Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 
Ulkopolitiikka 4/2011

Uusi Eurooppa

Uusi Eurooppa

Julkaistu 8.12.2011

Euroopan poliittinen yhdentyminen alkoi toisen maailmansodan kauhujen jälkeen. Unioni on syntynyt kriisistä ja kulkenut eteenpäin kriisien läpi. Selviääkö se vielä tämänkertaisesta? Ulkopolitiikka-lehti kokosi neljä vaihtoehtoista skenaariota, joissa katsotaan EU:n tulevaisuutta 2020-luvun loppupuolelle, ja pyysi kuusi asiantuntijaa arvioimaan ennusteita.

Euroopan neljä tulevaisuutta

Joonas Pörsti/UP

Euroopan neljä tulevaisuuttaEuroopan unionia ravisteleva kriisi voi johtaa maanosan syvempään poliittiseen yhdentymiseen – aina liittovaltioksi saakka. Yhtä hyvin se voi johtaa euroalueen tai koko unionin hajoamiseen. Mitä näistä vaihtoehdoista seuraisi? Ulkopolitiikka-lehti esittelee neljä erilaista tulevaisuudenkuvaa.

 
Lue verkossa myös
Pääkirjoitus

Kuinka monta Eurooppaa?

Teija Tiilikainen

Selviytyykö Euroopan unioni talouskriisistä yhtenäisenä? Yhtenä synkimmistä skenaarioista on väläytelty euroalueen tai pahimmassa tapauksessa koko EU:n jakautumista. Esillä on ollut monenlaisia jakolinjoja: On vauras ja kilpailukykyinen Pohjois-Eurooppa ja talouden rakenteellisista ongelmista kärsivä etelä. On julkisen talouden hyvin hoitanut protestanttinen Eurooppa ja valtionkassan kuralle ajanut katolinen maanosa. Toisaalta on integraation syventämiseen myönteisesti suhtautuva M...

Maailma palasina

Miksi Iranilla ei saisi olla ydinasetta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Maailmassa on viisi laillista ydinasevaltaa: Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska ja Kiina. Vaikka ne kuuluvat vuonna 1970 voimaan astuneeseen ydinsulkusopimukseen (Nuclear Non-proliferation Treaty, NPT), niillä on kansainvälisoikeudellinen lupa ydinaseisiinsa, koska ne ehtivät tehdä ydinräjäytyksiä ennen vuotta 1967.

Puheenvuoro

Ulkopolitiikan paluu

Hiski Haukkala

Maailmanjärjestyksen muutos ja EU:n kriisi lisäävät ulkopolitiikan tarvetta. Tämä voi paradoksaalisesti lisätä painetta palauttaa presidentti Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon keskiöön, kirjoittaa professori Hiski Haukkala.

Artikkeli

Sari Essayah: Venäjä-yhteistyö on ykkönen

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Suomen ulkopoliittisen tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä ovat Venäjän kehitys, Lähi-idän suunta ja YK:n vahvistaminen, sanoo kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Artikkeli

Impivaaralaisuudesta aktiiviseen ihmisoikeuspolitiikkaan

Frank Johansson

Suomen ihmisoikeuspolitiikka on tällä vuosikymmenellä aktivoitunut, mutta vanha puuttumattomuuden perinne elää vielä ulkopolitiikan institutionaalisessa muistissa. Siksi muutoksen lopullinen läpimurto saattaa kestää vielä pitkään.

Artikkeli

Paavo Arhinmäki: Uusin aloittein kansainväliseen yhteistyöhön

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mukaan Suomen presidentin tulee olla aloitteellinen, kun kansainvälinen yhteisö hahmottelee konkreettisia ratkaisuyrityksiä ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin ongelmiin.

Artikkeli

Eva Biaudet: Presidentti voi vähentää pelkoja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys olisi Suomen tulevaisuuden ulkopolitiikan kannalta merkittävä seikka, sanoo Suomen ruotsalaista kansanpuoluetta edustava Eva Biaudet.

