Julkaistu 5.12.2012
Kansainvälisessä talouskriisissä keskuspankit joutuvat nyt ottamaan entistä laajempaa vastuuta markkinoiden sääntelystä ja velkaisten talouksien rahoittamisesta. Riskinoton suuruus paljastuu vasta ajan kanssa, kun esimerkiksi EKP:n päätökset joutuvat markkinoiden testiin.
1930-luvun lama osoitti, kuinka tärkeää rahapolitiikan joustavuus on. 1970-luku opetti taistelemaan hintojen nousua vastaan. 2000-luvun finanssikriisi merkitsee paluuta perusasioihin, kun pankkien vakavaraisuutta ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyä on vahvistettava.
Levottomuus maailman rahoitusmarkkinoilla voi jatkua vuosikymmeniä. Suunta näyttää ekonomistien mielestä silti selvältä: maailmankaupan laajentuessa isot valuutta-alueet ja yhteiset pelisäännöt tuovat tarvittavaa vakautta. Lue koko juttu UP-lehdestä 4/2012.
Voisiko Eurooppa oppia Etelä-Amerikan talouksilta?
Euroopan keskuspankki esittelee tammikuussa uuden viiden euron setelin, joka kuuluu eurojen toisen sukupolven Europa-setelisarjaan.
Paikallisvaluutoilla pyritään sitouttamaan ihmiset paikallisiin yrityksiin. Tutkija Josh Ryan-Collins uskoo, että valuuttajärjestelmän järkevin perusalue ei ole kansallisvaltio tai valtioliitto vaan kaupunkiseutu.
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta
Maailma elää uutta asevarustelun aikaa. Tällä kertaa aseilla ei kuitenkaan pröystäillä sotilasparaateissa eikä tykkejä ja panssareita nähdä sotaharjoituksissa.
Pian valmistuvan kyberturvallisuusstrategian näkökulma on poikkiyhteiskunnallinen, ei puolustuksellinen.
Katri Pynnöniemi, kuva A. Savin/Wikimedia Commons
Venäjän presidentti Vladimir Putin nojautuu kolmannella kaudellaan venäläisten isänmaallisiin tuntoihin. Niitä vaalii työkseen sotateollisuudesta vastaava varapääministeri Dmitri Rogozin.
Ohjus syöksyy hidastetussa kuvassa alas taivaalta maaliinsa ja katoaa suureen räjähdykseen. Sitten toinen
Vaikka internet on nykyisin arkea suurimmalle osalle suomalaisista, julkinen keskustelu siitä tuntuu junnaavan paikoillaan. Yleensä keskustellaan melko
Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan kasvun ihastelijoilta on karannut mopo käsistä, väittää Ruchir Sharma kirjassaan Breakout Nations. Niin sanottujen
Raha ja sen hallinta ovat viime vuosina nousseet kansainvälisen politiikan ytimeen. Ensin puhuttiin kansainvälisten rahoitusjärjestelmien haavoittuvuudesta ja niiden valvonnan heikkouksista. Sitten tarkasteluun nousivat rahoituslaitosten ja julkisten talouksien väliset riippuvuussuhteet ja erityisesti viimeksi mainittujen suojaaminen rahoitusmarkkinoiden epävakauksilta.
Sirkka Hämäläinen oli luomassa euroa ja toivoo, että poliitikoilla riittäisi nyt rohkeutta puolustaa yhteistä valuuttaa. Yhteisvastuulla on kuitenkin rajat. Siksi hän unohtaisi ainakin eurobondit vielä pitkäksi aikaa.
Sijoittajat halusivat alkusyksystä ostaa eteläisessä Afrikassa sijaitsevan Sambian joukkovelkakirjalainaa 15 kertaa enemmän kuin oli tarjolla. Samaan aikaan kourallinen euromaita on ulkona kaupallisilta joukkovelkakirjamarkkinoilta. Lue lisää UP-lehdestä 4/2012.
Vaikka Euroopan talous ontuu, vienti vetää jätebisneksessä. Siinä missä Euroopan unionia on aiemmin syytetty päästöjensä ulkoistamisesta, EU vie nyt myös jätettä enemmän kuin koskaan.
Kanadan liberaalipuolue toivoo syöksykierteensä katkeavan ensi vuonna, kun se valitsee itselleen uuden puheenjohtajan. Ennakkosuosikkina kisassa on mies, jonka sukutausta on hänelle sekä siunaus että rasite.
Syyrialla ja Turkilla on yli 800 kilometriä yhteistä rajaa, joka ulottuu Välimereltä aina Kaakkois-Anatolian kukkuloille. Rajalla sijaitsee muun muassa ”Ystävyyden pato".
