Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 
Ulkopolitiikka 1/2012

Globaali keskiluokka

Globaali keskiluokka

Julkaistu 8.3.2012

Keskiluokka kasvaa nousevissa talouksissa niin nopeasti, että parinkymmenen vuoden päästä kaksi kolmesta maailman keskiluokkaisesta asuu Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Keskiluokkaistuminen lisää painetta demokratisoida poliittisia järjestelmiä.

Nousevat taloudet ammentavat raaka-aineita kasvunsa rattaisiin köyhistä kehitysmaista. Läntinen apuyhteisö puolestaan koettaa suostutella uusia avunantajia sopimukseen avun pelisäännöistä. Afrikalle uusi raha on tervetullutta: mantereen talous kasvaa kohisten.

Missä Suomi on onnistunut?

Joonas Pörsti/UP

Kehitysapukenttä on uudistumassa, kun uudet avunantajat rynnistävät mukaan omilla ehdoillaan. Suomen kehitysapua on moitittu muun muassa pirstaleisuudesta. Mutta on Suomi jossain onnistunutkin.

Tansanian metsät häviävät Kiinaan

Joonas Pörsti/UP

Suomi on tehnyt Tansanian kanssa metsäalan kehitysyhteistyötä yli 40 vuotta. Silti metsiä hakataan kiivaaseen tahtiin.

Puhdasta vettä miljoonille etiopialaisille

Joonas Pörsti/UP

Etiopian vesihanke alkoi tuottaa tulosta, kun kyläyhteisöt saatiin osallistumaan ja kantamaan vastuu omista kaivoistaan.

Vauraus ja vakauden kaipuu

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta

Vauraus ja vakauden kaipuuKun miljardit ihmiset nousevat maailman kehittyvissä talouksissa köyhyydestä keskiluokkaan, demokratiasta tulee heille teoriassa entistä arvokkaampaa. Käytännössä arvojen muutos ei välttämättä näy.

Kiina käymistilassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Verkkokeskustelut kungfutselaisuuden merkityksistä tarjoavat kiinalaisille tavan kapinoida kommunistista puoluetta vastaan. Kapina voi konkretisoitua, jos talouskasvu kääntyy laskuun.

Ne, joilla on rahaa

Lily Liu

Shanghailainen Karen Gao lomailee ulkomailla silloin kun haluaa, ja haaveilee kahdesta puolueesta.

Keskiluokka ryhtyi yrittäjiksi

Julia Wiræus

Delhiläinen Vidhi Chhariya työskenteli 14 vuotta IT-alalla ja teki sitten niin kuin moni muu Intian keskiluokasta: perusti oman yrityksen.

Kolme ateriaa päivässä

Joe Nkadaani

Lusakalainen Yuyo Nachali-Kambikambi miehineen elättää ydinperheensä lisäksi äitiään, lankoaan ja seitsemää koiraa.

Kehitysyhteistyön uudet tähdet

Joonas Pörsti/UP

Nousevat taloudet rynnistävät mukaan kehitysyhteistyöhön omilla ehdoillaan. Kiina ja Intia haluavat pitää kätensä vapaana Afrikan raaka-ainemarkkinoilla.

Suomen kehitysapu syynissä

Joonas Pörsti/UP

New Yorkin yliopiston tuloksellisuusvertailussa Suomi sijoittui kehitysyhteistyössä häntäpäähän Kreikan ja Belgian edelle.

 
Lue verkossa myös
Tyhmä kysymys

Mikä on länsi?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Uutisissa ja kansainvälisen politiikan kirjallisuudessa puhutaan aika ajoin ”lännestä”, joka katsoo asioita tietystä näkökulmasta, toimii ja ottaa kantaa. Nyt lännestä puhutaan esimerkiksi Iranin ja Syyrian yhteydessä: kuinka lännen pitäisi niiden toimiin reagoida? Monesti oletetaan, että lukija osaa itse päätellä, mitkä maat kuuluvat länteen.

Maailma palasina

Y-kromosomin ylivalta murtuu hitaasti

Juha Mäkinen/UP

Mikä yhdistää seuraavia maita: Mali, Kosovo, Thaimaa, Tanska, Jamaika? Kaikissa niissä on viimeksi kuluneen vuoden aikana astunut virkaansa pääministeri, tai Kosovon tapauksessa presidentti, jolla ei ole Y-kromosomia – toisin sanoen nainen. Joukon uusin tulokas on tammikuun alussa virkaansa astunut Jamaikan pääministeri Portia Simpson Miller. Tosin Simpson Miller on jo toista kertaa maansa johdossa; hän toimi pääministerinä myös vuosien 2006–2007 aikana.