Artikkeli

Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä mikään ei pysy paikallaan, sanoo vihreiden Pekka Haavisto.

Artikkeli

Paavo Lipponen: Globalisaation ja uusien uhkien hallintaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sosiaalidemokraattien Paavo Lipponen nostaa tulevaisuuden ulkopolitiikan suuriksi kysymyksiksi Venäjä-suhteet, Euroopan unionin tulevaisuuden ja globalisaation.

Artikkeli

Sauli Niinistö: EU on Suomen menestyksen raami

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uudessa maailmanjärjestyksessä ulkopolitiikan luonne painottuu talous- ja rahapolitiikkaan enemmän kuin koskaan. Se on tärkeä vallankäytön väline, sanoo kokoomuksen Sauli Niinistö.

Artikkeli

Timo Soini: EU:n varaan ei pidä jättäytyä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Perussuomalaisten Timo Soinin mukaan ulkopolitiikan perusruisleipä ei ole kadonnut mihinkään, vaikka turvallisuuskäsityksemme on laajentunut.

Artikkeli

Paavo Väyrynen: Kohti ihmiskuntapolitiikkaa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä Suomen ulkopolitiikassa on, kuinka Suomi onnistuu vaikuttamaan Euroopan unionin ulkosuhteiden kehitykseen, sanoo keskustan Paavo Väyrynen.

Kirja

Puna-armeijan seikkailut Afganistanissa

Olli Ruohomäki

Afgantsy on yksityiskohtainen tutkielma Neuvostoliiton toimista Afganistanissa vuosina 1979–89. Teos käsittelee Neuvostoliiton Afganistanin-sodan poliittisia taustoja, politbyroon päätöksentekoa, puna-armeijan toimia sodan eri vaiheissa ja sodan vaikutuksia neuvostoyhteiskuntaan. Kirjan nimi viittaa Afganistanissa taistelleisiin puna-armeijan veteraaneihin.

Profiili

Siirtolaismyyttien murskaaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vievätkö siirtolaiset vastaanottajamaittensa kansalaisten työt, vai hyödyttävätkö muuttajat taloudellisesti itseään ja muita? Päätä itse, mutta perusta päätöksesi faktoihin, rohkaisee Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön pääjohtaja William Lacy Swing.

Maailma palasina

Totuus sotilasvallan ajasta

Mikael Wigell

Etelä-Amerikka otti lokakuun lopussa merkittäviä askelia tehdäkseen tiliä menneisyydestään. Argentiinassa tuomittiin 26. päivänä lokakuuta kuusitoista entistä laivaston upseeria pitkiin vankeusrangaistuksiin vuosien 1976–1983 sotilasvallan ajan ihmisoikeusrikoksista. Muutama tunti tämän jälkeen Uruguayn parlamentti kumosi maan armahduslain. Vielä samana päivänä Brasilian parlamentti hyväksyi lakipaketin, joka sallii totuuskomission pystyttämisen vuosien 1964–1985 sotilasvallan aikaisten rikosten selvittämiseksi.

Maailma palasina

Liittolainen helvetistä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uutisotsikoiden perusteella voisi päätellä, että Pakistanin suurimmat turvallisuusuhkat ovat terrorismi ja ydinaseet. Otsikoiden takana Pakistanin tilanne näyttää hieman toisenlaiselta.

Maailma palasina

Aidattu Amerikka

Juha Mäkinen/UP

Yhdysvaltojen ja Kanadan välinen raja on maailman pisin kahden valtion välinen raja. Nyt Yhdysvaltain viranomaiset ovat sitä mieltä, että sen yli tulee suurempi terroriuhka kuin Meksikon rajan yli

Artikkeli

Välimeren euromaat ajelehtivat

Raine Tiessalo

Rahan kulttuuri on erilainen Etelä- ja Pohjois-Euroopassa. Välimeren suuret euromaat Ranska, Italia ja Espanja voivat muuttaa toimintatapojaan, mutta tähän tarvitaan myös euroalueen yhteistä talouspolitiikkaa. Lue lisää UP-lehdestä 4/2011.