Raha on viime vuosina muuttunut seteleistä ja kolikoista yhä enemmän digitaaliseksi. Kuinka digitaalisen rahan käy, jos verkkopankkijärjestelmät kaatuvat?
On eriskummallista, että kuluneen vuoden kiivas talouskuohunta ei ole saanut useampia ihmisiä kysymään kaikkein olennaisinta kysymystä, joka koskee koko tämän angstin perimmäisiä syitä: mitä raha on?
Georgian ensimmäinen demokraattinen vallanvaihto tuntuu muuttaneen georgialaisten suhtautumisen politiikkaan. Georgian unelma -koalition voitto tuli yllätyksenä monelle, ja etenkin nuorten keskuudessa se on herätellyt uutta intoa ja päättäväisyyttä.
Moldova, Georgia ja Armenia ovat ottaneet askeleita EU:n suuntaan. Laajentuminen nousee uudelleen unionin asialistalle mutta on monille vanhoille jäsenmaille kova pala.
Gridlock, poliittinen umpikuja, uhkaa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman toista kautta. Vuoden 2012 vaalit olivat esimerkki siitä, miten kahtiajakautunut Yhdysvallat on, kirjoittaa kansainvälisen historian professori Jussi Hanhimäki.
Musliminuorten keskuudessa esiintyvä juutalaisviha huolestuttaa tämän päivän Ranskassa, mutta toisen maailmansodan aikana moni juutalaislapsi löysi turvapaikan Pariisin moskeijasta. Marokkolaistaustainen ohjaaja Mohamed Fekrane teki aiheesta elokuvan.
Kapitalismista on siirrytty valtiojohtoiseen velkatalouteen, jolle ekonomisti Richard Duncan antaa korkeintaan 10–20 vuotta elinaikaa. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) pitää varoitusta aiheellisena.
Kapitalismi on toistaiseksi menestynein järjestelmä taloudellisen ja teknologisen kehityksen edistämiseksi. Mutta kuten talouskriiseissä ennenkin, yleisesti hyväksytty taloudellinen ajattelu on nyt kyseenalaistettu. Markkinatalouden tulevaisuutta käsitellään kahdessa tuoreessa kirjassa erilaisista näkökulmista.
Kiina ei ole ilkeä uuskolonialisti, joka alistaa köyhät maat tahtoonsa ja kahmii niiden luonnonvarat kyltymättömään kitaansa, toteaa sambialainen taloustieteilijä Dambisa Moyo uudessa kirjassaan.
G20-ryhmään riittää nyt tunkua - mutta jos kaikki haluavat paikan kokouspöydästä vaan eivät suostu ottamaan vastuuta, maailmaa ei tosiasiassa johda kukaan. Elämme ”G-nollan” aikakautta, kirjoittaa poliittisiin riskeihin keskittyvän konsulttiyhtiö Eurasia Groupin Ian Bremmer.
Israelin siirtokunnat voivat uhata vakavasti Israelin tulevaisuutta juutalaisena ja demokraattisena oikeusvaltiona, kirjoittaa Yhdysvalloista Israeliin muuttanut historioitsija ja toimittaja Gershom Gorenberg.
Hannu Lehtilän elämäkerrallinen henkilökuva Tarja Halosesta on napakka ja vapautunut puheenvuoro presidentin elämästä, arvoista ja politiikasta.
Meriitteihin perustuva järjestelmä voi toimia vain, jos tasa-arvon rakenteet ovat tarpeeksi vahvat, sanoo Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio.
Ulkopolitiikan tutkimuksen tulisi olla tiiviissä vuorovaikutuksessa ulkopolitiikan tekemisen kanssa. Tarve korostuu eurokriisin oloissa, kirojittaa ulkoasiainneuvos Hannu Mäntyvaara.
Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš saattaa allekirjoittaa sopimuksen maansa liittymisestä tulliliittoon Venäjän kanssa. Ukrainan oligarkit saisivat halvempaa kaasua, mutta päätöksellä olisi kielteisiä seurauksia Ukrainan taloudelle, arvioi Carnegien tutkija Olga Shumylo-Tapiola.
Vuosikymmenen pahimman talvimyrskyn riepottelemassa Israelissa odotellaan tiistaina 22.1. järjestettäviä ennenaikaisia vaaleja. Vaalienalustunnelmaan kuuluvat sekä kiihkeät mielipiteet että aimo annos kyynisyyttä, kirjoittaa Timo R. Stewart.
Palestiinasta ei tarvitse luoda uutta valtiota, jos Israel muuttuu demokraattiseksi, kirjoittaa Syksy Räsänen.