Kolumni

Vallastaan tarkka presidentti

Tuomo Yli-Huttula

Sauli Niinistöllä on hyvät edellytykset retoriseen vallankäyttöön, myös hallitukselle kuuluvassa talouspolitiikassa, kirjoittaa Tuomo Yli-Huttula.

Artikkeli

Yhdysvallat menetti aloitteen avaruudessa

Markus Hotakainen

Kiina laukaisi viime vuonna Maata kiertävälle radalle avaruusaseman ja tähtää tulevaisuudessa kuulentoon. Avaruuden valloituksen seuraavat askeleet edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Yhdysvallat ei halua Kiinaa mukaan sotilaallisista syistä.

Profiili

Jättiläisen harteilla

Joonas Pörsti/UP

Joulukuussa Moskovan keskiluokka marssi kaduille vaatimaan rehellisiä vaaleja. Venäjän suuri enemmistö pysyi kotonaan. Heitä on toistasataa miljoonaa, harvaan asutun valtavan maan eri kolkissa. He uskovat vakauteen, isänmaahan ja mataliin veroihin, kertoo suurlähettiläs Matti Anttonen.

Kirja

Mitä tapahtui "Medvedevin Venäjälle"?

Katri Pynnöniemi

Dmitri Medvedevin kausi Venäjän presidenttinä päättyy toukokuussa, kun uusi presidentti vannoo virkavalan. Vielä vuosi sitten keväällä kysymys Medvedevin mahdollisesta jatkokaudesta hallitsi Venäjällä käytävää keskustelua maan poliittisesta tulevaisuudesta. Keskustelu päättyi syyskuussa 2011 Yhtenäinen Venäjä -puolueen puoluekokoukseen, jossa julkistettiin pääministeri Vladimir Putinin aikomus palata maan ykköspaikalle.

Kirja

Köyhien arki on jatkuvaa riskien hallintaa

Pasi Nokelainen

Miljoonat lapset kuolevat vuosittain sairauksiin, jotka voitaisiin peri­aatteessa ehkäistä täysin, vieläpä hyvin halvalla. Miksi niin ei sitten tehdä?

Pääkirjoitus

Kiina hämmentää

Teija Tiilikainen

Maailmannäyttämölle astuneista uusista toimijoista yksi on ylitse muiden. Kiina kasvattaa parhaillaan globaalia valta-asemaansa niin monin tavoin, että kokonaiskuvan saaminen maan politiikasta on vaikeaa.

Kolumni

Ruotsi on toista maata

Hanna Ojanen

Kauempaa katsoen Suomi ja Ruotsi muistuttavat suuresti toisiaan. Ulkopolitiikkakin on ollut niin samanlinjaista, että maiden välinen yhteistyö on ollut helppoa. Usein maat ovat myös tehneet yhteisiä aloit­teita esimerkiksi EU:ssa – viimeksi Euroopan rauhaninstituutin perustamisesta. Lähempää kun tarkastelee, näkee kuitenkin, että Ruotsi on eri maata, joskus ehkä vähän eri maailmoissakin.

Maailma palasina

Puhtoiset veroparatiisit

Pasi Nokelainen

Transparency Internationalin vuosittainen korruptioindeksi on yksi seuratuimmista valtioiden välisistä "kauneuskilpailuista". Suomen ja muiden Pohjoismaiden ohella kestomenestyjiä tutkimuksessa ovat veroparatiisit.

Maailma palasina

Luokkasotaa Ruotsissa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

"Älkää liikkuko kauaksi bussista. Muistakaa, että olette safarilla, saatte katsoa mutta ette koskea", ruotsalaisnainen ohjeistaa turistilaumaa. Ryhmä ei kuitenkaan liiku Afrikan kansallispuistoissa vaan Tukholman itäpuolella hyväosaisessa Solsidanin kaupunginosassa. Ollaan yläluokkasafarilla.

Maailma palasina

Mikä vuosi tänään on?