Artikkeli

Putinismin kaikuja Ranskassa

Anaïs Marin

Yliviritetystä presidentinvallasta on tullut ongelma Ranskan demokratialle, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Anaïs Marin.

Artikkeli

Berlusconin karu perintö

Jouni Kantola

Italiaa 17 vuotta hallinneen Silvio Berlusconin eroaminen vei italialaisilta alibin. Vararikon partaalla kamppaileva valtio yrittää nousta jaloilleen virkamiesten vetämänä ja kansainvälisten tarkkailijoiden valvonnassa.

Kolumni

Espanja sai tarpeekseen

Teemu Sinkkonen

Työpaikkojen luominen – mikään muu ei käytännössä pelasta Espanjaa talouskriisistä, vaikka EU lopulta keksisikin keinot euroalueen kriisin ratkaisemiseksi, kirjoittaa Teemu Sinkkonen.

Artikkeli

Kroatiasta seuraava EU-maa

Rinna Kullaa

Presidentti Ivo Josipović on vahvistanut demokraattisia arvoja.

Artikkeli

Syyrialla on edessään pitkä kamppailu

Ari Kerkkänen

Syyrian sisäiset jakolinjat ovat vahvistuneet Ranskan siirtomaa-ajasta lähtien. Niiden keskellä oppositio yrittää nyt koota rivejään.

Kolumni

Ruuhkaa Libanonin näyttämöllä

Mikko Patokallio

Ensi vuoden alussa noin 200 suomalaista rauhanturvaajaa palaa Libanoniin YK:n rauhanturvaoperaatio Unifiliin. Suomelle osallistuminen on mielikuvapolitiikkaa: Unifil mielletään perinteiseksi rauhanturvaoperaatioksi, jonka ainoana tehtävänä on Etelä-Libanonin raja-alueen vakauttaminen. Tämä on kuitenkin vanhentunut käsitys, kirjoittaa Mikko Patokallio.

Kirja

Kaksi erilaista Syyriaa

Kaisa Honkala

Lähi-idän menestyjä vai jäykkä klienttivaltio? Kaksi viime vuosina ilmestynyttä ranskankielisten toimittajien kirjoittamaa teosta maalaa perin erilaiset kuvat Syyriasta, Ranskan entisestä siirtomaasta.

Silminnäkijä

Kazakstanin pääkaupunki on kangastus

Salla Nazarenko

Olipa kerran pääkaupunki, jonka nimi oli Pääkaupunki. Se nousi kymmenessä vuodessa kituvan neuvostoaikaisen kaupungin raunioille värikkäänä kuin Las Vegas. Tänään Pääkaupungissa on kaikkea, mitä pääkaupungilta odotetaan: rahaa, valtaa ja suihkulähteitä. Paha vain, että suuri osa Pääkaupungista on pelkkää kangastusta, kirjoittaa Salla Nazarenko.

Artikkeli

Japanin politiikka odottaa uudistajaa

Juha Saunavaara

Pääministeri on vaihtunut Japanissa tiuhaan, mutta poliittisen järjestelmän murros on siirtynyt aina tuonnemmaksi. Kansantalous on velkaantunut, ja työväestö vanhenee.

Silminnäkijä

Kuningas David

Charly Salonius-Pasternak

ISAF-komentaja David Petraeuksen tapaaminen antaa viitteitä siitä, mihin kenraalin kova maine perustuu, kirjoittaa Charly Salonius-Pasternak.

