konsensusta
”Näpit irti internetistämme!” turkkilaiset mielenosoittajat julistivat toukokuussa Istanbulissa yhdessä viime vuosien suurimmista mielenosoituksista.
Armeijalla ratkaisun avaimet Syyriassa
Syyrian hallinto on vajonnut sotaan kansalaisiaan vastaan. Syyrialainen tutkija huomauttaa, että loikkaukset kertovat armeijan epävarmuudesta.
Millainen on professorien maailma?
Heistä yksi puhuu maailmanparlamentista, toinen biovallasta ja kolmas nimien geopolitiikasta. Heistä jokainen opettaa Suomen tulevia ulkopolitiikan asiantuntijoita. Mistä on Suomen kansainvälisen politiikan professorit tehty?
Maailmannäyttämön ammattilaiset
K ansainvälisen politiikan parissa työskentelee ammattilaisia monenlaisilla nimikkeillä. Joukossa on ainakin poliitikkoja ja virkamiehiä, diplomaatteja, toimittajia, tutkijoita ja opettajia, konsultteja sekä järjestötyöntekijöitä.
Hyökkäävää energiapeliä
Saksa pystyy luopumaan ydinvoimasta keskeisen maantieteellisen asemansa ansiosta. Maa tukeutuu energiapolitiikassaan hiilivoimaan, maakaasuun ja uusiutuviin energianlähteisiin.
Kuninkaasta ei saa puhua
Thaimaassa kuningasta pidetään kansan yhdistäjänä, ja hänen arvostelunsa on tabu. Thaimaan tiukan majesteettirikoslain lèse majestén mukaan kuninkaan, kuningattaren ja kruununperijän pilkka voi johtaa 3–15 vuoden vankilatuomioon.
Palestiina yhdistää voimiaan
Tuomas Mustikainen, Jorma Palovaara
Palestiinan kilpailevat puolueet Fatah ja Hamas ovat tehneet rauhan, mutta lokakuulle kaavaillut parlamenttivaalit saattavat muuttaa kaiken. Tilanne on jännittynyt varsinkin Länsirannalla, ja Israel harjoittelee suurmielenosoituksia ja mellakoita varten. Palestiinalaiset ovat päättäneet ottaa kohtalon omiin käsiinsä.
Puola valaa Eurooppaan tulevaisuudenuskoa
Puola on selvinnyt finanssikriisistä tähän mennessä pää pystyssä, osin EU:n rakennerahastojen avulla. Nyt Puola yrittää rohkaista muuta Eurooppaa velkakriisin selvittämiseksi.
Klaanit hallitsevat Venäjää
Poliittisen järjestelmän uudistuspaineet kasvavat Venäjällä vaalivuoden alla, sanoo tutkija Nikolai Petrov.
Verkostojen valtio
Sosiologi Manuel Castellsin kuvaama verkostojen valta selittää osaltaan, miksi Venäjän valtio pysyy pystyssä ilmeisestä tehottomuudestaan huolimatta.
Turkki miehittää kolmasosaa Kyproksesta
Kypros on ollut EU:n jäsen vuodesta 2004, mutta EU:n lainsäädäntö ei ole voimassa Turkin miehittämällä alueella. EU:n jäsenehdokkaana Turkki ei noudata EU:n jäsenyysneuvotteluiden sille asettamia velvoitteita, kirjoittaa Kyproksen Suomen-suurlähettiläs Filippos Kritiotis. Lue lisää UP-lehdestä 3/2011.
Tosipohjainen jännäri varjotaloudesta
Vuonna 2007 Kiinaan investoivat eniten piskuiset Brittiläiset Neitsytsaaret ja Hongkong. Suorista sijoituksista Intiaan peräti 43 prosenttia tuli reilun miljoonan asukkaan afrikkalaiselta saarivaltiolta Mauritiukselta. Tilastokummajaiset johtuvat veroparatiiseista.
Ruhtinas rauhaa rakentamassa
Maailma on muuttunut, ja machiavellistinen realismi tulisi korvata "uudella realismilla", jossa globaali yhteistyö on jokaisen maansa etua ajattelevan hallitsijan tavoite, argumentoi professori Dennis J. D. Sandole teoksessaan Peacebuilding.
Rauhanvälityksen opas ruotsalaisittain
Ruotsalaistutkijat Isak Svensson ja Peter Wallensteen ovat kirjoittaneet ruotsalaisen rauhanvälittäjän Jan Eliassonin kokemusten perusteella kirjan siitä, kuinka rauhanvälityksessä (epä)onnistutaan.
Demokratiaa voidellaan valheilla
Perinteisesti kansainvälinen politiikka on mielletty viidakoksi, jossa pelin henkenä on kilpailu vallasta ja valtiot ovat vastuussa vain omasta turvallisuudestaan.
Tanssia käärmeiden päällä
Jemenin pitävät otsikoissa al-Qaida, öljy ja hupenevat vesivarat sekä arabimaailman kuohunta, joka on koskettanut myös presidentti Ali Abdullah Salehia. Keskeinen kysymys on, pysyykö vuonna 1990 vaivoin kokoon harsittu Jemen yhtenä valtiona.
Tuppisuisuus on väistynyt
Erkki Pennanen valitteli ulkopoliittisen keskustelun puutetta vuonna 1986.
Maailman laidalle ja takaisin
Olen aina koettanut mennä sellaisia kehittymässä olevia ilmiöitä kohti, jotka kulloinkin tuntuvat tärkeiltä ja kiinnostavilta, vaikka en olisi niitä heti aluksi ymmärtänytkään”, toimittaja ja lehdistöneuvos Leo Riski sanoo.
Leo Riski
Syntyi Sysmässä 1951. Suoritti toimittajatutkinnon Sanomien toimittajakoulussa vuonna 1977. Aloitti työt Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmissa samana vuonna.
Neljä tulevaisuudenkuvaa
Daniel Hamiltonin johtama Center for Transatlantic Relations on laatinut neljä skenaariota Yhdysvaltain ja Euroopan tulevaisuudesta. Skenaariot on laadittu Suomen ulkoministeriön aloitteesta ja julkistetaan alkusyksystä. Nimet ovat The Beatlesin tai Paul McCartneyn kappaleista.
Daniel Hamilton
• Johtaa Yhdysvalloissa Johns Hopkins -yliopiston yksikköä Center for Transatlantic Relations. • Kasvoi ja kävi koulunsa Länsi-Euroopassa, isä työskenteli Yhdysvaltain ilmavoimissa
Maailmanpolitiikan kartanlukija
Pekka Korhoselle nimet ovat geopoliittisen vallan ilmentymiä.
Vallan runollinen kriitikko
Lappilaistunut brittiprofessori tarkkailee maailmaa lahjomattoman inhorealistisesti.
Eurooppalainen rakenneteoreetikko
Brittienglantia puhuva turkulaisprofessori ei ole kiivennyt norsunluutorniin.
Aktivistiprofessorit vs. uusliberalismi
Helsingin voimakaksikko hahmottelee maailmanjärjestystä, jossa demokratia toimii globaalisti.
Käytännönläheinen akateemikko
Nato-kommenteistaan tunnettu tamperelaisprofessori on opiskelijoiden mielestä vaikutusvaltainen verkostoituja, jonka työssä teoria ja käytäntö lyövät kättä.