Juha Mäkinen/UP

Sisällissodasta toipuvassa Nepalissa laaditaan uutta perustuslakia. Prosessi on viivästynyt pahan kerran. Ratkaisematta on monia suuria kysymyksiä, kuten se, miten valta jaetaan parlamentin ja presidentin välillä, tai se, millä perusteilla maan osavaltioiden rajat piirretään. Suurten kysymysten ohella Nepalissa pohditaan parhaillaan myös sitä, mitä vuotta maassa oikein eletään.

Maailma palasina

Hyviä uutisia ilmastosta?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kun ilmasto muuttuu, kuivuuskaudet etenkin Afrikassa pahenevat ja vesipula kärjistyy. Seuraa taloudellisia tappioita, ja konfliktien riski kasvaa. Tämä on se tavallinen tarina ilmastonmuutoksesta, joka toistuu uutisissa ja josta poliitikot kautta maailman varoittelevat. Mutta: tieteessä ei ole pitävää näyttöä siitä, että ilmastonmuutoksella olisi yhteyttä valtioiden välisiin konflikteihin, sisällissotiin tai yksipuoliseen väkivaltaan, kuten kansanmurhiin.

Maailman rajat

Laillisuuden tuolla puolen

Juha Mäkinen/UP

Afganistanin ja Pakistanin rajaseutu on 2000-luvunvilliä itää, jossa totuudesta on usein vaikea saada selkoa.

Artikkeli

Irti talouskasvusta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Degrowth-liikkeen mielestä talous on ylittänyt maapallon ekologiset rajat ja kasvu pitää kääntää laskuun. Talouskasvun puolustajien mukaan kasvu on välttämätöntä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ulkopolitiikka-lehti järjesti aiheesta väittelyn, jossa vastakkain olivat tutkimusohjaaja, kansantaloustieteen tohtori Niku Määttänen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ja kauppatieteiden tohtori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuspäällikkö ja degrowth-aktivisti Timo Järvensivu.

Artikkeli

Uskonnollisen vasemmiston paluu

Markku Ruotsila

Yhdysvaltain uskonnon ja politiikan kenttä on murroksessa. Vaikutusvaltansa huipulla 40 viime vuotta ollut kristillinen oikeisto on sisäisesti jakautunut, keskellä sukupolvenvaihdosta ja etsimässä uutta asialistaa.

Kolumni

Euroopan unionista tuli häirikkö

Annamari Sipilä

Euron kriisi on pakottanut EU:n tekemään nopeita päätöksiä. Nopeuden lisääminen rokottaa demokratiaa. EU-kansalaisilta tämä ei jää huomaamatta.

Artikkeli

Jumalan puolueen kannattajat

Saana-Maria Jokinen

Hizbollah on parantanut šiiamuslimien elinoloja Libanonissa ja onnistunut tekemään vastarintaa Israelin joukoille. Siksi monet rakastavat Jumalan puoluetta ja sen johtajaa Hassan Nasrallahia.

Artikkeli

Eurooppa loppuu Evrokselle

Reeta Paakkinen

Arabikevät lisäsi painetta EU:n ulkorajoilla vuonna 2011. Suurin osa EU:n alueelle pyrkivistä laittomista maahantulijoista yrittää ylittää Kreikkaa ja Turkkia erottavan Evrosjoen. Sinne moni epätoivoinen matka myös katkeaa.

Artikkeli

Hyvän maineen voi ostaa

Timo Korkeamäki

Luottoluokitusyritysten riippumattomuutta tulisi vahvistaa veron tapaan kerättävällä maksulla, kirjoittaa professori Timo Korkeamäki.

Keskustelua

Ihmisoikeuksien puolustamisesta asein

Alpo Rusi

Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kokee ongelmana sen, että perinteinen rauhanturvaaminen on muuttunut sotilaalliseksi kriisinhallinnaksi (Ulkopolitiikka 4/2011). Ihmisoikeusjärjestön johtajalta ajatus on erikoinen, sillä ihmisoikeuksien suojelu voi edellyttää puuttumista valtioiden sisäisiin asioihin tarvittaessa jopa sotilaallisin keinoin.

Kirjavieras

Väliintulon hetki meni jo Syyriassa

Lauri Tähtinen

Voivatko humanitaariset väliintulot onnistua? Kysymyksen parissa painiskelevat Rory Stewart ja Gerald Knaus kirjassaan Can Intervention Work. Ulkopolitiikka-lehti esitti samaisen kysymyksen professori Mary Kaldorille, London School of Economicsin kansalaisyhteiskuntaan ja inhimilliseen turvallisuuteen keskittyvän tutkimusyksikön johtajalle.