Artikkeli

Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa

Lauri Seppälä

Euroopan työikäinen väestö vähenee vuoteen 2060 mennessä jopa 110 miljoonaa eli yli Saksan, Hollannin ja Belgian yhteenlasketun väkimäärän verran. Elintaso mantereella taittuu, ellei työvoimapulaa paikata maahanmuutolla.

Kirjavieras

Uusi pohjoinen vetää väkeä etelästä

Kaarina Järventaus

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kasvava kysyntä lisäävät maahanmuuttoa pohjoisille alueille. Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen kehottaa poliitikkoja valmistamaan Suomea tulevaisuuteen.

Kirja

Hyperglobalisaatio on tullut tiensä päähän

Mimosa Lankinen

Globalisaation rajoitukset täytyy hyväksyä, sanoo tunnettu ekonomisti ja Harvardin yliopiston kansainvälisen poliittisen taloustieteen professori Dani Rodrik uusimmassa teoksessaan The Globalization Paradox.

Kirja

Demonikratian rujot kasvot

Niina Sarkonen

Intia on unohtanut vuosituhansia vanhan historiansa, kulttuurien ja uskontojen keskinäisen kunnioituksen perinteen, kirjoittaa Arundhati Roy tuoreessa kirjassaan.

Kirja

Sosialismia ja päähuiveja

Kaisa Honkala

Uutiset Jemenistä ovat viime vuosina kertoneet kriiseistä, kapinaliikkeistä ja terrorismista. Lähi-idän köyhimmän valtion kansannousu kipusi maailmalla otsikoihin kuohunnan keväänä 2011. Mutta mitä me tiedämme tavallisten jemeniläisten elämästä?

Väitöskirja

Eurooppa vei puolueettomuuden

Jaakko Blomberg

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka eurooppalaistui, kun Suomi sopeutui Euroopan unionin jäsenyyteen. Tätä eurooppalaistumista käsittelee Teemu Palosaaren yleisen valtio-opin väitöstutkimus, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa alkuvuonna.

Kirja

Menestyksellistä harvainvaltaa

Kari Kahiluoto

American Universityn professori David Bosco on lainannut kirjansa nimen J. R. R. Tolkienin fantasiaromaanista. Nimi on osuva. Teos keskittyy lähes yksinomaan YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan erityisasemaan, jota Bosco pitää neuvoston suurimpana saavutuksena.

Kirja

Kenialainen katse ihmisoikeuksiin

Ulla Anttila

Ihmisoikeuksia käsitellään usein joko oikeudellisena kysymyksenä tai ihmisoikeusloukkauksina, joista raportoidaan kuvailemalla oikeuksien laatua ja määrää. The Politics of Human Rights yhdistää molemmat näkökulmat.

Kirja

Karhun kainalossa

Joonas Pörsti/UP

Syyskuun 2001 terrori-iskuista on ilmestynyt massiivinen määrä raportteja, tutkimuksia ja lehtijuttuja. Sotatieteen tohtori Jarno Limnéll on kirjoittanut iskujen vaikutuksista sujuvan yhteenvedon, joka ottaa kantaa myös Suomen turvallisuuspoliittisiin valintoihin. Lue lisää UP-lehdestä 4/2011.

Artikkeli

Ihmisoikeuksien inflaatio

Juha Mäkinen/UP

Frank Johansson kehui Suomen ihmisoikeuspolitiikan aktivoitumista 1990-luvulla ja kritisoi sen passivoitumista 2000-luvulla.

Artikkeli

Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012

Joonas Pörsti/UP

Suurvaltojen suhteet liikkuvat ensi vuonna taas hieman uuteen asentoon, ennustaa Euroopan parhaisiin ajatushautomoihin lukeutuva ECFR.

Artikkeli

Mistä Eilen puhuttiin?

UP-lehden toimitus

Noin 2 000 puhetta kym­menellä kielellä kaikilta mantereilta. Sellainen on Suo­men ulkopoliittisen johdon puheiden saldo tällä vuositu­hannella.

Lue lehdestä