Kirja

Mafiavaltiosta, hellän pilkallisesti

Vadim Kononenko

Tämä kirja olisi voinut olla kylmän sodan aikaan sijoittuva vakoiluromaani John le Carrén tai Robert Ludlumin kynästä. Mutta kirjan on kirjoittanut brittiläisen laatulehti Guardianin toimittaja Luke Harding. Hän käy päiväkirjamaisesti läpi kirjeenvaihtaja-aikaansa Venäjällä vuosina 2004–2011.

Kirja

Moukarin ja alasimen välissä

Olli Ruohomäki

Lontoossa asuvan kirjailijan ja aktivistin Tariq Alin mukaan 190 miljoonaa pakistanilaista elää loukussa sotilasdiktatuurin moukarin ja poliittisen korruption alasimen välissä.

Kirja

Diktatorinen rauhan mies

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Rauhanvälittäjän on tärkeämpää olla rehellinen, honest broker, kuin puolueeton. Jos konfliktin osapuolet eivät tiedä, minkä asioiden takana välittäjä seisoo, neuvottelut venyvät eikä tulosta synny.

Kirja

Puolueeton Georgia vakauttaisi Etelä-Kaukasiaa

Ville Ropponen

Millainen on Etelä-Kaukasian tulevaisuus? Ruotsalainen ympäristöpuolueen poliitikko Per Gahrton näkee Georgian ulkopolitiikan koetinkivenä maan strategisen aseman.

Väitöskirja

Nationalismi kuriin

Kristiina Kouros

Eurooppalaisen vähemmistöjensuojelun kehitystä on kylmän sodan jälkeen määrittänyt ajatus aggressiivisesta itäeurooppalaisesta ja hyväntahtoisesta länsieurooppalaisesta nationalismista, toteaa Matti Jutila väitöskirjassaan.

Väitöskirja

Puhetta Natosta

Pekka Visuri

Veikko Heinonen käsittelee väitöskirjassaan suomalaisen turvallisuuspolitiikan tilaa 2000-luvun alun Suomessa poliittisten toimijoiden puhetapojen, diskurssien, näkökulmasta. Heinonen pelkistää debatin rintamat Nato-kysymyksen ympärille ja keskittyy siinäkin lähinnä retoriikkaan ja käsitteiden käyttöön, ei turvallisuuspolitiikan sisältöön.

Artikkeli

Ulkopoliittiset syyt

Juha Mäkinen/UP

Päätoimittaja Eino S. Repo kommentoi Ulkopolitiikka-lehdessä 1/1962 Suomen vaaleja.

Keskustelua

Vielä Euroopan tulevaisuudesta

Hanna Tuominen

Halutessa Euroopasta on helppoa löytää jakavia tekijöitä, kuten päätoimittaja Ulkopolitiikka-lehden numerossa 4/2011 huomioi. Tulevaisuuden visioiden kehittelyssä olisi kuitenkin tärkeää ottaa huomioon myös eurooppalaisia yhdistäviä tekijöitä. Talouskriisin viitekehyksessä kehitellyt tulevaisuudet eivät kerro koko totuutta Euroopasta. Euroopan unionin erilaisissa tulevaisuuskuvissa pitäisi huomioida myös arvoulottuvuus, joka vaikuttaa perustavalla tavalla integraation tulevaisuuteen.

Vain netissä

Onko Ranska demokratia?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euromaista esimerkiksi Ranska, Italia ja Viro ovat vain osittain demokraattisia, väittää Economist Intelligence Unitin kokoama demokratiaindeksi. Miksi?

Vain netissä

Vaihtoehtoja talouskurille

Joonas Pörsti/UP

Tiukka talouskuri on ollut voimakkaassa vastatuulessa viime viikkoina useissa EU-maissa. Ranskan ensi sunnuntain presidentinvaalien ennakkosuosikki François Hollande vaatii budjettikuria koskevan uuden sopimuksen avaamista jo kättelyssä. Espanjan hallitus on ilmoittanut, ettei se pääsee rankkoihin leikkaustavoitteisiin. Hollannissa hallitus kaatui, kun se ei saanut riittävää tukea leikkauksille.

Artikkeli

UP on Vuoden laatulehti 2012

Joonas Pörsti/UP

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on myöntänyt Vuoden 2012 laatulehti -palkinnon Ulkopolitiikka-lehdelle.

Lue lehdestä